Tuhoon Tuomitut:Maailma

Kohteesta ExcaliburWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Takaisin kamppikseen: Kylä elämää

Faerûn

Faerûnin mantereen kartan löytää kerhon seinältä ja se on osa forgotten realms universumia. Faerûn sijaitsee Toril nimisellä planeetalla ja on vain yksi sen monista mantereista.

  • Linkki Forgotten Realms wikiin josta paljon infoa kamppiksen universumista, mutta paljon myös ei relvantia tai juttuja jotka ei olekkaan kamppiksen versiossa totta.

Kalenteri

Viikko / kymmenpäivä

  • Faerûniläisissä kalentereissa viikot ovat 10 päivän mittaisia
  • Viikoista voidaan käyttää myös nimitystä kymmenpäivä

Viikon päivien nimet ovat:

  1. Lanthi
  2. Gonthi
  3. Tysthi
  4. Oghmi
  5. Azuthi
  6. Chaunti
  7. Sylvti
  8. Talsthi
  9. Temthi
  10. Kelemvi

Tummennetut ovat yleensä vapaa päiviä tai vähintään pyhiä/lepo päiviä.
Päivistä käytetään myös jossain paikoissa maailmaa vain viikon päivän järjestysnumeroa eli (ensimmäinen, toinen, ... , yhdeksäs, kymmenes)

Kuukaudet ja vuosi

  • 3 viikkoa eli 30 päivää muodostaa yhden kuukauden
  • Vuodessa on 12 kuukautta ja 5 pyhäpäivää eli yhteensä 365 päivää (koitan keksiä osalle vielä paremmat nimet nää on vapaita suomennoksia)
    • 1 Syvätalvi
    • Keskitalven juhla
    • 2 Talvenkynsi
    • 3 Illankynsi
    • 4 Myrskynkynsi
    • Vihreän juhla
    • 5 Sulaminen
    • 6 Kukkinta
    • 7 Kesäntaite
    • Keskikesän juhla
    • 8 Aurigonhuippu
    • 9 Haalistuminen
    • Sadonkorjuu juhla
    • 10 Lehdenlähtö
    • 11 Loka
    • Kuun juhla
    • 12 Kaatuneet

Uskonot

Vanha pyörä

Vanha pyörä on polyteistinen uskonto joka palvoo kymmentä jumalaa. Uskonto on Neutral Good vaikka monet sen jumalista eivät sitä ole
Uskonnon symboleita ovat kymmenen sakarainen aurinko ja kultainen kymmenen puolainen pyörä.
Yleisiä ovat myös yksittäisten jumaluuksien omat symbolit joihin kymen sakarainen pyörä on yhdistetty taustalle tai muuten keskeiseksi osaksi symbolia.
Jokaiselle viikon päivälle on oma jumalansa ja kutakin palvotaan kyseisenä päivänä. (tästä yleisesti käytetyt päivännimet ovat muodostuneet)

Paladin ja cleric pelaajat valitsevat yhden jumaluuden jota he seuraavat. (tähän oli vähän monimutkasempi juttu mut totesin et menee liian vaikeeks)

Lanthander ja Chauntea

Aamunruhtinas, Lanthander ja luontoäiti Chauntea ovat pyörän "pää"jumalat ja eniten palvotut Kymmenestä.

Lanthander Aamunkoitto[1]
Luovuuden ja valon jumala, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat elämä ja valo,
Häntä palvotaan joka viikon ensimmäisenä päivänä ja tämä päivän monet kaupungeissa asuvat varaavat temppelissä käyntiin. Lähes kaikille tämä on päivä jolloin ei työskennellä.
Chauntea Luontoäiti[2]
Sadonkorjuun ja luonnon jumalatar, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat elämä ja luonto.
Häntä palvotaan joka viikon kuudes päivä. Useimmat maaseuduilla ja pikkukylissä asuvat varaavat tämän päivän temppelissä käyntiin ja tämä on päivä jolloin ihmiset viettävät aikaa perheittensä kanssa.

Käsityön, kaupan ja tiedon jumalat

Mestariseppä Gond[3]
Palvotaan viikon toisenä päivänä
Onnetar Tymora[4]
Palvotaan viikon kolmantena päivänä
Tietäjä Oghma[5]
Palvotaan viikon neljäntenä päivänä

Luonnon, myrskyjen ja sodan jumalat

Metsänneito Mielikki[6]
Sylvanuksen[7] tytär jota Vanha pyörä palvoi aiemmin mutta n. 30 vuotaa sitten tämä muutui.
Palvotaan viikon seitsemäntenä päivänä
Meren ranta kaupungeissa saatetaan palvoa myös Mielikin sijaan Umberleetä[8].
Myrskyjenherra Talos[9]
Palvotaan joka viikon kahdeksas päivä
Meren ranta kaupungeissa saatetaan palvoa myös Talosin sijaan Umberleetä[10].
Sodanherra Tempus[11]
Palvotaan yhdeksäntenä päivänä

Kuoleman ja taikuuden jumaluudet

Heitä ei niinkään palvota heidän päivinään vaan muistetaan heidän olemassa olaan.

