Ero sivun ”Lumikoira:Hahmojen päiväkirja” versioiden välillä

Kohteesta ExcaliburWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
 
(90 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
 
== Ensimmäinen Sukupolvi ==
 
== Ensimmäinen Sukupolvi ==
  
'''PJ''': nämä aiemmat vaiheet on vähän epäluotettavaa historiaa. Kaikki D&D-moduuleissa tapahtuneet yksityiskohdat (nimet, paikat, jne.) on epävarmoja, mutta yleiset linjat päteeD&D-moduulien aiemmat vaiheet on hyvin tiivistetysti kerrottu [[Lumikoira:Tapahtumat#Ensimm.C3.A4inen_kes.C3.A4|Tapahtumat]]-sivullaVapaan D&D-seikkailun aika on jo luotettavampaa.
+
'''PJ''': 1. sukupolven asiat ovat tapahtuneet aika lailla niin kuin ne pelattiin ja tänne kirjattiin, mutta uudempi sukupolvi on tietysti ainakin vähän väärin ne ymmärtänytKoko 1. sukupolven ajalta on myös lyhyt [[Lumikoira:Tapahtumat#Edellinen_sukupolvi|tiivistelmä]].
 
+
   
 
=== D&D-moduulien ajat ===
 
=== D&D-moduulien ajat ===
 
 
[[Lumikoira:Päiväkirja D&D-moduuli-ajoilta|Päiväkirja D&D-moduuli-ajoilta]]
 
[[Lumikoira:Päiväkirja D&D-moduuli-ajoilta|Päiväkirja D&D-moduuli-ajoilta]]
  
Rivi 14: Rivi 13:
  
 
Ahman aiemmin käsiinsä saama Mustan Salman rituaalikirja kiinnittää Salman kultistien huomion.  Samalla Fimbulin kultistit käyvät Salman kultistien kimppuun.  Jandan temppelin alta puhdistetaan kultisteja, ja Ahma kerää tietoja minkä pystyy kummiltakin.  Suuressa loppukohtauksessa, Kassburgin alaisten viemärien jossain salissa, Kethill lupailee kummallekin jengille jotain epäkuolleita, mutta peruu homman kun Tivia olisikin tarvittava uhri.  Kultistit tappelevat keskenään, Kethill häipyy kaupungista(?) ja ryhmä saa loppujen lopuksi Tivian pelastettua.
 
Ahman aiemmin käsiinsä saama Mustan Salman rituaalikirja kiinnittää Salman kultistien huomion.  Samalla Fimbulin kultistit käyvät Salman kultistien kimppuun.  Jandan temppelin alta puhdistetaan kultisteja, ja Ahma kerää tietoja minkä pystyy kummiltakin.  Suuressa loppukohtauksessa, Kassburgin alaisten viemärien jossain salissa, Kethill lupailee kummallekin jengille jotain epäkuolleita, mutta peruu homman kun Tivia olisikin tarvittava uhri.  Kultistit tappelevat keskenään, Kethill häipyy kaupungista(?) ja ryhmä saa loppujen lopuksi Tivian pelastettua.
 
  
 
=== Vapaata D&D-seikkailua ===
 
=== Vapaata D&D-seikkailua ===
 
+
[[Lumikoira:Päiväkirja D&D-Kuikon ajalta|Päiväkirja D&D-Kuikon ajalta]].  
[[Lumikoira:Päiväkirja D&D-Kuikon ajalta|Päiväkirja D&D-Kuikon ajalta]], lisäksi on [[Lumikoira:Tapahtumat#Vuosi_499|tiivistelmä]].
 
 
 
  
 
=== Muunnettu Praedor ===
 
=== Muunnettu Praedor ===
 
 
Kattaa noin vuodet 500-503 [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
 
Kattaa noin vuodet 500-503 [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
  
Rivi 28: Rivi 23:
  
 
[[Lumikoira:Päiväkirja muunnetun Praedorin ajalta|Päiväkirja muunnetun Praedorin ajalta]]
 
[[Lumikoira:Päiväkirja muunnetun Praedorin ajalta|Päiväkirja muunnetun Praedorin ajalta]]
 
  
 
=== BESM 3 ===
 
=== BESM 3 ===
 
 
Noin vuosi 504 [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
 
Noin vuosi 504 [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
  
Rivi 37: Rivi 30:
  
 
[[Lumikoira:Päiväkirja BESM 3sen ajalta|Päiväkirja BESM 3:sen ajalta]]
 
[[Lumikoira:Päiväkirja BESM 3sen ajalta|Päiväkirja BESM 3:sen ajalta]]
 
  
 
=== Earthdawn 4 ===
 
=== Earthdawn 4 ===
 
 
Kattaa noin vuodet 505-506 kesään [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
 
Kattaa noin vuodet 505-506 kesään [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
  
Rivi 46: Rivi 37:
  
 
[[Lumikoira:Päiväkirja Earthdawn 4sen ajalta|Päiväkirja Earthdawn 4:sen ajalta]]
 
[[Lumikoira:Päiväkirja Earthdawn 4sen ajalta|Päiväkirja Earthdawn 4:sen ajalta]]
 
  
 
=== Oton oma moni-tavoite-systeemi, v1 ===
 
=== Oton oma moni-tavoite-systeemi, v1 ===
 
 
Kattaa noin vuodet 507-510 [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
 
Kattaa noin vuodet 507-510 [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
  
Rivi 55: Rivi 44:
  
 
[[Lumikoira:Päiväkirja MTS1n ajalta|Päiväkirja MTS1n ajalta]]
 
[[Lumikoira:Päiväkirja MTS1n ajalta|Päiväkirja MTS1n ajalta]]
 
  
 
=== Siirtymä-aika ===
 
=== Siirtymä-aika ===
 +
Noin vuodet 509-524.  Enimmäkseen kerrottua ja sovittua, ei systeemiä.
  
Vuonna 509, talvella: Thamiorin ja Paeriksen vanhemmat odottavat neljättä lastaan! (Heillä on kuulemma yksi isosisko.)
+
[[Lumikoira:Sukupolvisiirtymä|Sukupolvisiirtymä]]
 
 
Marassa tutkimuksessa ollut kirottu käärö on kadonnut. Jäljet johtivat satamaan, oletetaan varastetuksi. Joku laiva lähti etelään.
 
 
 
Louise on saanut paikan kuninkaan hovissa kuningattaren selänpesijänä tms. Liinu on linnassa hevostenhoitajana ja käy myös oppimassa Jorelilta hevostaikuutta.
 
 
 
Louisen ja Tonin häät pidetään jossain linnassa, koska kirkko ei ole vielä valmis. Koska Louise osaa järjestää, paikalla on aatelisia. Ja Oripeltoja. Toni jänistää hääaamuna ja pakenee paniikissa, mutta Sirval ottaa hänet kiinni ja saa palaamaan.
 
 
 
Häämatka kattaa koko Zesshin niemimaan. (Louise ihan vähän vaan rakentaa vakoojaverkkoaan…)
 
 
 
Myöhemmin syksyllä Linnalle tulee hyvin yksinkertainen kärry, jossa on Louise, Ogu ja Tonin toinen käsi puuarkussa. Ogun mukaan syyllinen oli varmaankin Mäyrä, teki loppuruumiista hakkelusta ja heitti ne veteen. Tonin taikaesineet ja kadonnut tikari on myös Louisen mukana. Pohjanportin hautausmaan ensimmäinen asiakas. Hänelle tehdään sinne krypta.
 
 
 
Oskar kerää kostopossen. Tapahtui jossain Hirvan toisella puolella. Ahma antaa resursseja mutta jää huolehtimaan linnasta ja Louisesta. Mäyrän jälki tosin kylmenee pahasti.
 
 
 
Louise on raskaana ja jää asumaan Pohjanporttiin. Linna valmistuu. Lotte ehtii synnyttää ennen Louisea. Louise taas synnyttää hyvin hankalasti ja lapsi ei tosiaan ole Tonin! Se on tumma ja iso mötkäle. Thamiorilla on täysi työ pitää heidät hengissä. Louise on järkyttynyt eikä halua olla lapsen kanssa tekemisissä.
 
 
 
Oskar on sitä mieltä, että lapsi on kirottu ja luonnonoikku ja pitää tappaa! Sirvalin mielestä sen voisi vaikka kouluttaa taistelijaksi ja lähettää Mäyrän perään! Liinu on myös yllättäen innostunut lapsen hoitamisesta.
 
 
 
Louise antaa sille kuitenkin nimen: Santa. Siniset silmät.
 
 
 
Louise lähtee takaisin Kalauniin. Käy pari kertaa Tonin haudalla.
 
 
 
Sirval käy vielä kerran seikkailemassa kääpiövuorilla etsimässä lisää voimaa! Hän käy nostelemassa vuoria ja kaikkea, mutta lentokengät jäävät kiinni kääpiöiden pikabetoniansaan. Niistä voi tehdä vaikka pyhiinvaelluskohteen. Nyt hän voi rikkoa fysiikan lakejakin kivasti: nostettu talo ei mene rikki eikä maa Sirvalin alla vajoa.
 
 
 
Ahman ensimmäinen lapsi on Säilä. Merkittävä osa hänen lapsuudestaan kuluu paeten Lottea, joka yrittää tehdä hänestä kunnollista Mensierin palvojaa. Tykkää Louisesta. Onnistuu taivuttelemaan Loten lähettämään hänet miekkakouluun Kalauniin. ”Jos nyt edes tottelisi jotakuta!” Säilä kestää melkein vuoden.
 
 
 
Sitten hän saa potkut monesta muustakin miekkakoulusta.
 
 
 
Linnart pääsee pois hoidoista ja palaa Harnigiin. Greharg on kuollut. Siellä on Arttu ja Hubert Hubertius.
 
 
 
Ahmasta tulee jossain vaiheessa paroni.
 
 
 
Kuninkaan poika Garan ja kuninkaan siskonpoika Rakaris ovat vähän napit vastakkain, mutta Kuikoon ei sentään tule sisällissotaa.
 
 
 
Utujen Metsästä kuuluu jotain että haltiakulttuurissa on tapahtumassa jotain mullistuksia. Thamiorin sisko pyytää käväisemään.
 
 
 
(Thamior aloittaa ”salaisen” projektin, jolla tehdään Kirotulle Metsälle jotain.)
 
 
 
Santa saa kuulla Louiselta, että hänen on nyt mentävä oppiin Louisen vanhojen tuttujen luo. Louise on ehkä hieman tärähtänyt…
 
 
 
12-vuotiaana Santa pääsee taas Pohjanporttiin hetkeksi. Hän ja Säilä karkailevat välillä rukouksista ja muista ja menevät treenaamaan, salil eka salil vika.
 
 
 
Säilä on talvisin miekkakouluissa. Yhtenä kesänä Säilä onkin karannut Dellan kanssa jonnekin seikkailemaan.
 
 
 
Ahma löytää Santan Tonin työhuoneesta lukemasta Tonin kirjoja ja kirjeenvaihtoa. Hän ajaa Santan pois. Seuraavalla viikolla uudestaan. Sitten Tonin tavarat saattavat siirtyä.
 
 
 
Oskar ja Gunillakin saavat lapsen.
 
 
 
Oskar tykkää kävellä kivasti Kirotun Metsän puolella ja tuo sieltä trofeita. Hän on Pohjoisen Tien Suojelija.
 
  
  
Rivi 113: Rivi 54:
  
 
=== Oton oma moni-tavoite-systeemi, v2 ===
 
=== Oton oma moni-tavoite-systeemi, v2 ===
 +
Kattaa vuoden 525 kesän [[Lumikoira:Tapahtumat|Tapahtumat]]-sivulla.
  
Vuonna 525, kesällä?
+
Mekaanisesti: Toimi kohtuullisesti, viilaus jatkuu.
 
 
Ahma on järjestänyt Säilälle pienen tehtävän: hän pääsee johtamaan pientä porukkaa Kirottuun Metsään. Hannu on kuulemma kovin kiinnostunut metsän hirviöistä.
 
 
 
Samuel antaa kärryillään kyydin Santalle. Punalehtikuusesta pohjoisempaan kärrystä katkeaa akseli. Santa nostaa sen, Samuel korjaa sen. Samuel on menossa Pohjanporttiin ”ilmaisen” maan perässä.
 
