Ero sivun ”Tuhoon Tuomitut:Maailma” versioiden välillä

Kohteesta ExcaliburWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Rivi 88: Rivi 88:
 
:Palvotaan joka viikon viimeisenä päivänä. Monet käyttävät tämän päivän olemalla tekemättä mitään ja hiljentyäkseen kuolleiden muistolle.
 
:Palvotaan joka viikon viimeisenä päivänä. Monet käyttävät tämän päivän olemalla tekemättä mitään ja hiljentyäkseen kuolleiden muistolle.
 
;Taikuuden Azuthi
 
;Taikuuden Azuthi
:Palvotaan viides päivänä
+
:Palvotaan viidentenä päivänä
  
 
=Kylät ja kaupungit=
 
=Kylät ja kaupungit=

Versio 11. maaliskuuta 2018 kello 19.07

Takaisin kamppikseen: Kylä elämää

Faerûn

Faerûnin mantereen kartan löytää kerhon seinältä ja se on osa forgotten realms universumia. Faerûn sijaitsee Toril nimisellä planeetalla ja on vain yksi sen monista mantereista.

  • Linkki Forgotten Realms wikiin josta paljon kamppiksen universumista on kopioitu.


Kalenteri

Viikko / kymmenpäivä

  • Faerûniläisissä kalentereissa viikot ovat 10 päivän mittaisia
  • Viikoista voidaan käyttää myös nimitystä kymmenpäivä

Viikon päivien nimet ovat:

  1. Lanthi
  2. Gonthi
  3. Tysthi
  4. Oghmi
  5. Azuthi
  6. Chaunti
  7. Sylvti
  8. Talsthi
  9. Temthi
  10. Kelemvi

Päivistä käytetään myös jossain paikoissa maailmaa vain viikon päivän järjesys numeroa eli (ensimmäinen, toinen, ... , yhdeksäs, kymmenes)


Kuukaudet ja vuosi

  • 3 viikkoa eli 30 päivää muodostaa yhden kuukauden
  • Vuodessa on 12 kuukautta ja 5 pyhäpäivää eli yhteensä 365 päivää (koitan keksiä osalle vielä paremmat nimet nää on vapaita suomennoksia)
    • 1 Syvätalvi
    • Keskitalven juhla
    • 2 Talvenkynsi
    • 3 Illankynsi
    • 4 Myrskynkynsi
    • Vihreän juhla
    • 5 Sulaminen
    • 6 Kukkinta
    • 7 Kesäntaite
    • Keskikesän juhla
    • 8 Aurigonhuippu
    • 9 Haalistuminen
    • Sadonkorjuu juhla
    • 10 Lehdenlähtö
    • 11 Loka
    • Kuun juhla
    • 12 Kaatuneet

Uskonot

Vanha pyörä

Vanha pyörä on polyteistinen uskonto joka palvoo kymmentä jumalaa. Uskonto on Neutral Good vaikka monet sen jumalista eivät sitä ole
Uskonnon symboleita ovat kymmenen sakarainen aurinko ja kultainen kymmenen puolainen pyörä.
Yleisiä ovat myös yksittäisten jumaluuksien omat symbolit joihin kymen sakarainen pyörä on yhdistetty taustalle tai muuten keskeiseksi osaksi symbolia.
Jokaiselle viikon päivälle on oma jumalansa ja kutakin palvotaan kyseisenä päivänä. (tästä yleisesti käytetyt päivännimet ovat muodostuneet)

Uskontoa seuraavat papit ja paladinit voivat vaihtaa aina kyseisen jumaluuden päivänä seuraamaansa jumaluuden kyseisen päivän jumaluudeksi. 
Tämä sitoo heidät siihen jumaluuteen viikoksi tai kunnes hän sitoutuu toiseen pantheonin jumaluuteen. Viikon jälkeen hänen täytyy suorittaa 
rituaali uudestaan tai menenttää pyhät voimansa kunnes saa lepyteltyä suututtamansa jumaluuden tämän päivänä; tätä ei tapahdu jos hahmo 
sitoutuu toiseen jumaluuteen. Hahmo ei voi sitoutua muihin pantheonin jumaluuksiin jos hän on suututtanut yhden sen jäsenistä.