Kalmanruhtinas Kelemvor[12]
Palvotaan joka viikon viimeisenä päivänä. Monet käyttävät tämän päivän olemalla tekemättä mitään ja hiljentyäkseen kuolleiden muistolle.
Azuth Ensimmäinen[13]
Palvotaan viidentenä päivänä

Historia

Valtiot ja maa alueet

Vaasa

vaasan kartta

Kaupungit

Kylät

Kylät ja kaupungit

Lumensula

Kartta

Parin sadan hengen kylä. Suurin osa asukkaista työskentelee pelloila, mutta osa työskentelee paikaalisessa pajassa tai myllyllä.

Paikat

Lumensulan Temppeli

Vanhan pyörän temppeli joka sijaitsee päätien varresa noin satametriä sillan jälkeen pohjoiseen.

  • Temppeli tarjoaa yösijaa ja ruokaa kodittomille ja käyhille työtä vastaan.
  • Vanhan pyörän paladinit ja papit toimivat alueella lain ja oikeuden valvojina, koska lähimmän kaupungin kaarti ei viitsi matkata näin kauas taikka maksaa palkkoja pienen viljely kylän lain ylläpitoon.
  • Temppeli toimii myös usein kokoontumis paikkana jos on jotain mistä kyläläiset päättävät jotain yhdessä.

Lumentulo

Taverna/Majatalo joka sijaitsee päätien varressa temppeliä vastapäätä. Vieressä talli yöpyjien hevosille.

  • Tarjoaa ruokaa, musiikkia, oluta ja yösijaa rahaa vastaan.
    • Paikalla on yleensä yksi tai kaksi kauppiasta vartiomiehineen jotka yöpyvä täällä ohi meno matkallaan täällä ennen kuin jatkavat matkaansa kohti kaupunkia myllyltä tai pajalta olven lastin kerä.
    • Paikalla myös joka ilta palkollisia jotka työskentelevät pelloilla tai pajalla.
  • Tavernan omistaja on puoliörkki nimeltä Hilma.
    • Hänen lisäkseen tavernassa työskentelee ihmis mies Torsti ja muutama paikallinen nainen.

Lumensulan Mylly

Mylly sijaitsee joen joen rannassa kilometrin yläjuoksulle päin kylän keskustasta. Viljely suurin osa kyläläisistä viljelee, joten mylly on kylän tärkeimpiä tulon lähteitä.
Kyläläiset myyvät viljansa myllärille, joka jauhaa viljasta jauhoja ja myy ne eteenpäin.

  • Myllyn omistaa kääpiö nimeltä Ukko hän on asunnut ja toiminut myllärinä täällä jo ennen temppelin rakentamista.
    • Ukko palkaa porukkaa tekemään hanttihommia, kuten vilja siilon vartiointi ja myllyn kunnossapitoa.

Lumensulan Paja

Sijaitsee kylän keskustasta noin kilometrin alajuoksulle päin.
On hyvin erikoinen näky, koska se muistuttaa isoa hallia jossa on monta savupiippua ja myllyn vesipyörä.
Pajan omistaa tonttu nimeltä Trissa Kultakivi. Hän ei itse asu paikkakunnalla vaan on rikas kaupias.

  • Paja sijaitsee yllättävän hyvällä paikalla kuljetus yheyksien ja joen vuoksi ja se on tuottanut Kultakivelle pienen omaisuuden viimeisen viiden vuoden aikana vaikka monet sanoivat Kultakiven olevan hullu kun hän perusti tämän kokoisen pajan pikku kylään 8 vuotta sitten.
  • Neiti Kultakiven palkaamat paikalliset kääpiöt ja ihmiset pyörittävät pajaa.
    • Pajaa johtaa kääpiö nimeltä Thur. Hänellä on aina tarveta uusille käsille kantamaan vettä ja osaaville tekemään metalli esineitä pajalla.
    • Hänen lisäkseen pajalla työskentelee 6 muuta seppää säännöllisellä palkalla ja talvis aikaan kun viljelytöitä ei ole heidän määränsä tuplaantuu.

Lumensulan Tori

Aukio joenranssa majatalolta pajalle päin.
Myynnissä kalaa, leipää, juureksia ja työkaluja jotka on valmistettu pajalla.
Aukion laidalla ompelijasuutarin ja teurastajan liikeet.

Lumensulan Asuntolat

Levittäytyy temppelin, majatalon ja torin ympäristöstä pajalle päin.
Paljon pieniä yhden huoneen asuntoja joissa palkolliset asuvat.