 
 
He pysähtyvät Santan kotiin, Liinun kotitilalle. Samuel saisi olla siellä yötäkin. Säilälle lähetetään viesti ja hän tulee tapaamaan Santaa. He ottavat pienen matsin. Samuelia uhkaillaan vähän paronin tapaamisella ja häntä hämmentää, kun hän saa lainaksi parempia vaatteita ja paljon ruokaakin.
 
 
 
Pohjanportissa on uuden näköinen kylä. Reunoilla on vielä rakenteilla. Linna näyttää vähän liian hienolta kylälle. Sillä on hassu tuplaportti ja kaksi laskusiltaa. Monia ammattilaisia on jo pykännyt putiikkejaan kylään.
 
 
 
Kun Kirveli pääsee Pohjanporttiin, hän pööpöilee neuvottomana jonkin aikaa.
 
 
 
Kirveli kuulee, että joku on kokoamassa porukkaa metsän tutkijoiksi. Siitä saisi jonkun palkkionkin. Metsäasiantuntijoille? No sellainen hän kyllä on. Kirveli ei tiennyt mitään muutakaan mitä tekisi. Hän törmää matkalla Santaan ja Samueliin, jotka ovat menossa tapaamaan Ahmaa. Santa ja Samuel hieman kiinnostuvat Kirvelistä…
 
 
 
Portinvartija päästää heidät sisään, vaikka katsookin Kirveliä pitkään…
 
 
 
Thamior tulee hieman tutkimaan, onko Kirveli vaarallinen. No ei, mutta ehkä jotain tutkimuksia olisi kiva tehdä. No Kirveli suostuu pitkin hampain. Thamior saa helposti selville Kirvelin äidin. Ja toteaa, että Kirvelin oppisopimus on pelkkää hienoa huuhaata! No höh! Thamior lähettää muutaman tiukan kirjeen Maraan… Kirveli on entistä hämmentyneempi.
 
 
 
 
 
 
 
2018-01-14
 
 
 
Thamior ja joku Ahman kirjuri antavat meille Kirottuun metsään liittyviä tehtäviä: kummallinen uusi kasvilaji, vesistöjen kartoitus, metsänhenkien kappaleiden keräilyä.
 
 
 
Taivaantuoni on uusi kasvilaji, 30 senttiä korkea, kolmiosainen lehti sahalaitaisilla reunoilla. Avoimilla tuulisilla paikoilla. Villit linnut syövät ja levittävät sen ulkopuolelle. Löytynyt syrjäisen maatilan reunalta, kanat söivät ja munia syönyt maajussi lähti Kirottuu metsään. Tummia marjoja.
 
* Levinneisyys, mistä löytyy.
 
* Näytteitä, mieluummin eläväisen näköisiä.
 
* Vaarallinen tehtävä: niittäkää niityllinen ja polttakaa puolet. Joku samooja voi käydä katsomassa myöhemmin.
 
 
 
Meillä on kartta, johon on merkattu lähteitä, puroja jne. Pitää ottaa vesinäytteitä, ehkä myös jänniä kasveja tai eläimiä. Varsinkin jos löytyy maagista. Saamme maagisia säilytyspusseja jne.
 
 
 
Muutamassa viikossa pitäisi selvitä. Saamme mukaan kuivaruokaa ja lisää-vain-vesi-soppaa, juustoa jne. Sepältä tongit. Lapulla saamme Paeriksen tornin vieressä olevasta ladosta majoituksen ja aamiaista jne.
 
 
 
Jos löytyy jotain, jolle puhua, kannattaa puhua ja tehdä muistiinpanoja. Keijuille voi yleensä puhua, ehkä metsänhengillekin, hiisiäkin on löytynyt (joku rohkeustesti tai shamaani pyytää hakemaan jotain).
 
 
 
Ahma pyytää meitä kaikkia lupaamaan, että pyrimme suorittamaan tehtävän kunnolla jne. Pyytää vielä Kirveliä pitämään kädestä ja vannomaan, että ei aio pettää tai ole noidan kätyri. No juu ei?
 
 
 
Säilälle annetaan kuluihin 150 hopeamarkan pussi.
 
 
 
Assistentti vie meidät hakemaan tarvikkeita Thamiorin antamien lisäksi: viikatteen terät, öljypulloja.
 
 
 
Oletus: kaikilla on säkkejä, soihtuja (Säilällä lyhty), reppu, vilttejä tms., tulukset, öljyttyä kangasta, käsikirves, lapio, tikari/veitsi, lusikka, kuppi.
 
 
 
Kirvelillä on lemmikkikasvi, varapuukko, loitsukomponenttipussi ja muisti-/loitsukirja. Santalla on muutama kokkausväline ja pitkävartinen moukari. Hannulla on joku nahkatakki, erätarvikkeita (lisäjänteitä jouseen tms.). Säilällä on hienohko nahkapanssari. Samuelilla on hevonen ja vankkurit (jotka ovat Liinun luona).
 
 
 
Samuel saa varusvarastolta panssarin ja varsijousen, kun Säilä pyytää.
 
 
 
Lähdemme Liinun tilaa päin hakemaan Samuelin kärryjä. Santa kysäisee, miten Hannun uusi vaimo jaksaa. Hannu: ”Vaimoni on kuollut.”
 
 
 
Puskasta pompahtaa alkemisti Markkanen. Hyvin puhelias kaupallinen alkemistikisälli. Hän haluaa metsänhenkien palasia, parhaat päältä, voisi tarjota kunnolla rahaakin. No mikäpä jottei.
 
 
 
Siirrämme laatikot Samuelin kärryistä jonnekin turvaan. Samuel korjaa akselia ja Kirveli yrittää auttaa taikomalla. Samuel ei oikein onnistu kunnolla. Akseli on kyllä kunnossa, mutta vinkaisee joka kierroksella.
 
 
 
Santa pyytää Liinulta kauriinsilmillään varahevosen Samuelin luuskan lisäksi.
 
 
 
Parin päivän matkan aikana Hannua alkaa potuttaa kärryn vinkuminen. Hän käy toisella hevosella ”tiedustelemassa” vinkumisen ulkopuolella. Santa lukee matkalla kirjaa, jossa on sankarisaagoja: ”Hirvan valloitus”. Kirveli vilkuilee myös sitä.
 
 
 
Käymme maatilalla, josta katosi yksi maajussi metsään. Tulomme kuuluu kauas.
 
 
 
Siellä on keski-ikäinen vaimo ja lapsia. Vanhin, Topi, on jo melkein aikuinen. Topi selittää, että isän silmiä pisteli, valitti kuumasta ja kylmyydestä ja sitten meni yöllä noitametsään.
 
 
 
Kasveja kasvaa kuulemma kukkulalla, jossa kanat käyvät. Otamme sieltä pari näytettä. Kirveli ottaa pari kasvia itselleenkin.
 
 
 
Joku toinen poika vie meidät kohtaan, johon isän jäljet johtavat. Vähän matkan päässä on tie Tomaraan, tunnin matkan päässä Paeriksen torni. Poika on käynyt pari kertaa katsomassa Paeriksen tornia, se on kuulemma korkeampi kuin MIKÄÄN!
 
 
 
Kirveli syö pari taivaantuonen lehteä. Ei oikein tapahdu mitään.
 
 
 
Turvalohkareen majatalo Paeriksen tornin vieressä. Sitä pitää keski-ikäinen pariskunta. Paeriksen torni on ehkä 30-metrinen, aika tukeva. Paeris suojelee tilaa ja he antavat hänelle jotain veroja, tarvikkeita ja ruokaa.
 
 
 
Santa pyytelee anteeksi kysymystään Hannun vaimosta. Samuel kysyy, että mitä vaimolle tapahtui. Hannu ei vastaa.
 
 
 
Saamme tilaa ladon yläkerrasta.
 
 
 
Kirveli syö yhden marjan. Kitkerä, hieman makea, hieman pistelevä. Sitten puoli kourallista. Hän tutkii sen efektiä taikaisesti.
 
 
 
Kirvelillä on pari arvausta, mitkä ovat sen sukulaisia.
 
Se houkuttelee syöjän ylittämään noitametsän rajan, joko metsään tai pois sieltä. (Tarkoittaa siis, että ei leviä kovin kauas metsästä, mikä on varmaan ihan hyvä juttu!) Ja kasvi haluaa levittyä. Myös addiktiivinen.
 
Sitä voisi jotenkin vahvistaa tai heikentää. Labrassa voisi keittää sellaista juomaa tms.
 
 
 
Säilä taikauskottelee itselleen, että tämä lato on nyt parempi nukkumasija. Täällähän on verhot ja yöpaita ja kaikkea. Kirveli vähän katsoo.
 
 
 
Jätämme hevoset ja kärryt tilalle ja lähdemme noitametsään. Lounaaseen, joenvartta ylöspäin.
 
 
 
Hannu käyttää erätaitojaan jokien kartoittamiseen, Kirveli auttaa. Saamme lisättyä karttaan lisää puroja ja hieman taikaisan lähteen, joka on aika väritön, harmaa.
 
 
 
Kirveli ohjaa välillä pois metsänhenkien paikoilta. Näemme välillä muutaman. Löytyy kaistale aukeaa maata, jossa on taivaantuonea. Löydämme myös kukkulan, jonka päällä niitä on hieman.
 
 
 
Santa bongaa hieman väreilyä. Savua? Hannu lähtee menemään ensimmäisenä sinne. Hän löytää pienen aukean, jossa on puoliksi maassa oleva tölli. Pari kuivaustelinettä, puuvaja. Kirvelikin käy vilkaisemassa. Metsän puolella on riuku, metsä ei vaikuta ihan niin villiltä, avonaisempi, kuljetumpi.
 
 
 
Päätämme käydä sanomassa terve. Kun tulemme mökin lähelle, ovi avautuu ja sieltä tuijottaa joku partajeremias. Sympaattisen oloinen tyyppi, puhuu vähän oudosti. Joku erakko, metsän Veikko, juttelee siitä kuinka ihmiset ovat pahoja ja kaikkien olisi parempi asua metsässä. Pitää paljon sienistä. Kuulemma majavat ovat rakentaneet jonnekin joen varteen patoa ja vesimyllyn. Vesimyllyn? Kirveli haluaa mennä tutkimaan.
 
 
 
Menemme majavien luo. Siellä on aiemmin ollut pato, ei ole enää. Pari isoa majavanpesää, kuoleman löyhkää. Samuel menee kaivelemaan.
 
 
 
Säilä löytää jäänteitä myllystä. Sitä on rikottu. Samuel löytää majavien ruhoja pesistä. Hän ja Santa vääntävät pesää auki. Näyttävät juuri siltä, että niistä voisi tulla zombeja. (Mutta ei nyt kuitenkaan.)
 
 
 
Kirveli epäilee, että tämä ei ole aivan luonnollista. Myrkyllisiä kasveja on poltettu pesän aukoissa. Hannun mielestä täällä on enemmän majavia kuin pitäisi.
 
 
 
Käymme ala- ja ylävirralla tutkimassa. Siellä on lisää rikottuja patoja ja tyhjiä pesiä. Ylävirrassa on pesässä hylly ja kulho. Simpukkarivi. Ovatko nämä älykkäitä majavia?
 
 
 
Hannu alkaa tutkimaan majavatuhoa. Mitä majavat oikein olivat? Mitä tapahtui? Joku pienehkö jalanjälki ja metsänhenkien jälkiä löytyy. Metsänhenget ovat varmaan purkaneet padot. Majavat on ajettu pariin pesään ja savustettu hengiltä. Niistä ei ole vaaraa muulle luonnolle.
 
 
 
Palaamme Paeriksen tornin vieressä olevalle tilalle. Pääsemme käymään kylvyssä ja Kirveli tuoksuu hetken taas paremmalta.
 
 
 
Lähdemme takaisin metsään etsimään sopivaa niitettävää niityllistä taivaantuonea. Ei löydy! Kirveli sen sijaan löytää lemmikkivaahteralleen täydellisen kasvupaikan ja jää istuttamaan sitä jonkun vanhan vaahteranjämän paikalle.
 
 
 
Seuraavana päivänä onnistumme löytämään suht sopivan paikan. Siellä on lintuja syömässä. Santa jää niittämään kasveja isolla viikatteellaan, samoin Samuel. Kirveli, Säilä ja Hannu menevät keräämään risuja polttoa varten.
 
 
 
Jossain vaiheessa linnut kyrpiintyvät ruokailuhetkensä häiritsemiseen ja alkavat hyökkäillä Santan ja Samuelin kimppuun.
 
