KoExalted:Halla
Sisällysluettelo
Halla
Kuvaus
Hallalla on kalpea iho, suuret tummat silmät ja tuuheat ripset. Lanteille ulottuvat paksut suorat valkoiset hiukset hohtavat sopivassa valossa hopeisina. Vartalo on pienikokoinen ja siro mutta kuitenkin erittäin sopusuhtainen, noin 158cm pitkä. Kädet ja jalat ovat pienet ja teräväkyntiset. Kasvonpiirteet ovat pyöreät ja leuka terävä, huulet pehmeän täyteläiset.
Hallalla voi myös olla kalpea iho ja suuret ilmeikkäät tummat silmät. Puoleen selkään ulottuvat suorat valkoiset hiukset hohtavat sopivassa valossa hopeisina. Vartalo on jäntevä ja sopusuhtainen, noin 172cm pitkä. Kädet ja jalat ovat kapeat ja teräväkyntiset. Kasvonpiirteet ovat selkeät ja melko pehmeät, nenä suora ja kapea. Leuassa ei ole koskaan sänkeä.
Vartaloa koristavat monimutkaiset hopeiset tatuoinnit, joissa toistuu erilaisia spiraaleja ja tyyliteltyjä kuusymboleita. Rintakehässä, kaulan ympärillä ja ranteissa on kuviointia muuta ruumista tiheämmässä. Hallan "Tell" on terävät petomaiset kynnet sormissa ja varpaissa, jalat ovat muutenkin hieman tassumaiset.
Halla pukeutuu usein melko tummiin vaatteisiin jotka korostavat kalpeutta, suosikkeja ovat erilaiset violetin, sinisen ja vihreän sävyt. Arkikäytössä Halla suosii pehmeitä ja joustavia materiaaleja ja melko yksinkertaisia, mutta taidokkaita leikkauksia ja malleja. Hiuksissa on usein koristeena muutamia pieniä lettejä ja ametistihelmiä.
Hallan liikkeet ovat nopeita ja sulavia, melko yhtäkkisesti alkavia ja päättyviä. Kävely on joskus omituisen hypähtelevää tai pyrähtelevää. Halla puhuu usein nopeasti ja ryöpsähdyksittäin, toisaalta saattaa jäädä pitkiksikin ajoiksi vain tarkkailemaan ympäristöään tai havainnoimaan tilannetta hiljaisesti, pää hieman kallellaan.
Henkimuoto
Solakka, tavallista suurikokoisempi kärppä (noin 25cm) jonka lumenvalkoinen turkki kiiltää hieman hopeisena ja tuuhean hännän päässä on musta tupsu. Korvat ovat pienet ja pyöreät ja silmät erittäin suuret. Nenänpää on musta. Ruumista myötäilevät hopeiset spiraalikuviot ja kuusymbolit.
Liikkuu vilkkaasti puikkelehtien tai pitkillä matalilla loikilla, mieluiten piilosta toiseen pikaisesti sännäten. Jähmettyy aivan paikalleen tarkkailemaan ympäristöään ja säntää taas salamannopeasti liikkeeseen. Tuijottaa uteliaasti takajaloillaan seisten mielenkiintoisia asioita.
Sotamuoto
Noin 180 cm pitkä, jäntevä ja yliluonnollisen ketterä kärpän ja ihmisen hybridi. Vartaloa peittää lyhyt silkkinen valkoinen turkki, häntä on pitkä ja tuuhea ja päättyy mustaan tupsuun. Siroissa käsissä on terävät petoeläimen kynnet. Jalat ovat voimakkaat ja ja päättyvät teräväkyntisiin tassuihin. Pää on hyvin kärppämäinen, suussa on torahampaat ja mustat silmät ovat suuret ja tarkkaavaiset. Päälaella valkoinen turkki muuttuu pitkiksi hiuksiksi joissa on usein koristeena ametistihelmiä ja pieniä sulkia. Hopeiset tatuoinnit mukailevat ruumista kuten ihmismuodossa. Kuva
Liikkuu lähinnä nopeilla pyrähdyksillä tai pitkillä loikilla. Asento usein hieman varautuneesti kyyryssä.
Anima
Anima on aluksi joka suunnasta samalta näyttävä hopeavalkoinen muuttuva valosärmiö jota ympäröivät tummat violetit varjot. Varjojen värit pyörteilevät ja vaihtutuvat hitaasti melkein mustasta sinertävän kautta tummaan fuksiaan. Anima ilmaantuu niin, että ensiksi syttyy himmeä valo, sitten ilmestyvät varjot, jotka hitaasti tummuvat ja voimistuvat valon kirkastuessa.