Lanthander ja Chauntea

Aamunruhtinas, Lanthander ja luontoäiti Chauntea ovat pyörän "pää"jumalat ja eniten palvotut Kymmenestä.

Lanthander Aamunkoitto[1]
Luovuuden ja valon jumala, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat elämä ja valo,
Häntä palvotaan joka viikon ensimmäisenä päivänä ja tämä päivän monet kaupungeissa asuvat varaavat temppelissä käyntiin. Lähes kaikille tämä päivä on päivä jolloin ei työskennellä.
Chauntea Luontoäiti[2]
Sadonkorjuun ja luonnon jumalatar, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat elämä ja luonto.
Häntä palvotaan joka viikon kuudes päivä. Useimmat maaseuduilla ja pikkukylissä asuvat varaavat tämän päivän temppelissä käyntiin ja tämä on päivä jolloin ihmiset viettävät aikaa perheittensä kanssa.
Tunnetaan myös Bhalla, Jannath ja Pahluruk nimillä eri puolilla maailmaa.

Käsityön, kaupan ja tiedon jumalat

Mestariseppä Gond[3]
Palvotaan viikon toisenä päivänä
Onnetar Tymora[4]
Palvotaan viikon kolmantena päivänä
Tietäjä Oghma[5]
Palvotaan viikon neljäntenä päivänä

Luonnon, myrskyjen ja sodan jumalat

Metsänneito Mielikki[6]
Sylvanuksen[7] tytär jota pyörä palvoi aikaisemmin mutta n. 30 vuotaa sitten tämä muutui.
Palvotaan viikon seitsemäntenä päivänä
Myrskyjenherra Talos[8]
Palvotaan joka viikon kahdeksas päivä
Sodanherra Tempus[9]
Palvotaan yhdeksäntenä päivänä

Kuoleman ja taikuuden jumaluudet

Heitä ei niinkään palvota heidän päivinään vaan muistetaan heidän olemassa olaan.

Kalmanruhtinas Kelemvor[10]
Palvotaan joka viikon viimeisenä päivänä. Monet käyttävät tämän päivän olemalla tekemättä mitään ja hiljentyäkseen kuolleiden muistolle.
Taikuuden Azuthi
Palvotaan viidentenä päivänä

Kylät ja kaupungit

Lumensula

Paikat

Lumensulan Temppeli

Vanhan pyörän temppeli joka sijaitsee päätien varresa noin satametriä sillan jälkeen pohjoiseen.

  • Temppeli tarjoaa yösijaa ja ruokaa kodittomille ja käyhille työtä vastaan.
  • Vanhan pyörän paladinit ja papit toimivat alueella lain ja oikeuden valvojina, koska lähimmän kaupungin kaarti ei viitsi matkata näin kauas taikka maksaa palkkoja pienen viljely kylän lain ylläpitoon.

Lumentulo

Taverna joka sijaitsee päätien varressa temppeliä vastapäätä.

  • Tarjoaa ruokaa, musiikkia, oluta ja yösijaa rahaa vastaan.
    • Paikalla on yleensä yksi tai kaksi kauppiasta vartiomiehineen jotka yöpyvä täällä ohi meno matkallaan täällä ennen kuin jatkavat matkaansa kohti kaupunkia myllyltä tai pajalta olven lastin kerä.
    • Paikalla myös joka ilta palkollisia jotka työskentelevät pelloilla tai pajalla.
  • Tavernan omistaja on puoliörkki nimeltä Hilma.
    • Hänen lisäkseen tavernassa työskentelee ihmis mies Torsti ja muutama paikallinen nainen.