 
 
Ensin Samuelia nokitaan. Santa menee puolustamaan häntä. Samuel menee hakemaan varsijousensa ja Santa moukarinsa. Kirveli kerkeää paikalle, animoi puun ja rupeaa lätkimään lintuja sillä. Säilä heittää pari tikaria ja varrastaa pari varista.
 
 
 
Säilää hieman kiinnostaa, josko linnuista saisi paistia.
 
 
 
Poltamme niittyä muutaman tunnin, palaa ihan hyvin. Santa tyrkkää kuolleet linnut sinne palamaan. Kirveli merkkaa karttaan paikan ja mikä puoli niitystä on poltettu. Sitten lähdemme pois.
 
 
 
Metsänhenkiä liikuskelee nyt vähän enemmän. Pääsemme jo näköetäisyydelle Paeriksen tornista, jonkun kukkulan alla olevaan notkelmaan, kun muutamia pienempiä metsänhenkiä ilmestyy eteen ja takana ollut isompi lähestyy.
 
 
 
Metsänhenkilauma tulee Hannun päälle, mutta ei vaurioita. Hannu ampuu pienempiä.
 
 
 
Santan takaa tulee villisian näköinen sammaleen peittämä hirviö. Heittää Santan puuta päin.
 
 
 
Säilä rynnii metsänhenkiporukan päälle. Ne taas rupeavat leikkimään Säilän kanssa ja hyökkäävät.
 
 
 
Santa moukaroi hirviötä!
 
 
 
Kirveli taikoo ja yrittää jumittaa hirviön maahan kasveilla. Onnistuu! Hirviö rupeaa repimään itseään irti.
 
 
 
Samuel lataa varsijousensa ja laukaisee suoraan hirviön silmien väliin. Se kuolee!
 
 
 
Seuraavaksi Säilä teurastaa pienempiä henkiä. Hannu ampuu pakenevat.
 
 
 
Kirveli leikkailee irti paloja metsänhengistä ja muut prosessoivat isoa hirviötä.
 
 
 
Kirveli maistaa vettä harmaasta lähteestä. Suu turtuu. Merkitään muistiin.
 
 
 
Kirveli pelastaa suurmustikkapensaan, joka ei ole kasvanut suureksi, mutta voisi kasvaa!
 
 
 
Seuraavana päivänä lähdemme takaisin Pohjanporttiin. Käymme hakemassa myös sinertäviä kananmunia tilalta, josta isä katosi.
 
 
 
Menemme ensin Markkasen luo. Meillä on Thamiorin säilöntäpussit tupaten täynnä, joten päätämme myydä niistä osan niin, että pussit eivät sen jälkeen pullota puhkeamaisillaan vaan ovat siististi täytettyjä. Osista pitäisi saada mahdollisimman paljon rahaa ja niiden jako pitäisi mennä kivasti tasoihin niin, että Thamiorille jää myös sopivasti. Hänelle myydään myös kananmuna ja taivaantuonea. Saamme 200 hm, jee! Kaikille 40.
 
 
 
Jatkamme linnaan ja Thamior käskee meidän viedä näytteet labraan tai jollekin assistentille. Saamme 80 hm per naama!
 
 
 
Samuel pohtii hieman tilan hankkimista. Yleensä sen saaminen on suht helppoa, mutta joku puoliso pitäisi olla. Täällä päin ollaan niin liberaaleja, että mieskin kelpaa, jos voi sitten adoptoida lapsia. Samuel ehdottaa diiliä Santan kanssa, mutta Santa on vähän sitä mieltä, että Samuel ei ole hänen tyyppiään.
 
 
 
Kirveli ei oikein tiedä, mitä nyt. Santa kutsuu Kirvelin Liinun tilalle. No joo…
 
 
 
130 xp
 
 
 
 
 
 
 
2018-01-20
 
 
 
(Rahat puolitetaan (eli 70 hm per naama) mutta saamme enemmän tarvikkeita.)
 
 
 
Taistelutaikuus, välitön: uusi 1d4, 40 xp
 
Luontotaikuus: 1d10 -> 1d4 + 1d6, 15 xp
 
Luontotaikuus: 1d6 -> 1d8, 60 xp
 
Luontotaikuus: 1d8 -> 2d4, 15 xp
 
 
 
Samuel saa hienomman nahkapanssarin ja isomman varsijousen. Kaikille seikkailijan peruspakkaus ja keskiluokan vaatteet. Santakin saa rinta- ja vatsalihaksia korostavan panssarin. Kirveli saa tavallisehkon panssarin, jonka päälle voi pukea velhokaavun. Santa saa ruoanlaitovälineitä, mittakuppeja ja patoja.
 
 
 
Kirveli saa muistiinpanovälineitä.
 
 
 
Samuel haluaa opetella väistelyä. Kirveli ja Hannu pystyisivät opettamaan, koska he osaavat väistellä. No Samuel ottaa mielummin opetusta Kirveliltä.
 
 
 
Liinulla on 4 lasta: Toni, Leo, Maarit, Elisa.
 
 
 
Pohjanportissa on kirjapaino, jossa on joku kääpiö tekemässä juttuja. Samuel ja Kirveli käyvät siellä ihmettelemässä. Samuel saa kirjan, jossa on kerrottu uskonnoista ja kulteista ja niiden kertomista tyhmistä jutuista (Sirvalin toimittama/kirjoittama…). Kirveli ihmettelee painotekniikkaa. Siellä on vain yksi taikuuteen liittyvä kirja: "Voiko lapseni olla velho? Taikuuden perusteet".
 
 
 
3–4 päivää myöhemmin olemme edelleen paikalla. Kirveli harjoittelee luontotaikuutta Liinun tilalla. Viestinviejä tulee pyytämään meitä linnalle, Ahma haluaa tavata ja antaa tehtävän. Menemme sinne.
 
 
 
Ahma kertoo, että homma on kiireellinen. Säilä on karannut, kuuli jostain miekkamestarista Kassburgissa. Joku Oripelto oli taas juorunnut miekkamestarista, Yussuf Hassen etelästä. Pitää saavuttaa ja varmistaa, ettei hän tee mitään tyhmää. Saa myöskin jäädä opettelemaan, kunhan ei lähde Kuikosta. Taimi Oripelto on yhteyshenkilö. Saamme lisäksi lupalappuja, joilla saamme yöpyä paikoissa jne. Kirjallista materiaalia on paljon… Saamme Liinulta hevoset.
 
 
 
Santa ja Hannu saavat kunnon hevoset. Samuel ja Kirveli saavat vähän leppoisammat yksilöt. Kirveli äänestää, että otetaan kärryt mukaan, hän voi sitten lastata sinne kivoja kasveja.
 
 
 
Lähdemme matkaan.
 
 
 
2 onnistumista rahankulutukseen: käytämme vain puolet Ahman antamista rahoista (40 hm). 1 onnistuminen maineeseen: Kaurakivissä joku humalainen syyttää Kirveliä hiisien vakoojiksi. Hannu yrittää selittää, mitä hiidet ovat. Kränää tulee... Vartijat ovat hieman sitä mieltä, että meidän pitäisi ehkä pysyä poissa.
 
 
 
Löydämme Säilän jonkin matkaa ennen Kassburgia.
 
 
 
Yussuf Hassen on kerännyt itselleen läjän oppilaita. Hän suhtautuu nihkeästi naisiin eikä suostu opettamaan Säilää, mutta Säilä nyt vaatii häntä opettamaan!
 
 
 
Kassburgissa kirjoitamme kirjeen ja Säiläkin suostuu kirjoittaamaan yhden. Taimi Oripelto majoittaa meidät tupaan (pari kerrossänkyä) ja saamme lupalappuja aamupalaa varten.
 
 
 
Ensimmäisen päivän aikana Hannu törmää 13:een palkkasoturiin. Kolme ratsuilla. Johtajana joku Seitsikon, Jandan pappi hienoissa vaatteissa. Pari palvelijaa kantaa häntä. Saarnaa jotain köyhät kyykkyyn, rikkaille valtaa, aatelisetkin voisi panna nurin, maanviljelijöiden pitäisi saada käydä vapaasti kauppaa kauppiaiden kanssa.
 
 
 
Hän ottaa Hannun ja Samuelin silmätikukseen. Kyselee, että miten he saivat ostettua paremmat vaatteensa jne. Hannu jää jumiin palkkasoturien seuraajajoukkoon, mutta Samuel jää jälkeen. Siellä on muitakin ihmisiä jumissa ja he myöntelevät ja hurraavat, kun kerran pitää.
 
 
 
He etenevät torille, jossa papilla on varattu paikka, ja hän alkaa saarnaamaan.
 
 
 
Santa, Kirveli ja Samuel miettivät, miten Hannun saisi pois jumista. Joku eläinaiheinen harhautus olisi kiva, mutta emme me osaa tehdä eläimille mitään.
 
 
 
Kirveli menee sen sijaan kasvattamaan vieressä olevaa pensasaitaa, jotta Hannu voisi luikahtaa sinne päin. Pari vartijaa vähän ihemettelee isoa pensasta ja ovat menossa tutkimaan, mutta pääsemme juoksemaan karkuun.
 
 
 
Seuraavana päivänä Taimi juttelee meille. Saamme pienen ja hieman epäselvän selvityksen Oripellon suvusta. Kahdella sukuhaaralla on riitaa. Kassburgissa on isompi (Aleksin). Harnigissa sotaisampi Artun haara. Samuel suostuttelee kertomaan enemmän. Arttu on Linnartin hovikauppias ja apuri. Tulleja Harnigissa päin on kasvatettu, mikä vaikuttaa Kassburgin Oripeltojen tilanteeseen. Se haittaa kuljetuksia Kalauniin.
 
 
 
Idässä Hirvan lähellä on kuulemma ollut maantierosvo-ongelmia. Joku demoninen ilmestys tai jotain, lisää vartijoita on palkattu, joku Jooseppi-vartija loukkaantui, kun hirviö repi kättä. Yksi kuoli, kun juoksi paniikissa kielekkeeltä. Viime parin kuukauden aikana pahentunut. Sekä rantatiellä että    pohjoisemmalla pienemmällä tiellä on ongelmia.
 
 
 
Säilä ei tule mukaan. Tällä hetkellä hän haastaa kaikki Yussufin muut oppilaat kaksintaisteluun ja päihittää heidät yrittäen todistaa, että häntäkin kannattaa opettaa.
 
 
 
Menemme juttelemaan Joosepille. Samuelista löytyy yllättävän ymmärtävä korva ja hän kuuntelee traumatisoitunutta Jooseppia. Iso, kuolemanlaiha otus, jolla oli pimeässä hohtavat hampaat, epämuodostunut pää. Demoni ei ollut erityisen elävä, ei voimakas mutta kylmetti. Tuntui kuin hänen sieluaan olisi pyöritelty, läpsyvä kävelyääni, haisi mereltä. Toinenkin oli, verinen putkihumanoidi, aika äänetön, haisi kuihtuneelta syksyltä tai kryptalta. Hyökkäsi vähän uudenkuun jälkeen.
 
 
 
Käymme juttelemassa muillekin ja vertailemme tietoja. Pitkä tyyppi ei välttämmmättä ole epäkuollut tai piru, ehkä keiju. Toinen on ehkä keijun noituma linnunpelätti? Kumma hattu, päänä kurpitsa tai lanttu.
 
 
 
Ilmeisesti siis keijuaktiviteettia rantatiellä. Muut hankkivat kylmärautaisia aseita. Kirveli tunnistaa yhden kauppiaan tehokkaamat kylmärautakamat, jotka oikeasti pistelevät, pari muuta myy heikompaa mutta halvempaa kamaa. Samuel ostaa niitä parempia, 10 hm/kpl. Matkakassasta rahat.
 
 
 
Hommaammee kärryihin tyhjiä laatikoita hämäykseksi. Kirveli hommaa kivoja köynnöskasveja niihin ansaksi.
 
 
 
Santa hankkii moukariinsa kylmärautavahvikkeita Roposelta, mutta ei testauta niitä Kirvelillä. Yllättävän halpoja.
 
 
 
Kirveli taikoo köynnöksiä tehokkaaksi. Samuel älämölöi hieman matkan varrella olevissa majataloissa, että hän on rikas kauppias, kunpa ei tapahtuisi mitään!
 
 
 
Kuitenkin pääsemme Hirvan rajalle ilman, että mitään tapahtuu. Maalaiset kertoivat paikkoja, joissa hyökkäyksiä on yleensä tapahtunut.
 