Kun hituja on kulutettu enemmän värit muuttuvat voimakkaammiksi ja pyörteilevät nopeammin ja valosärmiö muuntuu välillä selvästi kasvavaksi tai väheneväksi kuunsirpiksi. Voimakkaimmillaan anima on kolmiulotteiselta vaikuttava, mutta joka suuntaan samalta näyttävä hopeavalkoisena loistava kärppä, joka puikkelehtii tummien varjopyörteiden keskellä. Animan läheisyydessä ilma tuntuu viilenevän selvästi ja pinnoille kertyy yökastetta. Animan kadotessa kirkas valo himmenee ensin pieneksi siruksi ja varjot vaalenevat ja hälvenevät ympäristöön. Lopuksi viimeinenkin valohitunen sammuu.
Verijahdilla hankitut muodot
Harmaa laivarotta, merilokki, delfiini, hiirimaki, kultaleijonatamariini, puupardi, harmaaraidallinen kujakissa, varpunen, pienikokoinen pöllö, pienehkö jalohaukka, suurikokoinen simhata, ratsuhevonen, metsähiiri, huuhkaja, muuttohaukka, strix, jättiläiskärppä.
Luonne
Halla on luonteeltaan yleensä leikkisä ja sosiaalinen, taipuvainen hassutteluun ja hyväntahtoiseen kiusoitteluun. Hän voi olla välillä turhankin kärsimätön, mutta pyrkii pitämään käytöksensä silti aina kohteliaana ja ystävällisenä.
Tunteellinen kuinen suhtautuu tietyllä hartaudella harvoihin ystävinä pitämiinsä ihmisiin ja käyttäytyy helposti suojelevasti heitä kohtaan. Satunnaisia tuttuja ja tuntemattomia kohtaan Halla käyttäytyy kohteliaasti ja näennäisesti avoimen sydämellisesti, mutta on kuitenkin aina salavihkaa hieman varuillaan heidän suhteensa.
Halla vaikutti kehän luo tullessaan varsin epävakaalta. Raksin seurassa vietetty aika ei varmaankaan ollut tehnyt kovin hyvää nuoren kuisen mielenterveydelle. Harmaahongan ja aurinkoisten parissa Halla on kuitenkin hiljalleen alkanut rauhoittua ja käyttäytyä melko normaalisti.
Välillä vaikuttaa siltä, että Halla näkee ja kuulee jotain, mitä muut eivät huomaa. Hallan muistot lapsuudesta ja nuoruudesta ovat hiljalleen palanneet, eikä Raksin nimen mainitseminen enää saata nuorta kuista paniikkikohtauksen partaalle. Velhottaren luona vietetystä ajasta Halla ei kuitenkaan vieläkään muista kaikkea. Myötätuntoisen kuisen toipuminen koetuista kauheuksista vaatinee vielä aikaa, mutta Alyssan toimet ovat parantaneet tilannetta merkittävästi.
Halla rakastaa kuumaa vettä ja kylpemistä. Nuori kuinen peseytyy mahdollisuuksien mukaan kahdesti päivässä, vaikka vaikuttaa pahimmassa mutaryteikössä rämpimisenkin jälkeen aina hohtavan puhtaalta. Hyväntuoksuiset kylpyöljyt, saippuat ja muu oheismateriaali ovat toki toivottavia, mutta tarvittaessa kärpänmentävä pesusoikollinen lämmintä vettä riittää hyvin.
Halla pitää yleisesti ottaen kaikista eläimistä, erityisesti siroista petolinnuista sekä näätä- ja kissaeläimistä. Ainoan poikkeuksen muodostavat suuret ihmisapinat, joihin Halla suhtautuu hyvin varautuneesti ja epäileväisesti.
Hallan lempivärejä ovat violetti, sinisen eri sävyt (erityisesti turkoosi), ja vihreä. Halla pitää maustetusta riisistä, savukalasta, ametisteista, hopeakoruista, auringonlaskun jälkeisestä hämärästä, laulamisesta, tanssimisesta, kauniista vaatteista, metsistä, jousiammunnasta, uimisesta keskellä yötä, lentämisestä tuulisena päivänä ja paljain jaloin lämpimällä hiekalla kävelemisestä.
Hyveet ja Rajoitusten rikkoutuminen
Hallan ensisijainen hyve on myötätunto, jonka virheellisyys ilmenee piestyn koiran kirouksena. Kirouksen aikana Hallan mielen valtaavat epäilykset ja päättämättömyys. Hän luovuttaa kohdatessaan vastoinkäymisiä eikä kykene vastustamaan auktoriteettejä. Halla kieltäytyy kaikesta vastuusta ja seuraa sokeasti muiden ehdotuksia. Mikäli hänen kimppuunsa hyökätään, hän voi puolustautua, mutta pyrkii poistumaan taistelusta mahdollisimman nopeasti.