Lumensulan Mylly

Mylly sijaitsee joen joen rannassa kilometrin yläjuoksulle päin kylän keskustasta. Viljely suurin osa kyläläisistä viljelee, joten mylly on kylän tärkeimpiä tulon lähteitä.
Kyläläiset myyvät viljansa myllärille, joka jauhaa viljasta jauhoja ja myy ne eteenpäin.

  • Myllyn omistaa kääpiö nimeltä Ukko hän on asunnut ja toiminut myllärinä täällä jo ennen temppelin rakentamista.
    • Ukko Palkaa porukkaa tekemään hanttihommia, kuten vilja siilon vartiointi ja myllyn kunnossapitoa.

Lumensulan Paja

Sijaitsee kylän keskustasta noin kilometrin alajuoksulle päin.
On hyvin erikoinen näky, koska se muistuttaa isoa hallia jossa on monta savupiippua ja myllyn vesipyörä.
Pajan omistaa tonttu nimeltä Trissa Kultakivi. Hän ei itse asu paikkakunnalla vaan on rikas kaupias.

  • Paja sijaitsee yllättävän hyvällä paikalla kuljetus yheyksien ja joen vuoksi ja se on tuottanut Kultakivelle pienen omaisuuden viimeisen viiden vuoden aikana vaikka monet sanoivat Kultakiven olevan hullu kun hän perusti tämän kokoisen pajan pikku kylään 8 vuotta sitten.
  • Neiti Kultakiven palkaamat paikalliset kääpiöt ja ihmiset pyörittävät pajaa.
    • Pajaa johtaa kääpiö nimeltä Thur. Hänellä on aina tarveta uusille käsille kantamaan vettä ja osaaville tekemään metalli esineitä pajalla.
    • Hänen lisäkseen pajalla työskentelee 6 muuta seppää säännöllisellä palkalla ja talvis aikaan kun viljelytöitä ei ole heidän määränsä tuplaantuu.

NPC:t

Hilma ja Torsti Mäkimaa

Hilma on pelottava näky; iso puoliörkki nainen jolla on punertavat hiukset, mutta kun alku säikähdyksestä pääsee yli on hän varsin mukava tavernan pitäjä ja juorujen kertoja. Hän onpyörittäny paikallista tavernaa jo vähän päälle 10 vuotta ostettuaan sen edelliseltä omistajalta. Nykyisin hän pyörittää sitä miehensä Torstin kanssa.
Torsti on suhteellisen tavallisen näköinen ihmis mies jolla on tummat hiukset ja naurava katse. Hän toimii vaimonsa tavernassa kokkina ja muusikkona. Hilma vitsaile myös joskus hänen olevan ovennäyttäjä jos joku alkaa riehumaan hänen "heikon" vaimoparkansa kapakassa. Torsti vaikuttaa osaavan soittaa millä tahansa soittimella joka hänelle annetaan.

  • Heillä on myös kaksi 6 vuotiasta tyttärtä, kaksoset Selma ja Vilma. Heillä on myös yksi tappero "uunissa". Kaksoset leikkivät yleensä tavernassa tai jossain sen lähistöllä.

Pajamestari Thur

Kylään 8 vuotta sitten kylään pajamestariksi kyläänmuuttanut kääpiö joka rakastaa raudan taontaa ja inhoaa kaikkia pyrokratioita jotka tulevat sen tielle kuten palkkojen laskenta ja ruokailu. Toimii seppänä intohimosta taontaa kohtaan.

Maanomistaja

Olen asunutu kylässä koko elämäni ja käyn temppelissä joka viikon kuudes päivä. Muutoin työskentelen omistamallani maatilkulla. Aateliselle menevien verojen lisäksi viljelystä saamani rahat kuluvat työkäluihin, ruokaan ja palkollisten palkan maksuun. Käyn myös joskus tavernassa vaikka vaimoni paheksuu sitä.