 
 
Hannu yrittää jäljittää rosvoja. Selviä  jälkiä löytyy, maalaiset kertovat, että perässämme kulkenutta kulkuetta kohti hyökättiin. Heillä oli raskasta tavaraa ja ruokaa, ei juuri pöllitty mitään. Pari jauhosäkkiä ja parempi kangaspakka. Paikalta löytyy paljaiden jalkojen jälkiä, pari kenkääkin, isoja eläimellisiä ja puukepin jälkiä. Käyneet rannallakin, leiriytyneet.
 
 
 
Aiomme leiriytyä suunnilleen samaan paikaan. Santalla on idea, että hän laittaa jotain huokuttelevaa ruokaa, jonka myrkytämme, ja sitten rosvot syövät sen! Kirveli suostuu antamaan keittoon yhden hiuksensa houkuttimeksi.
 
 
 
Ketään ei kuitenkaan kuulu. Kirveli syö keiton. Kyllä siitä varmaan aikamoiset vatsanväänteet saaisi.
 
 
 
Seuraavana iltana ei myöskään kuulu ketään.
 
 
 
Aamuyöllä Samuel nuokkuu vartiossa ja tönäisee muuut hereille. Kuuluu maiskutusta. Ympärillä kuuluu liikkumista. Samuel lähtee kovaa vauhtia hiipimään kohti Kirvelin nukkumispaikkaa. Hän herättää Kirvelin ja sanoo, että ne ovat täällä.
 
 
 
Sieltä kuuluu jotain hyvin murteellista gaarmannia. "Kamat." Osa porukasta tulee kärryn luo ja lisää tulee mussuttamaan soppaa.
 
 
 
Kolme erilaisempaa tyyppiä: kaapuhemmo, isompi tyyppi kukkulalla, hattivatin näköinen epäihminen.
 
 
 
Kirveli aktivoi köynnökset ja niihin jää läjä porukkaa kiinni. Alkaa iso älämölö.
 
 
 
Santa ja Hannu ovat kahdestaan jossain ja Santa kuiskaa, että "Ne ovat niiden majavien sukulaisia!" Hannu ei tee mitäään. Santa taikoo itsestään hiiviskelevämmän ja menee yllätyspainimaan kaapuhemmon kansssa. Se messuaa jotain ja ympärille suihkuaa polttavaa sumua. Sitä leviää ympäristöönkin ja kaikkiin sattuu vähän, Santaan aika paljon.
 
 
 
Hannu ampuu pelätin näköistä hirviötä. Se kaatuu taakspäin kieleekkeeltä.
 
 
 
Santa ja Kirveli sytyttelevät pari soihtua ja sitovat tyyppejä. Santa juoksee merelle viilentämään käsiään.
 
 
 
Hannu ja Samuel hakevat soihdun ja rupeavat polttaman linnunpelättiä. He viime hetkellä tajuavat ottaa siitä jotain paloja. Samuel kaivaa sen keskeltä jonkin juurakkoisen möykyn. Hannu jää katsomaan, että pelätti varmasti palaa.
 
 
 
Kirveli ihmettelee saukkomaisia tyyppejä ja rauhoittelee niitä. Eivät vastaa mitään järkevää.
 
 
 
Santa löytää jonkun Samuelan siunaaman puron, se viilentää mukavasti. Sitten hän palaa takaisin uhkailemaan kaapusaukkoa. Pyytävät säälimään saukkolaumaa, joka kartoitettiin Hiidenvirran laumasta. Shamaani Uppotukki, iso tyyppi Sortumox. Myöntää vähän, että olivat ryöstelleet ehkä vähän, mutta Sortumox oli se pahin ja paha keijulinnunpelätti oli häiritsevä ja sai heidät tekemään pahempia juttuja! No ehkä Uppotukki vähän yritti käskyttää sitä. Pohjoisella tiellä olivat panneet söpöjä saukkoja tanssimaan harhautukseksi tms. ja vieneet sitten tavaraa.
 
 
 
Samuel kehuskelee ja yrittää pummata majataloissa rahaa, ruokaa ja mainetta. Viisi onnistumista Hannun maineeseen ja kaksi rahaan. saamme yhden kultataalerin ja 15 hm ja 200 hä. (Tämä rahamäärä oli tosi hämmentävä ja sen seurauksena matkakassaan tuli 32 hm.) Hannu on nyt itäisten maiden kuulu hirviönmetsästäjä!
 
 
 
Kun annamme saukot viranomaisille ja annamme raportin, saamme 20 kt nyt ja sama myöhemmin, kun ryöstely ei jatku.
 
 
 
Kirveli tukii linnunpelätin paloja (harjoittelee kirouksia). Mikä on sen alkuperä 8 ja toiminta 7? Kirottu linnunpelätti, joo. Kassburgin länsisuunnalta, ehkä Harnigista, Joutsenmutkasta. Sen tehtävä on kirota Nappivasara-nimistä keijua. kiroaja Roksukrot. Samuel muistaa, että Joutsenmutkassa oli joku keijuherra Roksukrot häiritsemässä kääpiökaivosta ja oli yksi sir Ahman ensimmäisiä tehtäviä.
 
 
 
Joku inkvisiittori huomaa Kirvelin tutkivan pelätin puupalaa ja takavarikoi sen. Kirvelikin joutuu kuulustelun, koska epämääräinen keiju mitä. Kirveli pääsee pälkähästä selittelemällä olevansa maralainen velho ja Thamiorin antamilla lupa- ja selvityslapuilla. Juurakkosydän oli Samuelilla turvassa.
 
 
 
100 xp
 
 
 
 
 
 
 
2018-01-28
 
 
 
Olemme edelleen Kassburgissa.
 
 
 
Kirveli haluaa uuden huilun, koska hän unohti omansa Maraan. Hän yrittää ostaa kaupoista huilua, mutta kauppiaat ovat epäileväisiä ja alkaa levitä huhu, että joku keiju lumoaa lapsia huilunsoiton avulla. Kirveliä potuttaa eikä hän suostu antamaan kauppiaille rahaa edes välikäden kautta.
 
 
 
Kirveli sitten rupeaa tekemään huilua itse! Hän etsii pajun ja taikoo sen oksasta huilun. kesto 4, laatu 5, taikuus 7 -> kesto 2, laatu 3, taikuus noppia. Huilu kestää ainakin loppukesään ja kuulostaa kivalta. Pari maalaista jää hetkeksi kuuntelemaan, kun Kirveli harjoittelee.
 
 
 
Säilä törmää 18:aan talonpoikaan. He ovat huutamassa tyypille, että hän vei heidän rahansa. Tyyppi silmäilee pakoreittejä majatalosta. Säilä menee haastamaan tyypin kaksintaisteluun. Säilä lyö tyypin helposti ja tämä heittää rahansa ja pakenee paikalta. Maajussit pitävät Säilää sankarinaan ja kutsuvat hänet huonomman alueen baariin.
 
 
 
Säilän tutun on pitänyt lähteä, joten hän siirtyy nyt punkkaamaan meidän luoksemme Oripellon tiloihin.
 
 
 
Kirveli haluaa käydä baarissa. Säilä suosittelee baaria, jossa hän kävi. Menemme sitten sinne.
 
 
 
Joku humalainen tyyppi törmää Kirveliin ja syyttää häntä rahojensa pöllimisestä. Tilanne saadaan kuitenkin rauhoitettua.
 
 
 
Juttelemme vähän takaisin Pohjanporttiin palaamisesta. Kirveli mainitsee, että hänen pitäisi ehkä käydä vähän selvittelemässä juttuja Marassa. Hän kertoo muille vähän Marasta. Sen Kuikon suurin kaupunki (pinta-alaltaan).
 
 
 
Seuraavana aamuna Santaa ei näy missään. Kauppakomppanian tyypit kertovat, että hän lähti eilen auringonlaskun jälkeen ja sanoi tulevansa takaisin samoihin aikoihin kuin me. Ei ole palannut puoleenpäivään mennessä.
 
 
 
Menemme kapakkaan, jonka hän on antanut yhteystiedoksi. Siellä joku vanhempi nainen selvittelee asioita hetken. Santa oli kuulemma ollut täällä ja sanoi käyvänsä jossain ja sitten palaavansa majapaikkaamme. Samuel yrittää tiristää enemmän tietoa, mutta Säilä nappaa keskustelun, koska hän nyt on tuntenut Santan lapsesta saakka.
 
 
 
Nainen kertoo, että voimme mennä odottamaan kujalle x ja nojaamaan oveen y. Syömme loppuun ja menemme sitten paikkalle. Oven taakse tulee joku ja puhuu oven läpi. Hekin haluavat Santan takaisin ja lähettävät viestin, jos saavat jotain selville.
 
 
 
Hannu yrittää jäljittää Santan jäljet. Löytyy vain yksi verijälki, teurastamon vierestä. Joltain kujalta löytyy rikkoutunut laatikko ja ehkä hieman tappelun jälkiä. Siellä on erittäin paljon nappausvaihtoehtoja, viemäriin, kärryihin, katolle.
 
 
 
Hannu johtaa Kirvelin ja Samuelin laatikon luo. Kirveli yrittää tehdä rituaalin ja lukea tästä ympäristöstä, mitä on tapahtunut.
 
 
 
Kirveli saa hyvin selvän kuvan siitä, että iso jalanjälki on Santan saappaasta ja Santan pää on osunut laatikkoon. Kaikki muu jää hämäräksi. Kirveli saattaa ehkä saada tämän näyn myöhemminkin tällä kujalla. Säilä kertoo, että täällä oli kuulemma joskus kultisteja. Itse asiassa muutama vuosi sitten myös. Säilä huomaa, että viemärin luukku on öljytty ja Santa kyllä mahtuisi siitä ja pari raahausjälkeäkin on.
 
 
 
Säilä antaa Hannulle valokiven ja Hannu käy tutkimassa pikaisesti viemäriä. Tuoreita jälkiä on. Jotain raahattu.
 
 
 
Samuel käy ostamassa lyhdyn ja muuta tavaraa. Sorkkaraudan kanssa kysellään vähän. Kirveli käy viemässä rituaalikamppeensa takaisin pois. Hannu käy vaihtamassa työvaatteet. Lisäksi Kirveli lataa Säilän valokiveen lisää tehoa, koska se oli aika himmeä.
 
 
 
Meille on tullut viesti tyypeiltä. ”Santa saattaa olla vaarassa, jatkamme tutkimuksia. Kultisteja lienee liikkeellä. Sir Ahman lapsi voinee puhua Hellnautille kirkolla.”
 
 
 
Säilä ja Kirveli menevät Jakob Hellnautin puheille. Hän vähän katsoo Kirveliä ja toteaa, että Samuela lienee siunannut. Aiemmin oli Fimbulin ja Mustan Salman kultisteja. Jakob kehuu, kuinka Ahma selvitti ongelmia ja sitten leipoi Pareksusta pataan. Skuiljimon kultisteja nykyään, rottakultisteja. Symboli on pitkänomainen rottanaama, jossa on alhaalla kaksi isoa hammasta. Jakob jaarittelee.
 
 
 
Pari vuotta sitten oli isompi ongelma niiden kanssa. Joku kultistijohtaja oli käynyt täällä, mutta iso osa kultisteja jäi sitten kiinni. Kaikkia ei varmaan saatu kiinni. Kerromme hänelle, että olemme menossa tuohon viemäriin. Jandola on Jakobin apulainen ja hän on hyvin epäileväinen Kirvelistä, pitäisi kuulemma polttaa. Jakob sitten selittää, että ei se nyt noin mene.
 
 
 
Hannu yrittää jäljittää kultisteja. Joudumme kahlaamaan hieman. Pahalta haisee. Löydämme kohdan, jossa ne ovat pysähtyneet ja kaivaneet tiilien läpi reiän. Reikä on aika pieni. Mutta siitä löytyy nyt hieman kangasjäämiä.
 
 
 
Pyngerrämme siitä läpi ja päädymme jonkun talon kellariin. Tie vie kellarin läpi ja toisella puolella kellaria on taas joku peitetty käytävä. Samuel vähän ehdottelee tavaroiden pöllimistä.
 
 
 
Hannu huomaa, että viemärissä on nyt enemmän rottia. Kaarteessa on tyyppi kaavussa ovensuussa kurkkimassa. Säilä aikoo yllättää tyypin hiipimällä ja tekemällä jonkun Marleen alla olevan erakoille näkyjä aiheuttavan pyhimyksen kautta rottajumalan kuvajaisen. Sitten hän nappaa kultistin.
 