NPC:t

Hilma ja Torsti Mäkimaa

Hilma on pelottava näky; iso puoliörkki nainen jolla on punertavat hiukset, mutta kun alku säikähdyksestä pääsee yli on hän varsin mukava tavernan pitäjä ja juorujen kertoja. Hän on pyörittäny paikallista tavernaa jo vähän päälle 10 vuotta ostettuaan sen edelliseltä omistajalta. Nykyisin hän pyörittää sitä miehensä Torstin kanssa.
Torsti on suhteellisen tavallisen näköinen ihmis mies jolla on tummat hiukset ja naurava katse. Hän toimii vaimonsa tavernassa kokkina ja muusikkona. Hilma vitsaile myös joskus hänen olevan ovennäyttäjä jos joku alkaa riehumaan hänen "hennon" vaimoparkansa kapakassa. Torsti vaikuttaa osaavan soittaa millä tahansa soittimella joka hänelle annetaan.

  • Heillä on myös kaksi 6 vuotiasta tyttärtä, kaksoset Selma ja Vilma. Heillä on myös yksi tappero "uunissa". Kaksoset leikkivät yleensä tavernassa tai jossain sen lähistöllä.

Pajamestari Thur

Kylään 8 vuotta sitten kylään pajamestariksi kyläänmuuttanut kääpiö joka rakastaa raudan taontaa ja inhoaa kaikkia pyrokratioita jotka tulevat sen tielle kuten palkkojen laskenta ja ruokailu. Toimii seppänä intohimosta taontaa kohtaan.

Ukko Multakontu

Paikallisen myllyn omistaja. Rujo kääpiö joka on asunut paikkakunnalla jo yli 50 vuotta. Tuntee kaikki alueen maanomistajat. Ei pidä pajan tuomasta liikenteen määrästä kylään.

Lumensulan köyhiä ja kodittomia

Aatu "köyryselkä"
Elämän kaltoin kohtelema puli-haltia. Hänen järkensä on mennyt viinan ylikäytön ja syiden takia.
Monet säälivät häntä. Hilma ei ole suostunut myymään tälle edes leikattua olutta pitkään aikaan ja silti Aatu saa viina jostain.
Vanhemmat kyläläiset saattavat muistaa hänen oikean nimensä Almon Todenpuhuja.
vanha Elmeri
Järkensä menettänyt vanhus joka asuu kylän laidalla olevassa koivistossa telttakankaasta tehdyssä suojassa.
Katulapsia
Monet puoli-haltioita ja ihmisiä joiden vanhemmat (usesti palkollisia) joko hylänneet tai kuolleet. Viettävät aikaansa temppelin ympäristössä.
Parikymmentä vaihtelee vähän sen mukaan jos joku lähtee tai jää kylän läpi matkaavien karavaaneihin.

Lumensulan Palkollisia

Joitain paikallisia palkollisia heidän joukkonsa vaihtelee paljon vuodenajan mukaan.
Pääasiassa peltotyöläisiä, mutta myös muutamia seppiä, kalastajia yms.
Heitä on vähän päälle sata ja monilla heistä lapsia.
Useimmat asuvat kylän keskustassa asuntoloissa.

Lumensulan Maanomistajia

Omistavat maata ja viljelevät sitä. Monet pitävät myös sikoja, lehmiä, hevosia, tjms.

Iiro Urhea
Olen asunut kylässä koko elämäni ja käyn temppelissä joka viikon kuudes päivä. Muutoin työskentelen omistamallani maatilkulla.
Aateliselle menevien verojen lisäksi viljelystä saamani rahat kuluvat työkäluihin, ruokaan ja palkollisten palkan maksuun. Käyn myös joskus tavernassa vaikka vaimoni Anna paheksuu sitä.
Minulla on 1 Lapsi Petri
Sami Niemi
Ihmis mies. Entinen kaupunkilainen joka sai maatilansa perintönä ja muutti vaimonsa Roosan kanssa tämän harmiksi paikkakunnalle.
Heidän lapsensa Aino ja Timo tuntuvat viihtyvän täällä.
Saara Kinos
Vanha ihmis nainen joka asunut kokoikänsä Lumensulassa omistaa suurimmat viljelymaat paikkallisista maanomistajista Kivikonnun maatilan hajottua perintökiistassa.
Ei lapsia, ei miestä.
Nesra Kivikontu
Kääpiö nainen jonka suku omistaa hänellä on 2 veljeä joiden kanssa hän on riitaantunut suvun perinnön jaosta ja mies valinnoistaan. Saanut maansa perintönä ja asunut paikkakunnalla lähes koko elämänsä.
Kaksi alle 2 vuotiasta lasta pajalla työskentelevän tonttu miehen Hadnir Valkokivi kanssa.
Hadrik Kivikontu
Yksi jalkainen kääpiö mies joka on huonoissa väleissä perinnön jaon johdosta sisarustensa kanssa.
Entinen seikkailia, joka totesi sen olevan tosi ikävää hommaa ja ryhtyi saatuaan perintönä maata viljelemään.
Butrul Kivikontu
Kärttyisä ja rasistinen kääpiö mies. Omistaa 1/3 entisestä Kivikonnun maatilasta