Halla voi myös päättää paeta tilanteesta täydellisen alistumisen sijaan. Tarve totella ja alistua on edelleen voimakas, mutta sitä tasapainottaa huoli siitä, mitä muut mahtaisivat ajatella.
Motivaatio
Motivaatio
Tällä hetkellä ehdottomasti tärkein asia Hallan elämässä on side Mihailiin. Halla on valmis tekemään mitä tahansa suojellakseen ja miellyttääkseen aurinkoiskumppaniaan.
Ensimmäisen aikakauden inkarnaatioilla oli motivaationa saada aikaiseksi sivistynyt ja teknologisesti kehittynyt yhteiskunta, joka toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti osana luontoa. Anastuksen jälkeiset inkarnaatiot korostivat tasa-arvoa ja asukkaiden kykyä tulla toimeen omillaan, ilman ylevöitettyjen jatkuvaa apua. Näiden periaatteiden yhdistelmän mukainen yhteiskunta olisi myös Hallan mielestä ihanteellinen. Halla ei kuitenkaan pyri tällä hetkellä aktiivisesti luomaan ihanneyhteiskuntaansa vaan keskittyy ennemmin ajankohtaisiin ongelmiin. Sopivan tilaisuuden vastaan tullessa hän kuitenkin yrittää hienovaraisesti tuoda esiin mielipiteitään ja ideoitaan ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen Neudornin alueella.
Intimiteetit
Mihail(rakkaus), Harmaahonka(kunnioitus), Raksi(pelonsekainen viha), Poni(kiintymys), Alyssa(orastava ystävyys), kihlasormus(omistava ihailu), Kehä(orastava luottamus)
Historia
Elämä ennen Ylevöitymistä
Aurora Aesteria syntyi 749 RY kukoistavan veden 15. päivänä. Feremin huoneen päämiehen toiseksi vanhimman pojan esikoistytär vietti ensimmäiset kymmenkunta elinvuottaan varsin suojattua elämää suuressa maalaiskartanossa. Äitinsä vanhan uskotun ja opettajan johdolla Aurora opiskeli muunmuassa etikettiä, Keisarikunnan kulttuuria ja historiaa, tanssia ja sanxianin soittoa, nuorin eno taas tutustutti tytön kartanon tiluksiin, jousiammuntaan ja metsästykseen.
Auroran isän vanhemman veljen poika Ferem Irash ylevöityi varsin yllättäen kukoistavan maan keskivaiheilla 761 RY. Nuorukainen lähetettiin sopimusten mukaisesti Auroran äidin Rhiannan huoneeseen Siunatulle saarelle ja sai nimekseen Cynis Falen Irash. Rhianna ja nuori Aurora tulivat mukaan avustajiksi ja seuralaisiksi. Ensimmäinen vuosi sujui suhteellisen ongelmitta, kunnes Irash onnistui sotkeutumaan huolimattomuuksissaan johonkin epämääräiseen ja oli joutua tästä syytteeseen ja julkisesti häväistyksi. Irash kuitenkin vieritti syyt Auroran äidin niskoille ja pääsi tilanteesta kuin koira veräjästä. Kaikki Rhiannan omaisuus vietiin ja hänet tyttärineen karkoitettiin Keisarillisesta Kaupungista. He asettuivat vähin äänin Saaren itärannikolle, satamakaupungin köyhälistöalueelle. Aurora kehitti peitetarinan kutoja Rinnasta ja tämän tyttärestä Hallasta, jotka menettivät perheensä ja omaisuutensa laivan haaksirikkouduttua matkalla Siunatulle Saarelle. Rhianna ei koskaan toipunut tapahtuneesta vaan vajosi synkkämielisyyteen eikä suostunut poistumaan pienestä asunnostaan. Vasta kolmetoistavuotias Aurora hoiti ja elätti äitiään, katkeroitui ja vannoi kostoa lohikäärmeveriselle serkulleen.
Seuraavat rankat ja työntäyteiset vuodet kuitenkin pyyhkivät nuoren tytön mielestä ajatukset kostosta. Tärkeintä oli kehittää äidille tasainen toimeentulo ja muodostaa sosiaalisia verkostoja tämän tueksi ja turvaksi. Vähäiset vapaahetkensä Halla vietti haaveillen paluusta äidin kanssa takaisin perheen luo Cherakiin.
Perhe
Aurora kuuluu pohjoista Cherakin kaupunkia hallinnoivaan Feremin huoneeseen.
- isä Ferem Kanos, Feremin huoneen päämiehen toiseksi vanhin poika, menestyvä tilallinen, etäinen ja synkeä mutta oikeudenmukainen hahmo.