 
 
Samuel kysyy, että missä Santa on. Vankina kai. Kultisti on vain nyt vartioimassa täällä. Muut ovat yrittämässä saada jättipirurotan takaisin kiinni, se pakeni heti kutsumisen jälkeen. Joopa joo, kultistit osaavat. ”Suurrotalla” on avaimet selleihin.
 
 
 
Mennään katakombiin. Joku yksityistalon paikka ollut. Alttarina on tukeva pöytä. Seinillä on joitain kivipaaseja, joissa on nimiä ja vuosilukuja. Maassa alttarin edessä on iso kuvio, jossa on vähän kuivunutta verta.
 
 
 
Kultisti sanoo, että Santa olisi perimmäisessä sellissä. Se on tyhjä, siellä on vain kangasmytty! Kultistikin vaikuttaa yllättyneeltä. Samuel rikkoo lukon sorkkaraudallaan. Selli on edelleen tyhjä. Veritahroja on hieman.
 
 
 
Päivittelemme hieman kultistin tyhmyyttä.
 
 
 
Menemme varasto-oven läpi. Siellä on kultistitarvikkeita. Käyriä tikareita, rotan pääkalloja ja muitakin osia, haisevia tököttejä, seinävaate, johon on kirjailtu parempi symboli, kynttilöitä. Seitsikon epäpyhitetty joku astia. Myös jotain myrkkyjä.
 
 
 
Kirveli haluaa joitain myrkkyjä mukaan. Hän muistelee, kuinka usein hänen kamansa on tutkittu viime aikoina, ja tulee siihen tulokseen, että hänen ei ehkä kannata kanniskella myrkkysäkkiä. Samuel voi kantaa sitä. Hän ottaa kuitenkin mukaan kynttilöitä ja kynttelikön.
 
 
 
Säilä sitoo kultistin kädet ja tekee jonkun kivivirityksen niin, että kultistin on hankala juosta pakoon. Sitten lähdemme menemään.
 
 
 
Rottia ei näy niin paljoa. Löydämme viemäriaukon, mutta se on yleisemmällä kadulla. Hannu haluaa mennä kuitenkin ylös siitä. Hän kiskoo kultistin ylös siitä myös, mikä herättää paheksuntaa. Hannu selittelee kersantille, että tämä on kultisti. Haluavat varmuuden vuoksi sitoa Hannun ja Säilänkin kädet. No Säilä ei hyväksy tätä ja esittelee vaakunaansa, hän on sentään Säilä Marjalehto! Häntä ei sitten sidota.
 
 
 
Kirkolla Jandola joinkkaa kultistin heti ja vie sen innokkaasti kuulusteluhuoneeseen. Kersantti jää vähän hämmentyneeksi, mutta pian joku toinen pappi tms. tulee selvittelemään vähän. Hannukin irrotetaan köysistä.
 
 
 
Samuel ja Kirveli päättävät etsiä toisen tien ulos. He löytävät ihan sopivan kohdan, mutta sitten Samuel kysyy, että kuuleeko Kirvelikin jotain ääniä. No ei kuule. Kirveli yrittää selittää, että se on joku illuusio ja ei ainakaan kannata totella sitä. Samuel kuitenkin välttämättä haluaa mennä pariksi hetkeksi kulman taakse. No sitten menee. Hän tulee jonkin ajan päästä pikaisesti. Sitten Kirvelikin alkaa kuulla kutsuvaa ääntä. Pikaisesti pois nyt täältä! Se oli kuulemma ihan pöpi.
 
 
 
Kirveli ja Samuel käyvät ensin Oripellon tuvalla. Kirveli piilottaa myrkkysäkin. Sitten he menevät em. baariin tutkimaan kääröissä olevia rottakirjoituksia. Siellä on vähän rottalaumojen komentamisesta ja taudin manaamisesta ja jotain vorotaikuutta jne.
 
 
 
Kun kuulustelut vartijoiden kanssa ovat setvitytymässä, joku tulee juosten pyytämään apujoukkoja satamaan, jossa on kuulemma joku hirviö. Hän tunnistaa Hannun, suuren ja mahtavan hirviönmetsästäjän! Pyytää toki Hannunkin mukaan.
 
 
 
Matkalla tulee vastaan pari loukkaantunutta.
 
 
 
Hetken päästä viesti tulee baariinkin. Satamassa on joku iso karvainen hirviö, jolla on sarvet ja suu täynnä hampaita.
 
 
 
Satamassa on joku rakennus tulessa, hirviö on tappanut siellä yhden tyypin.
 
 
 
Ylempänä joen lähellä on joukko ihmisiä pälyilemässä. Hirviö kuulemma hyppäsi jokeen ja ui viemäriin. Kukaan ei ole mennyt sen perään. Joku vartija tuo köyden ja pyytää, että Hannu Hirviönmetsästäjä voisi mennä sen perään! Arvotaan hetki, että mahtuuko hirviö viemäreistä ulos. Noin joka kymmenennestä aukosta varmaan.
 
 
 
Kiipeämme alas neljän vartijan kanssa. Muut vartijat lähtevät muille viemäriaukoille tai jäävät tähän vahtimaan.
 
 
 
Ensimmäisessä risteyksessä hirviö on noussut ylös viemärivirrasta. Seuraamme jälkiä, jotka menevät kaupungin halki.
 
 
 
Yhdessä vaihessa jäljet vaikuttavat epämääräisiltä. Hannu pyytää paria vartijaa tarkastamaan tilanteen ylhäällä. Ei ole näkynyt hirviötä. Lähdemme sitten kultistien katakombiin, joka on suht lähellä.
 
 
 
Katakombeista kuuluu hieman chanttausta. Vartijat pelästyvät vähän ja ovat sitä mieltä, että nyt kannattaisi odottaa ja hakea apua. Me taas olemme sitä mieltä, että joku voi kuolla siellä, jollei sitä keskeytetä.
 
 
 
Säilä käyttää samaa illuusiota kuin aiemminkin, menee vartijan kimppuun ja työntää tikarin sen suuhun, jotta se olisi hiljaa. Se annetaan nopeasti yhdelle vartijalle. Viimeinen vartija on pelokas, mutta on tulossa mukaan.
 
 
 
Säilä avaa oven ja muut ampuvat jotain. Ensin kuitenkin huudetaan sinne, että antautukaa! Hannu ampuu sen jälkeen heti päämessuajaa olkapäähän. Säilä menee puukottamaan lähimpiä kultisteja. Samuel ampuu varsijousellaan päämessuajaa toiseen olkapäähän. Yksi tyyppi pääsee juoksemaan pakoon.
 
 
 
Päämessuaja yrittää vielä kovasti kirota Samuelia rotilla ennen kuin Kirveli ehtii heittämään sitä mutapaakulla naamaan.
 
 
 
Takaa päin viemäristä kuuluu kauhistuneita huutoja. Siellä on rottapiruhirviö hakeutumassa kutsukehää päin. Samalla Samuel bongaa pimeän tyypin, joka puhui hänelle aiemmin ja jonka hän nyt haluaa tappaa. Hän menee tyypin perään viemäreihin.
 
 
 
Säilä menee vähän silpomaan päämessuajan käsiä. Jättirotta tokenee hieman. Kirveli häiritsee sitä pölisevillä sammalitiöillä. Sitten hirviö haluaa kovasti paeta. Se saa aika monesta nuolesta ja Kirveli yrittää kompastuttaa sen maavallilla.
 
 
 
Hannu lähtee hirviön perään.
 
 
 
Kirveli ja Säilä jäävät kultistien luo. Paikalle tulee myös lisää vartijoita. Kirveli pelastaa yhden tekemällä sammalsiteitä haavoihin. Hän yrittää myös pelastaa kultistipomon, mutta se on paljon hankalampaa. Hän kuitenkin panostaa ja saa pidettyä tyypin hengissä ja nukutettuna. Muita kultisteja sidotaan paketteihin.
 
 
 
Hannu ajaa hirviötä takaa ja kuulee yhtäkkiä huudahduksen: ”Kuole siis!” Sitten hän näkee Samuelin juoksevan katossa ja tipahtavan viemäriveteen. Vesi alkaa jäätyä Samuelin ympärillä. Hannu juoksee paikalle ja näkee kultistin taikovan. Hän ampuu ja alkaa jahdata kultistia, kun se pakenee. Hänen korvissaan alkaa kaikua ja ilma muuttuu tiiviimmäksi. Hän peruuttaa hetkeksi, efekti loppuu ja sitten käytävässä ei enää ole ketään.
 
 
 
Samuel vaikuttaa sekavalta. Hän ja Hannu lähtevät hirviön perään. Se ui merta päin ja katoaa syvyyksiin parin nuolen saattelemana.
 
 
 
Sitten he palaavat takaisin Säilän ja Kirvelin luo. Samuel bongaa kiinnostavan käärön kultistien kamoista. Säilä huomaa, että Samuel ottaa sen.
 
 
 
Emme pääse nukkumaan ennen puoltayötä, kun pitää antaa kaikkia lausuntoja ja selvityksiä. Oripellon tuvalla meitä odottaa taas lappu. ”Santa on turvassa, mutta piilossa kunnes hän on kunnossa tai kultistit hoidettu.”
 
 
 
Kirveli esittelee myrkkyjä, siellä on myös hänelle tuntemattomia laatuja. Säilä kysyy, että entäs Samuelin ottama käärö. Samuel väittää kivenkovaan, että hänellä ei ole mitään kääröä. No ei hänellä ole kääröä, mutta vähän jää epäilyttämään.
 
 
 
Seuraavana päivänä käymme puhumassa vähän lisää vartiostolle ja kirkolle, kun kaikkea ei jaksettu käydä läpi viime yönä. Jakob on hieman läksyttänyt Jandolaa, että ei oteta sitä ensimmäistä kultistia heti kuulusteluun tunnustamaan pahoja tekojaan, vaan ensin hankitaan ne loputkin kultistit.
 
 
 
Meidän pitää myös mennä tunnistamaan rantaan ajautunut rottapirun ruumis. Vaikuttaa samalta, onneksi. Hannu on paikalla omistajan elkein ja antaa Kirvelin ottaa palasia hirviöstä. Joku kirkonmies on paikalla ja epäilee aika paljon Kirvelin aikeita. No kun hän haluaa vain tutkia! Tyypit pyytävät häntä kirkolle puhumaan ja sitten kertovat, että näitä osiahan voi käyttää siihen, että jauhetaan ja tehdään vaikka demoneilta suojaava kehä tai tehdään voidetta miekkaan ja sitten se toimii paremmin demoneihin.
 
 
 
Pappishenkilöt myös pyytävät Kirveliä joihinkin tutkimuksiin, joissa selvitetään minkälainen otus hän oikein on (ilmeisesti lähinnä niin, että onko Seitsikolla jotain häntä vastaan tai jotain). Tutkimukset eivät ole liian ikäviä ja Kirveli antaa tutkimuksiin myös yhden lehtihiuksensa. Hän saa papeilta todistuksen siitä, että on Kunnollinen Henkilö jne. Kirveli on sekä iloinen että ajattelee, että onko tällaistakin nyt ihan pakko…
 
 
 
Kirveliä myös kuulustellaan vähän sammalparantamisesta. Joku Zandin pappi tulee vähän keskustelemaan ja hieman saarnaamaan aiheesta, kyllä Zandilla jotain tällaista on nähty.
 
 
 
Hannu pyytää hieman palkkiota. Hän saa muutaman siunatun nuolen ja pari parannusjuomaa. Kirveli saa 10 hm edestä rituaalitarvikkeita. Säilä sanoo, että muistakaa, kenen suku auttoi. Kultistit voidaan myös kivasti viedä pakkotyöhön Marjalehtoon. Säilä allekirjoittaa paperin, että näin on tehty. Säilä saa myös parannusjuoman. Hannu on sitä mieltä, että tämä työhän on oma palkkionsa.
 
 
 
Kirkko järjestää rottahirviön ruumiin polttajaiset.
 
 
 
100 xp
 
 
 
 
 
 
 
2018-02-10
 
 
 
Samuel on lähtenyt seuraavaan kaupunkiin lounaaseen päin, Kaakkurantaan.
 
 
 
Menemme kapakkaan hakemaan Santaa. Joku tyttö kertoo meille kapakan ulkopuolella, että Santa odottaa tuolla.
 
 
 
Kapakassa Santa näyttää yllättävän vaivaantuneelta. Hänen seurassaan on pitkätukkainen, suht nätti meikattu nainen, toisessa poskessa kauneuspilkku. Hän on ihan kiinni Santassa. Säilän ja Kirvelin mielestä Santa ei todellakaan ole tästä mielissään. Kun hän näkee meidät, hän kuiskaa Santalle jotain.
 
 
 
Juttelemme vähän siitä, miten Santa napattiin. Hän kertoo kujasta ja kuinka hänet vietiin pitkin viemäreitä. Kuin pienet hiiret olisivat kuljettaneet. Hänet sidottiin jonnekin ja käsiin sattui. Hänellä on käsissä paljon siteitä. Sitten hän jutteli kivilattian kanssa. Joku hiiri raahasi hänet pois ja hän heräsi sängystä. Se tyttö hoiti häntä.
 
 
 
Kirveli juttelee hieman suurmustikkapensaansa istuttamisesta.
 
 
 
Lähdemme takaisin Oripellon tuville. Meille on viesti, että Henrietta Oripellolla olisi meille tehtävä. Hän asuu kaupungissa jonkun talon yläkerrassa.
 
 
 
Menemme sinne. Hän tarjoaa meille teetä. Hänen joku kauppakumppaninsa Hjalmar, kutoja, kisällivelho, on kuollut. Asui Aittakosken kylällä. Hän on pyydellyt lupia saada tutkia hänen torninsa. Se on kuulemma pelottava, kummittelee tms. Hans-apupoika tulisi meidän mukaamme. Meidän pitäisi kerätä sieltä kaikki tärkeä, saamme siitä puolet ja hän puolet. Voimme myydä omaa osuuttamme Marassa, siellä on hänen kontaktinsa Adele, ja Kirveli voi velhona varmistaa jotain.
 
 
 
Lähdemme huomenna aamulla.
 
 
 
Kirveli bongaa kivan voimaisan metsikön matkalla ja haluaa istuttaa suurmustikkapensaansa sinne. Hän löytää sieltä jännittävän violettilehtisen mansikan! Se tulee nyt mukaan.
 
 
 
Samuel on kysellyt, onko Kaakkurannassa bordellia. No ei, mutta huonommasta kapakasta löytyy pari yksityisyrittäjää. Hän haluaisi itselleen vuodeksi vaimon! No se kuulostaa hyvin epäilyttävältä… Yksi voisi suostua, jos he menisivät kappeliin Seitsikon edustajien eteen ja menevät kihloihin vuodeksi. Samuelille taas ei se käy.
 
 
 
Tapaamme siellä. Samuel sanoo, että Kirveli voisi hankkiutua eroon hänen kärryissään olevissa köynnöksistä. Ne tykkäävät kuulemma välillä kiertyä asioiden ympärille. No nekin voisi istuttaa jonnekin.
 
 
 
Pääsemme Aittakosken kylään. Ympärillä on lammasketoja ja hamppu- ja pellavapeltoja. Kylän ympärillä on maavalli. Siellä on maanomistajaritari, kapakka, seppä, jotain sellaista. Siellä asuu joku eristäytynyt keski-ikäinen hoviritarinainen.
 
 
 
Kirveli ja Hans menevät kertomaan ritarille, että olemme nyt täällä ja menemme tutkimaan Hjalmarin tornia. Sillä aikaa muut kyselevät kyläläisiltä tornista. Säilä katoaa jonnekin.
 
 
 
Maanomistajaritari on kiertämässä jossain. Hänen palvelijansa ottaa tiedotuksemme vastaan ja on ihan asiallinen.
 
 
 
Säilä etsii hoviritarin kodin. Hän törmää harmaatukkaiseen kodinhoitajaan, joka torppaa hänet täysin.
 
 
 
Samuel kerää tietoa. Kyläläiset eivät tykkää heistä, mutta Santa voitelee vähän. Kyläläiset olivat huijanneet Henriettaa? Tornin lähellä on palvelijoiden mökki, sieltä ehkä pääsee torniin jonkun luolan läpi. Kyläläiset olivat ottaneet sieltä tavaraa ja myyneet. Joku katuu sitä hirveästi. Hjalmar kävi joskus tekemässä jotain merenrannalla. Tuomo ja Karttuli kävivät tornilla etsimässä; Karttuli kuoli ja Tuomon tukka oli vitivalkoinen. Tuomo toi sieltä jotain vaatteita; osa myytiin ja osan tuomo vei mukanaan, kun katosi. Eivät tiedä missä Tuomo on ja rupeavat riitelemään siitä. Tornia ympäröi lumouksia, ilma paksuuntuu vedeksi. Piti tehdä jotain käsieleitä tms. Joku vanhempi velhon palvelija on kylässä ja näyttää oikeat käsieleet. Kirveli yrittää muistaa ne. Hän tietää mitä osat niistä tarkoittavat.
 
 
 
Torni on alle tunnin matkan päässä. Metsänreunaan on päälle kaksi.
 
 
 
Menemme nukkumaan.
 
 
 
Aamulla tornille. Palvelijoiden mökki on ränsistynyt ja lootattu. Takana on joku maahan menevä ovi. Tornista on osa sortunut.
 
 
 
Hannu, Samuel ja Kirveli käyvät viemässä köynnökset metsään. Santa ja Säilä treenaavat palvelijoiden mökin vieressä.
 
 
 
Santa on tehnyt sillä aikaa lounasta, mutta osa siitä paloi. Pieni annos, mums.
 
 
 
Sitten menemme tornia päin. Pääsemme ovelle. Kirveli on ensimmäisenä siellä ja toteaa, että ovessa on jotain poistyöntävää. Siinä on jotain sileää ja kylmää. Kirveli tutkii sitä taikaisesti, ja koko tornin ympäröi tämä taikaseinä. Se on siinä vielä ainakin 50 vuotta. Tuli luultavasti siihen silloin, kun Hjalmar kuoli. Siitä voisi mennä läpi metataikuudella tai vorotaikuudella, mutta se on hyvin haastavaa ja torni saattaa räjähtää.
 
 
 
Mennään mieluummin kellariin. Kävelemme tunnelia pitkin. Olemme aika lähellä tornia, kun tulee vastaan siniset verhot. Kirveli tekee käsieleet ja avaa verhon. Siellä on isohko huone, hyvin vesiteemainen. Santa on kuullut, että yläsäädyillä on ns. Aallottaren huone. Tyyliin kuuluu iso simpukka. Seinämaalauksissa on nättejä humanoideja. Huoneessa on syvennys, joka on allas, mutta vettä ei ole.
 
 
 
Kirveli keskittyy ja huomaa, että täällä on kyllä jotain taikaista. Sinne alkaa ilmestymään aaveita tai jotain. Peräännymme takaisin aiempaan käytävään ja seuraamme tiivistyvää sumua. Jotain sumuhenkiä tai jotain. Voisikohan niitä karkottaa tai pyytää väistämään?
 
 
 
Ne vaikuttavat olevan luonnonhenkien haamuja. Tai seireenien haamuja?
 
 
 
Säilä menee ensin. Hän miettii, että hänen aseensa eivät kuitenkaan tehoa haamuihin. Valehaavojen miekka ehkä saattaisi pystyä torjumaan.
 
 
 
Santa ottaa Kirvelin kantoon ja vetää Samuelia mukanaan huoneen läpi. Mitä ihmettä nyt taas!
 
 
 
Hannu ei vieläkään tee mitään.
 
 
 
Kirveli valittaa Santalle, että ei tämän näin pitänyt mennä! Hän sitten tiirailee, että onko huoneessa mitään arvokasta. Ei näytä olevan mitään tärkeää. Ehkä joku kulho, mutta aaveet ovat paiskoneet tavaroita. Seinäreliefin tai pylvään voisi ajan kanssa nyysiä.
 
 
 
Samuel rupeaa jutustamaan niille. Hän lupaa niille, että voimme hoitaa niiden ongelmat ja päästää ne vapaaksi. Ne kerääntyvät Samuelin ympärille, huutavat ja väittävät Samuelia valehtelijaksi.
 
 
 
Hannu ampuu yhtä siunatulla nuolella ja juoksee samalla huoneen poikki. Haamut eivät tykkää vaan hyökkivät heti häntä päin.
 
 
 
Säilä juoksee huoneen läpi turvaan toisen kangasverhon taakse. Hannu seuraa häntä.
 
 
 
Haamut tunkevat Santan korviin viestejä siitä, kuinka hänen sukunsa on huono ja hän on sen musta lammas jne.
 
 
 
Santa raahaa Kirvelin ja Samuelin toiselle verholle. Sitten haamut ovat tulossa kimppuumme, mutta Säilä tulee puolustamaan.
 
 
 
Haamut jäävät valittamaan kuivuutta. Kirveli pyytää niiltä anteeksi.
 
 
 
Kävelemme portaat ylös pohjakerrokseen. Löydämme eteishallin. Pääovet ovat kiinni, siinä on jokin uskonnollinen symboli ja tervetuloviesti. Odotushuoneessa on pari hienompaa pöytää. Esittelyhuoneessa on joitakin hyviä vaatteita. Hienompia juhlavaatteita (mennyttä muotia), kaksi jotain viittaa, jotka ovat valmiina vastaanottamaan loistun muuttuakseen taikaesineiksi. Kirveli panee ne kasaan.
 
 
 
Santa ja Säilä menevät ensimmäisenä ylös ensimmäiseen kerrokseen. Säilä avaa ensimmäisen oven, siellä on vaatteita. Kirveli ja Santa katselevat vaatteita.
 
 
 
Samuel menee katsomaan pienemmän oven taakse. Siellä on lasipurkkeja, kankaita, värijauheita, nesteitä.
 
 
 
Säilä avaa ikkunaa ja silloin näkymättömiä tyyppejä vaatteissa hyökkää päällemme.
 
 
 
Kirveli toteaa, että ne ovat animoituja vaatteita. Käsieleet tehosivat niihin, eivät varmaankaan hyökkää Kirvelin kimppuun. Muidenkin pitäisi tehdä ne. Niitä voisi viillellä tikarilla tai vääntää solmuun. Kirveli toteaa Santalle, että solmi ne!
 
 
 
Kirveli viikkaa niitä pakolla takaisin pinoon. Vaatteet viiltelevät Santaa. Säilä ottaa kaksi tikaria ja on tulossa viiltelemään vaatteita. Kirveli yrittää vielä tunkea niitä kaappiin roikkumaan, mutta ei onnistu. Säilä silppuaa loput kappaleiksi. Ei saa, se on loottia!
 
 
 
Tämä on ompeluhuone. Vaatteet eivät ole sinänsä maagisia, mutta ne on helppo animoida.
 
 
 
Viereisessä huoneessa on vielä lisää kivaa tavaraa. Ehkä jopa parinsadan kultataalerin arvosta tarvikkeita. Säkkiin!
 
 
 
Kiipeämme portaat ylös seuraavaan kerrokseen. Oven takaa löytyy monta Santaa! Eikun peilisali. Samuel on iskemässä yhtä peiliä sorkkaraudalla, mutta Santa estää.
 
 
 
Kirveli huomaa, että nehän ovat maagisia. Santan mielestä sieltä ehkä irtaantuu jotain. Hän jää katsomaan jotain. Samuel yrittää työntää häntä. Sitten Säilä tulee potkaisemaan häntä hieman polvitaipeeseen. Santa ”herää” ja muistaa erään Thamiorin peilin… Säilä on monta kertaa käynyt katsomassa peiliä ja miekkaillut peilikuvansa kanssa.
 
 
 
Hannu sen sijaan on myös jumissa. (Hänelle tulee vaimon ja Hannun kuvajaisia kertomaan, että vaimolla on kaikki hyvin. Jotkut Hannut jossittelevat.)
 
 
 
Santa tulee Hannun ja peilin väliin ja Hannukin herää.
 
 
 
Kirveli toteaa, että peilit toimivat kokonaisuutena. Hankala saada irti.
 
 
 
Löydämme makuuhuoneen. Siellä on pylvässänky, jossa makaa kuivunut ruumis. Santa tunnistaa huoneen maalauksissa klassisen uskonnollisen kohtauksen. Ruumilla on haava päässä ja tyynyllä on vähän kuivunutta verta.
 
 
 
Samuel tutkii ruumiin päätä. Isku ei ilmeisesti ole mennyt läpi, mutta kallo on murtunut. Työpöydän kulmasta löytyy verta ja lattialta myös vähän. Ilmeisesti hän on liukastunut, löynyt päänsä pöytään, kömpinyt sänkyyn, oskentanut, nukahtanut ja kuollut.
 