- äiti Ferem Rhianna, Cynis Falen Rhianna, herkkä ja hellämielinen lohikäärmeverisen tytär Siunatulta saarelta. Ei osoittanut merkkejä ylevöitymisestä, joten naitettiin Cherakiin suhteiden luomiseksi ja sopimusten sitomiseksi Feremin huoneen kanssa.
- 2 vuotta nuorempi veli Ferem Kanos Rino, reipas ja ilkikurinen mutta erittäin hurmaava ja nokkela pellavapäinen nuorimies.
Ylevöityminen
Taattuaan äidilleen vaatimattoman, mutta riittävän toimeentulon Halla pakkasi vähät tavaransa ja keräsi hieman rahaa laivamatkaa varten. Hallan tarkoituksena oli matkustaa Cherakiin selvittämään olisiko heidän mahdollista palata kotiin perheen avustuksella.
Matka satamaan kuitenkin keskeytyi taistelun ääniin. Kuin jonkin voiman pakottamana Halla hiipi hitaasti eteenpäin, kaikki aistit varuillaan. Kahden kujan risteyksessä avautuva näky salpasi nuoren naisen hengen. Ferem Irash, lohikäärmeverinen, jolle Halla oli hiljaa mielessään vuosia sitten vannonut kostoa, seisoi maahan kaatuneen kauniin nuoren naisen vieressä, valmiina iskemään miekkansa tämän sydämeen.
Halla tiesi, ettei hänellä ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia lohikäärmeveristä serkkuaan vastaan. Hän ei kuitenkaan sallisi Irashin tuhota enää toista elämää, ei mikäli hän teoillaan voisi antaa naiselle edes pienen mahdollisuuden pakoon. Hyväksyen tyynesti tekojaan seuraavan varman kuoleman, Halla otti jousensa ja tähtäsi lohikäärmeveristä.
Samalla ilma Hallan ympärillä viileni, ja hän huomasi unenomaisesti viereensä ilmestyneen hahmon. Hopeisiin ja valkeisiin kaapuihin pukeutunut, taivaallisen kaunis mies hymyili lempeästi ja ohjasi Hallan kättä jousella. Yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin, Valkea Merenkävijä katosi, mutta jätti jälkeensä järkähtämättömän tyyneyden ja varmuuden, tunteen, joka täytti Hallan koko olemuksen ja peitti tämän hopeisiin liekkeihin.
Nuoli etsiytyi tarkasti kohteeseensa ja lohikäärmeverinen parkaisi, tosin ennemmin yllätyksestä ja järkytyksestä, kuin kivusta. Maassa maannut nainen huomasi tilaisuutensa tulleen ja kultaisen valon ympäröimänä syöksi käsiinsä ilmaantuneet hohtavat terät vastustajansa rintaan.
Nuorten naisten katseet kohtasivat. Toinen hehkui hopeanvalkeaa valoa tummien pyörteiden keskellä, toista ympäröivät ärjyvät kultaiset lieskat. Sanattoman yhteisymmärryksen vallassa he pakenivat paikalta etsien suojapaikkaa sataman ränsistyneistä slummeista.
Aiemmat elämät
Ensimmäisellä aikakaudella hyvin pitkään elänyt lempeä ja viisas kasvava kuu, Satojen Merien Näkijä. Punertavanruskeat hiukset, vihreät silmät. Henkimuoto pitkäkarvainen ruskeatabby metsäkissa.
Ennen anastusta Kaksikasvoisen Morsiamen papitar, kasvava kuu, Taivaan Kultainen Keihäs. Pitkä ja kurvikas kultatukkainen ja ruskeasilmäinen nainen. Henkimuoto kellanvaalea ruskojalohaukka.
Hallaa edeltävä inkarnaatio Sumujen Putous, komea miespuolinen Muuttuva kuu, henkimuoto leopardi.
Tekemiset
- Hallalla oli merkittävä rooli haettaessa simhata-laumaa Neudorniin.
- Kalibraation aikaan Halla törmäsi vaaleatukkaiseen Alyssaan ja yritti äkillisen raivon vallassa repiä tältä omiksi luulemiaan kasvoja. Tajutessaan mitä oli tekemässä, Halla muuttui äkkiä kärpäksi ja katosi paikalta. Mihail löysi Hallan vanhasta työhuoneestaan ja rauhoitteli surkeana nurkassa tärisevää eläintä. Kärpän rauhoituttua Mihail sai hieman yllättäen havaita takaisin naiseksi muuttuneen Hallan kietoutuvan alasti syliinsä. Vähemmän hienovaraisen tenhonkäytön ja eräiden paljastusten jälkeen Hallan ja Mihailin suhde syveni merkittävästi.
- Halla vastasi myöntävästi Mihailin kosintaan Yksityisen Levon Suojalla, Kukoistavan Ilman 1. päivänä