 
 
Työhuoneesta löytyy testamentti. Lainattuja esineitä pitää viedä Maraan, joitain muutamia esineitä pitää antaa tietyille henkilöille. Muistiinpanoista löytyy myös ohjeita taikasuojan purkamiseen. Myös sumuaaveet: jonkun puron pitäisi mennä sinne (mutta tällä hetkellä ei mene). Kirjoja esineiden lumoamisesta, mistä kasveista saa mitä kuituja ja lankoja, teorioita maailmasta kudelmana. Miten vaatteen saa illuusioilla näyttämään paremmalta.
 
 
 
Kirveli selvittää ensin, että miten oven saa auki. Hannu menee tutkimaan puroa. Sieltä löyty vanha uoma. Hannu tekee maavallin ylemmälle purolle ja kääntää puron oikeaan suuntaan. Myöhemmin hän käy selvittämässä, että jotkut maanviljelijät käänsivät sitä, ja sanoo, että antaa sen nyt virrata vähän aikaa näin.
 
 
 
Hjalmarin testamentissa oli, että hänet voisi laskea yksinkertaisessa veneessä puroa pitkin mereen.
 
 
 
Santa menee ulos selvittelemään asioita Hansin kanssa.
 
 
 
Seuraavana päivänä Samuel menee katsomaan, mitä haamuille kuuluu. Ovat rauhoittuneet ja lepäilevät veden äärellä. Haamut huomaavat hänet ja kohtelevat häntä pelastajanaan. Yksi punatukkainen haluaa tulla hänen mukaansa. Samuel kysyy, että mitä ne tekevät täällä. Hjalmar sitoi ne sinne seuraksi, ne haluaisivat oikeastaan jatkaa eteenpäin seuraavaan elämään tms.
 
 
 
Kirveli saa parin päivän päästä selville, miten haamut voi vapauttaa.
 
 
 
Samuel ottaa mukaan huonekaluja, joilla hän voisi sisustaa tulevan tilansa.
 
 
 
120 xp
 
 
 
 
 
 
 
2018-03-04
 
 
 
Kirveli auttaa Hansia luetteloimaan ja tutkimaan esineitä.
 
 
 
Säilä ahdistaa vielä miekkamestaria Santan avustuksella. Kodinhoitaja pitää hyvin silmällä isoa mustaa miestä, mutta Säilä pääsee livahtamaan sisään ja miekkamestari Goda tulee lopulta vähän jutustamaan. Neuloo menemään eikä ole kohtelias. Säilä vaatii häntä opettamaan. Goda on luopunut miekkailusta, koska väkivalta ei ole ratkaisu. Hän suostuu opettamaan vain neulomista. Säilä näyttää jopa, kuinka hänen hieno miekkansa tekee valehaavoja. Godan neulonta kiihtyy! Hän suostuu viimein kertomaan tarinansa: hän joutui kaksintaisteluun, mutta vastustaja ei ollut kovin hyvä taistelija. Sen sijaan vastustaja joi jonkun nopeusjuoman ja Goda oli hyvin pulassa. Mutta sitten juoman vaikutus loppui ja Goda vahingossa tappoi sen.
 
 
 
Sillä aikaa kodinhoitaja on kuitenkin päästänyt Santan sisään ja tarjonnut teetä. Hän on ehkä rasisti mutta ei epäkohtelias!
 
 
 
Ehkä jos Säilä hankkisi anteeksiannon kuolleen ritarin perheeltä, niin sitten Goda voisi opettaa.
 
 
 
Menemme Harnigin läpi. Mitään ei tapahdu.
 
 
 
Kirveli kertoo juttuja Marasta. Jännätorneista, Taianomaisesta unesta (anniskelupaikka, jossa saa taikoa). Säilä kysyy, voiko joku opettaa häntä menemään taioista läpi miekalla. No satamassa on ehkä jotain tyyppejä… muuten se on vähän Maran velhojen periaatteiden vastaista.
 
 
 
Maraa ympäröi edelleen jonkinlainen ruusuaita. Sitä on hyödynnetty komonentteina ja siitä on muotoiltu eläimiä, mm. minotauri.
 
 
 
Menemme Maraan. Adelen toimisto on vain korttelin sivussa päätieltä. Mara on hyvin avara kaupunki. Muu asutus on matalaa ja velhojen tornit korkeita, niiden pitää näkyä!
 
 
 
Adelen luona säädämme myymistä. Siihen saattaa mennä ainakin pari viikkoa.
 
 
 
Santa estää Säilää harhailemasta satamaan. Joku oppipoika on sitä mieltä, että Santa ei väistänyt tarpeeksi nopeasti, joten hän blastaa hieman ja onnistuu tiputtamaan jostain rakennuksesta tiiliä Santan päälle.
 
 
 
Säilä on menossa haastamaan tyyppiä kaksintaisteluun. Santa nyt vähän estää. Säilä sitten tiedustelee tyypin nimeä, että voi pyytää kunnolla anteeksi. Hänhän on Raginmund Suuri, hiisien kauhu ja hirviöntappaja. Santa pyytää anteeksi.
 
 
 
Santa tulee Kirvelin paikattavaksi, ja Adele auttaa.
 
 
 
Kirveli käy kuikuilemassa Taianomaisessa Unessa ja törmää Tilloniin ja Riikkoon. Kirveli voi yöpyä Taianomaisen Unen ullakolla.
 
 
 
Säilä yrittää mennä Friedrikan luokse, mutta Friedrika on matkoilla Pohjanportissa. Sitten paikalle ilmestyy Raginmund! On sattumalta kävelemässä ohi. Hän puhuu palvelijalle ja sanoo, että voi ajaa tuon niljakkeen matkoihinsa.
 
 
 
Säilä yrittää uhata Raginmundia tulemaan Pohjanportille tappelemaan vuoden päästä. Säilä taikoo pienen illuusion tyypistä hoipertelemassa ja tökkii sitä miekalla. Raginmund tulistuu ja haastaakin Säilän kaksintaisteluun ylihuomenna oppilaitten harjoitusareenalla.
 
 
 
Santa ja Hannu menevät Siniseen Aamuyöhön (majatalo, jonka nimi vaihtuu). Siellä on tulossa nimenvaihtokisa.
 
 
 
Säilä tulee majataloon ja kertoo, että hänet on haastettu.
 
 
 
Sitten Kirveli tulee Tillonin ja Riikon kanssa majataloon. Kirveli pyytää muita tulemaan Taianomaiseen uneen. Päädymme kuitenkin keskustelemaan ensin. Säilä kysyy kaksintaistelusäännöistä, mutta Tillon, Riikko ja Kirveli eivät hirveästi tiedä, ja toisaalta kun Säilä ei ole velhostoa, niin tavaomaiset säännöt eivät ehkä päde.
 
 
 
Sitten Riikko kysyy, että tapasiko Kirveli Sirjan. Kirveli kiemurtelee ja sanoo, ettei käynyt puhumassa Sirjalle. Hän yrittää vaihtaa aihetta siihen, mitä hän, Santa, Säilä, Samuel ja Hannu tekivät noitametsässä, tutkivat taivaantuonea. Kirveli lopulta tunnustaa, että asui Sirjan kanssa viisivuotiaasta 12-vuotiaaksi. Säilä on sitä mieltä, että Kirvelin pitäisi ehdottomasti puhua Ahman tai Thamiorin kanssa, koska heitä kiinnostaa mitä siellä tapahtuu. Kirveli ei juuri innostu.
 
 
 
Menemme Taianomaiseen Uneen ihmettelemään paikkoja.
 
 
 
Huomenna säädämme taas kauppojen kanssa. Kirveli ja Riikko juttelevat siitä, mitä Vareksen kanssa pitäisi tehdä. Pitäisikö Varekselta vaatia jotain korvauksia?
 
 
 
Santa, Säilä ja Tillon käyvät katsomassa lakeja, että miten kaksintaistelu toimisi. Heitä turhauttaa. Säännöt kuitenkin selviävät suunnilleen, mutta niitä saa säätää vielä ennen taistelua.
 
 
 
Kirveli vie kirjepaketin piispa Arnoldalle. Kirveli päästetään sisään ja hän tapaa pikaisesti piispan. Sovitaan aika huomisaamuksi kirjeiden läpikäyntiä varten. Tämähän meni yllättävän nopeasti ja sutjakkaasti.
 
 
 
Santa ja Säilä (lähinnä Santa) menevät keräämään tietoja Raginmundista. Hirveästi tietoa ei kyllä löydy. Joku tyyppi menee kehumaan sitä, että hän silittää kissanpentuja ja on ystävällinen jne. Santan vammaan hän toteaa, että se oli varmasti onnettomuus, hänen ympärillään sattuu joskus jotain.
 
 
 
Nimikisassa pitää olla joukkueita, 3–5 jäsentä. Se on veneilykisa, joka lähtee mailin verran Hiidenvirran yläjuoksulta ja päätyy merenlahdelle. Saa tuoda oman veneen, maaginen ei saa olla, voi lainata veneen. Matkalla tapahtuu ehkä jotain, lähinnä fyysistä kyvykkyyttä testataan, jotain muutakin. Alussa annetaan yllätystehtävä, matkalla on kolme estettä ja nopeudesta annetaan pisteitä.
 
 
 
Huomenna aamulla Kirveli käy piispa Arnoldan luona. Hän on valmis aloittamaan oikeusjutun. Huomenna pitää muutaman muun papin kanssa kysellä enemmän mitä on tapahtunut, että Vares ei ole täyttänyt opettamisvelvollisuuttaan. Kirveli voisi puhua Ailea Katajaiselle (sattuu olemaan Tillonin mestari) ja Ludwigille (joku Ahman tuttu) ja he saattaisivat puolustaa Kirveliä. Tietysti Riikko, Palanius ja Hohtokyykin voisivat olla jonkinlaisina todistajina. Palanius tosin on säätämässä oman tornin hankintaa, joten hänellä ei ole ehkä aikaa ja Vares saattaisi tukea häntä. Hohtokyy haluaa valmistua, joten hänkään ei ehkä halua tulehduttaa välejä Vareksen kanssa.
 
 
 
Säilä pyytää Kirveliltä peilin, jotta hän voi pyytää Thamiorilta apua.
 
 
 
Santa samoilee torneilla. Hän törmää 16 vartijaan, joilla on Maran tabardit. Vartioivat kärryjä, joissa on laatikoita. Jonkun kaupungin virallisen talon edessä. Santa jatkaa eteenpäin ja huomaa, että jostain kujalta ryntää neljä kaapumaista ja kääröistä heppua vartijoita päin ja aloittavat hirveän loitsutaistelun. Takaa päin tulee lisää kaupunginvartijoita, jotka säätävät keihäsmuuria. Jostain purkautuu käärmeitä.
 
 
 
Santa vetää nuijansa ja tuijottaa. Ehkä hän voisi auttaa. Hän huitaisee käärmeitä, mutta häntä purraan.
 
 
 
Santaa ei näy lounaalla.
 
 
 
Thamior ottaa taas yhteyttä Säilään ja kertoo, mitä rukouksia kannattaisi käyttää valmistautuessa kaksintaisteluun.
 
 
 
Hannu menee etsimään Santaa. Vartioiden parannustuvalla. Joku pyytää Santan tiedot, tämä on vielä tajuton. Lekuri kertoo, että käärmeet purivat jaloihin, tullee huomenna kävelykuntoon. Mustan Salman kultisteja oltiin kuulemma viemässä vankilaan ja sattui joku kähnäys. Santa vain yritti sankaroida… Santa ei saa mitään palkintoa. No ehkä joku kersantti voi tulla teoriassa kiittämään.
 
 
 
Säilä ja Kirveli menevät keskustelemaan kaksintaistelun säännöistä Raginmundin kanssa. Joo, joku mestari tulee valvomaan, pappi tulee parantamaan. Säilä saa käyttää miekkaa. Säilä voittaa, jos saa yhdenkin viillon. Raginmund voittaa, jos tuomarit katsovat, että Säilä on liian huonossa kunnossa.
 
 
 
Aamulla Santa tuupataan ulos. Jalat ovat kovin kipeät.
 
 
 
Iltapäivällä Kirveli käy taas piispan juttusilla.
 
 
 
Kultisteista on puhetta kaupungilla.
 
 
 
Kaksintaistelun aika koittaa. Raginmund käyttää ilmataikuutta. Ihan pätevä taikoja, mutta ei kaksintaistelija. Säilä saa hänestä hyvän kuvan ja rupeaa sitten pyörittämään häntä, käyttää pari illuusiotakin. Raginmund onnistuu kutsumaan jonkun hengenkin paikalle. Säilä pyörittää hengen Ragimundin kimppuun ja sitten viiltää tämän takapuoleen kivan verivanan. Selviytyminen 2, voitto 3, maine 5.
 
 
 
Joku kisälli tulee kysymään jälkeenpäin Säilältä, josko hän voisi ehkä tehdä jotain hommia tai oppia taistelutaikuutta tai jotain.
 
 
 
Seuraavana päivänä Vares lopultakin törmää Kirveliin, joka on Hannun kanssa matkalla johonkin kauppaan. Vares on selvästi valeiloinen nähdessään Kirvelin ja julistaa olleensa kovin huolissaan ja ottaisi tietysti Kirvelin takaisin oppilaakseen. Kirveli haluaisi pois tukalasta tilanteesta. Vares lähtee ohjaamaan häntä omaa torniaan päin. Mutta kun meillä olisi näitä kauppajuttuja… Hannu tunkee Vareksen ja Kirvelin väliin, jolloin Vares pyrkii taas Kirvelin viereen, ja Kirveli taas kiertää Hannun taakse. Vares päätyy kompastumaan Kirvelin jalkoihin ja on sitten hieman tuohtunut ja esittää kuitenkin vielä sovinnonhaluista, vaikka jättääkin Kirvelin ja Hannun rauhaan.
 
 
 
Myöhemmin, kun olemme kokoontuneen jonnekin, paikalle tulee aavistuksen verran tummempi-ihoinen nuori nainen. Hän on Ludwig Valkovisan oppityttö Anna. Ludwig voisi tänään illemmalla tavata Kirvelin. Se sopii kyllä. Nyt Santakin on sitä mieltä, että ehkä Marassa voisi viettää pidemmän aikaa.
 
 
 
Santa lainaa Friedrikalta veneen ja harjoittelee Hiidenvirtaa pitkin soutamista.
 
 
 
Kirveli ja Säilä menevät tapaamaan Ludwigia. Ludwig muistelee, kuinka aikoinaan palkkasi Ahman ja tämän kaverit tutkimaan Althausenin linnaketta. Hän kuluttaa muisteluun paljon aikaa.
 
 
 
Gunnart Tulivyöryn palvelija Rudolf tulee kertomaan, että Gunnartilla saattaisi olla jotain juteltavaa Vareksesta. Yhdistyneiden Demonologistien jäsen. Häntä kiinnostaa kuulla juttuja Vareksesta, ilmeisesti hänellä on kana kynittävänä… Saattaa etsiä Hyvää Syytä haastaa Vares kaksintaisteluun ja vetää tätä turpaan.
 
 
 
Säilä …
 
 
 
Opettajien etsintä 4, tietojenkeruu 5 ja piilottelu 6, kaikkiin 1 onnistuminen. Gunnart ja Ludwig eivät luultavasti rupea opettamaan, Ludwig olisi halunnut, että Kirveli olisi vähän hiljempaa. Joku Merten Mahtava pottuuntui, koska Vares palkkasi jonkun laivan tekemään jotain, joka haittasi häntä.
 
  
Arnoldalta tulee viesti Kirvelille, että jotain väärennöstä epäillään oppisopimusjupakkaan liittyen.
+
[[Lumikoira:Päiväkirja MTS2n ajalta|Päiväkirja MTS2n ajalta]]
  
Venekisa lähestyy. Veneessä on mukana kahdet airot, paksu köysi ja ohut käysi, lyhty, linko, kiviä, äyskäri, vähän kangasta.
+
=== DFRPG ===
 +
Kattaa vuoden 526 kesän alkua.
  
Saamme tehtävälapun: matkalla on väistelytehtävä. Yhdessä kohtaa meitä tullaan heittelemään keltaisilla mutapaakuilla, osumista tulee miinusta. Toisessa kohtaa on ripustettu naruihin renkaita, niistä saa pisteitä. Muutama on kirottu, jäävät kiinni käteen tai veneeseen. Pujottelutehtävä, siellä on joku Friedrikan elementaali kiusaamassa. Bonustehtävä: pitää kertoa runo tehtävästä majatalossa.
+
Mekaanisesti: Ok, mutta aika paljon nippelisälää.
  
Meillä on kuusi kilpailijaa.
+
[[Lumikoira:Päiväkirja DFRPGn ajalta|Päiväkirja DFRPGn ajalta]]
  
Lähdemme matkaan. Kirveli pitää perää ja muut toistaiseksi soutavat. Ensin tulee pujottelukohta, läpäisemme sen täydellisesti, mutta joku pääsee ohi.
+
=== Mutatoitu DFRPG / GURPS ===
 +
Kattaa vuoden 526 kesän lopun.
  
Seuraavaksi tulemme mutapaakkuheittelykohtaan. Kirveli taikoo leviä läpsimään mutapaakkuja pois. Menemme jonkun toisen veneen imussa sillan alle, ohitamme ja sitten hidastamme, jotta toinen vene ottaa sillan toisella puolella ryöpyn vastaan. Hyvin menee.
+
Mekaanisesti:  Ei riittävästi helpompi tai mielenkiintoisempi kuin DFRPG.
  
Santa nousee ylös ja poimii Kirvelin osoittamia renkaita, hän nappaa kolme ja kolmas on hyvin raskas! Santa tipahtaa veneestä ja sitten hänet hilataan sisään. Kirveli nappaa vielä levillä muutaman renkaan.
+
[[Lumikoira:Päiväkirja mutanttiDFRPGn ajalta|Päiväkirja mutanttiDFRPGn ajalta]]
  
Bonustehtävänä pitää napata oranssiksi maalattuja puuankkoja. Kirveli onnistuu nappaamaan pari.
+
=== Pathfinder 2 ===
 +
Kattaa vuoden 526 lopusta 530 kesään
  
Toinen bonustehtävä on lopussa, pitää mennä Friedrikan tornin alta ilman, että vene kaatuu. Siinä on iso kosken kaltainen vesiliukumäkisysteemi. Jokiportista pääsee helposti kaatumatta, mutta se on hidasta. Päätämme mennä suoraan. Vene ei kaadu, mutta Kirveli tipahtaa mereen.
+
Mekaanisesti:  Ihan jees, vaikka ei aina kauheasti tapeltukaan.
  
Pääsemme maaliin neljänsinä. Sitten meidät viedään proomulla majatalolle. Olemme pisteidenlaskun jälkeen kolmansina. Väkerrämme jonkun runon ankoista ja siitä, että luonto on puolellamme tukemassa sanomaa. Pääsemme sillä toiseksi.
+
[[Lumikoira:Päiväkirja Pathfinder 2sen ajalta|Päiväkirja Pathfinder 2sen ajalta]]
  
Leijuva Mintunoksa on uusi paikan nimi. Voittajat ovat joku kokeneempi seikkailijaporukka.
+
=== Muunnettu Praedor, osa 3 ===
 +
Kattaa vuoden 530 kesästä - vuoden 531 syksyn valtiopäiviin
  
Adele kertoo, että meille saattaisi olla keikka tarjolla, pitää vartioida Oripellon karavaania Kassburgiin. Toistakymmentä vankkuria, ja Artun sukuhaara varmaankin haluaa sabotoida.
+
Mekaanisesti: yhä hyvin toimiva, sankaripisteet mukava lisä.
  
Kirveli juttelee vielä piispa Arnoldan kanssa. Pannaan byrokratian rattaat pyörimään. Kirveli haluaisi ainakin korvauksia.
+
[[Lumikoira:Päiväkirja Praedor v3n ajalta|Päiväkirja Praedor v3n ajalta]]
  
Koston minimointi+ 7, korvaukset 4, opettaja+ 5:
 
2, 3, 1
 
  
No Vares vaikuttaa julkisesti ihan sivistyneeltä eikä vanno kostoa eikä mitään ja saahan tästä korvauksia…
+
=== Tod.näk. joku White Wolf-pohjainen ===
  
130 xp
+
Vuoden 531 syksystä ->
  
  
 +
----
  
  
  
 
[[Lumikoira|Pääsivu]]
 
[[Lumikoira|Pääsivu]]

Nykyinen versio 14. maaliskuuta 2024 kello 19.51

Lumikoira

Ensimmäinen Sukupolvi

PJ: 1. sukupolven asiat ovat tapahtuneet aika lailla niin kuin ne pelattiin ja tänne kirjattiin, mutta uudempi sukupolvi on tietysti ainakin vähän väärin ne ymmärtänyt. Koko 1. sukupolven ajalta on myös lyhyt tiivistelmä.

D&D-moduulien ajat

Päiväkirja D&D-moduuli-ajoilta

Luotettava tiivistelmä:

Tutkittu Kassburgin teatterin tapahtumia. Demonologi Kethill Riimu(mies) oli ihastunut naispuolisen pääosan esittäjään Tiviaan. Kethilliä ei saatu kiinni, mutta ensi-illan jälkeen näytelmä sai jatkua normaalisti.

Ahman aiemmin käsiinsä saama Mustan Salman rituaalikirja kiinnittää Salman kultistien huomion. Samalla Fimbulin kultistit käyvät Salman kultistien kimppuun. Jandan temppelin alta puhdistetaan kultisteja, ja Ahma kerää tietoja minkä pystyy kummiltakin. Suuressa loppukohtauksessa, Kassburgin alaisten viemärien jossain salissa, Kethill lupailee kummallekin jengille jotain epäkuolleita, mutta peruu homman kun Tivia olisikin tarvittava uhri. Kultistit tappelevat keskenään, Kethill häipyy kaupungista(?) ja ryhmä saa loppujen lopuksi Tivian pelastettua.

Vapaata D&D-seikkailua

Päiväkirja D&D-Kuikon ajalta.

Muunnettu Praedor

Kattaa noin vuodet 500-503 Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: vaiheessa 1 oli taito-kohtainen expa ja yksittäiset loitsut. Vaiheessa 2 ominaisuus-pohjainen expa ja loitsiminen taikuuden erikoistumisten kautta.

Päiväkirja muunnetun Praedorin ajalta

BESM 3

Noin vuosi 504 Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: BESM 3ed oli vähän liian epätarkka, vaikka muutamia ihan kivoja ideoita päästiinkiin käyttämään.

Päiväkirja BESM 3:sen ajalta

Earthdawn 4

Kattaa noin vuodet 505-506 kesään Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: Muut hahmoluokat toimi kohtuullisesti, mutta ED:n taikuus oli vähän liian rajoittunutta Kuikon maailmaan.

Päiväkirja Earthdawn 4:sen ajalta

Oton oma moni-tavoite-systeemi, v1

Kattaa noin vuodet 507-510 Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: Tappelun suhteen vähän vaikea, mutta valinnat pelaajilla tuntui toimivan kohtuullisesti

Päiväkirja MTS1n ajalta

Siirtymä-aika

Noin vuodet 509-524. Enimmäkseen kerrottua ja sovittua, ei systeemiä.

Sukupolvisiirtymä


Toinen Sukupolvi

Oton oma moni-tavoite-systeemi, v2

Kattaa vuoden 525 kesän Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: Toimi kohtuullisesti, viilaus jatkuu.

Päiväkirja MTS2n ajalta

DFRPG

Kattaa vuoden 526 kesän alkua.

Mekaanisesti: Ok, mutta aika paljon nippelisälää.

Päiväkirja DFRPGn ajalta

Mutatoitu DFRPG / GURPS

Kattaa vuoden 526 kesän lopun.

Mekaanisesti: Ei riittävästi helpompi tai mielenkiintoisempi kuin DFRPG.

Päiväkirja mutanttiDFRPGn ajalta

Pathfinder 2

Kattaa vuoden 526 lopusta 530 kesään

Mekaanisesti: Ihan jees, vaikka ei aina kauheasti tapeltukaan.

Päiväkirja Pathfinder 2sen ajalta

Muunnettu Praedor, osa 3

Kattaa vuoden 530 kesästä - vuoden 531 syksyn valtiopäiviin

Mekaanisesti: yhä hyvin toimiva, sankaripisteet mukava lisä.

Päiväkirja Praedor v3n ajalta


Tod.näk. joku White Wolf-pohjainen

Vuoden 531 syksystä ->




Pääsivu