Lumikoira:Päiväkirja mutanttiDFRPGn ajalta
Mutatoitu DFRPG / GURPS
2019-03-09
Samuelin liskovanki on nälkiintynyt ja houreissaan, koska Lee ei ole juuri ruokkinut sitä. Samuel kirjoittelee sen hourailuja ylös.
Kirveli analysoi pataa. Pataan on sidottu joku henki. Sille voi opettaa uudet käskysanat ja uusia käskyjä. Se on kestävä, mutta siinä on lommoja, tarvitsisi jonkun maagisepän korjaamaan. On vähän kaoottinen, haluaa ruokkia kaikki ja suuttuu, jos ei saa. Padalla on komennot:
- Skrutoi, hyökkää tuntemattomien kimppuun.
- Hrulaa, tarjoile rauhallisesti ruokaa.
- Stulo, tuli päälle.
- Estulo, tuli pois.
Pata ei oikein osaa parantaa siihen laitettua ruokaa, vaikka se valmistaakin sen. Se voisi ehkä kylvettää ihmisiä.
Santa kalastaa ja saa sintin.
Seuraavana päivänä Santa auttaa kirkossa. Säilä tulee tökkimään häntä ja vinkuu painimaan.
Kirveli ja Hannu yrittävät myydä pataa paronille sotilaiden ruokkimiseen tai joillekin laitoksille, mutta möläyttävät aina jotain, joka saa ostajat perääntymään.
Heikki Possula, paronin palvelija kertoo tehtävistä koillisessa. Höykkäykset ovat lisääntyneet, järjestelmällisempiä? Maalaiset ovat vihaisia. Kuulemma joku lohikäärme nähty. Kuvauksia liskomaisista otuksista. Palkkasi ryhmän Terän Suomat selvittämään, ovat lähtemässä huomenna. Parin päivän matkan päässä.
Kirveli palaa kertomaan tehtävästä muille. Samuel menee heti utelemaan liskovangiltaan asioita. Hän piirtää lohikäärmeen ja lisko nyökyttelee. Samuel piirtää lisäksi liskolaisia lohikäärmeen eteen, tämäkin aiheuttaa nöykyttelyä. Ja aarre?
Kirveli kyseenalaistaa Samuelin tiedonhankintamenetelmät.
Menemme takaisin paronin linnalle kyselemään lisäjuttuja. Kärryillä pääsee kylän suuntaan, kaikkiin taloihin ei pääse. Koivuhiipan kylässä on ritari Aliandra, joka voi antaa tietoja.
Saamme tavaraa. Teltta, köysiä, valtaushaka, kirves.
Samuel piilottaa liskolaisensa kärryihin.
Parin päivän päästä saavumme Koivuhiippaan. Pienellä kukkulalla kivinen kaksikerroksinen maatalo. Sen lähistöllä on pikkuinen kylä, jossa on kaksi taloa, temppeli/kokoontumispaikka ja majatalo.
Muut menevät ritarin talolle, Samuel jää kuulustelemaan tavernaan menijöitä. Hän on turhautunut hitaiden ja juomaan haluavien maajussien kanssa. Hän saa nimiä ja paikkoja, niiden kimppuun on hyökännyt liskolaisia.
Aliandran aseenkantaja kutsuu meidät sisään. Meitä odottaa hieman vanhempi nainen, jo harmaatukkainen. Hän kertoo meille, että tapaukset alkoivat keväällä, ovat muuttuneet pahemmiksi. Karjaa on viety, ihmisiä kadonnut tai kuollut, mutta ruumiita ei ole löydetty. Tuntuvat katoavan jokeen, hankala seurata. Hyökkäävät yleensä illalla tai yöllä. Yleensä vievät elämiä, eivät juuri työkaluja.
Kuulemma pari ihan luotettavaakin tyyppiä on raportoinut lohikäärmeestä.
Samuel saa kuulla, että yksi hyökkäyksen kohde, Henrik, on majatalossa. Hän kutsuu Henrikin ulos.
Samuel näyttää liskovankinsa Henrikille. Henrik kavahtaa ja kertoo, että kyyyyyyllä ne liskot vähän tuolta näyttivät. Samuel sanoo, että et sitten hiisku tästä kellekään. Filippa ääntelee.
Muut pari tyyppiä tulevat heti utelemaan Henrikiltä juttuja ja kehuvat pöllöä.
Aliandra kertoo, että kuusihenkinen Terän Suomat lähti sen paikan luo, jossa tapahtui hyökkäys 8 päivää sitten.
Kun Samuel tulee luoksemme, hän käskee Filippan vahtia kärryjä.
Syömme ja kylvemme Aliandran luona. Säilä illusoi kylpyhuoneesta kivemman.
Samuel jää vahtimaan kärryjä, kun muut menevät tavernaan. Säilä menee sisään ensin, puheensorina ei lakkaa. Kun Santa tulee sisään, se hiljenee vähän, ja kun Kirveli tulee, tulee ihan hiljaista. Hannu onkin sitten tyytyväinen, kun paikka on hiljainen, kun hän tulee sisään.
Meille vapautuu juuri sopivasti pöytä. Jonkin ajan päästä joku tulee kertomaan, että Samuel näytti hänelle liskolaisen. Sitten naamapalmuillaan.
Yksittäisiä liskohavaintoja on monen kymmenen vuoden taa. Kirveli kirjoittaa ylös majatalon asiakkaiden lohikäärmehavainnot.
Väsäämme kartan liskohavainnoista ja ajoista. Eivät hyökkää kovin lähelle kylää, ovat kovasti karjan perässä. Lähinnä joen vierestä ja pari yksittäistä paikkaa metsässä. Joki on tästä itään/pohjoiseen päin. Joki virtaa pohjoisesta etelään.
Jonkun kalastajan olinpaikasta väännetään. Onko hän kadonnut? Hän asuu tästä 1,5 pv itään päin. Hyökkäävätkö liskolaiset vain sateella? Hannun mukaan huomenna saattaa sataa.
Yövymme aitassa.
Lähdemme aamulla tunnin matkan päähän sinne, missä oli viimeisin hyökkäys, eli Henrikin luo.
Liskot veivät lammaslauman. Hannu jäljittää niitä helposti. Metsässä jäljet katoavat lähes mystisesti. Mutta Hannu onnistuu bongaamaan joitain jälkiä. Ihan kuin metsä olisikin kasvanut jo viikkoja jälkien päälle. Vartin jäljityksen jälkeen jäljet ilmestyvät taas. Tunnin päästä jäljet katoavat enemmänkin, eikä Hannukaan enää ole varma.
Hannu pööpäilee hetken. Hän ei nää jälkiä, mutta huomaa puron. Yhdestä kohtaa on katkottu pieniä puita. Sieltä löytyy umpeenkasvanut nuotio.
Kirveli löytää liskolaisen jäljen. Sieltä löytyy myös lautan raahausjälkiä.
Kirveli juttelee lepälle. Se kertoo, että tästä meni ryhmä alavirtaan. Niitä oli 3–40. Yksi niistä käski pikkukasvien peittää jäljet.
Hannu astuu johonkin. Se oli ansa, mutta hän ei jää kiinni. Ansa olisi piikittänyt häntä. Luultavasti ihmiselle tarkoitettu.
Samuel keskustelee epähenkeviä siitä, että onko Kirvelille ok, että puita tapetaan. Mitä? Haltiat kuulemma kasvattavat elävistä puista taloja. Pystyykö ihmisestä kasvattamaan kärryn.
Samuel ottaa keihään, kiertää kalajutut kätensä ympärille, käyttää pojon ja kävelee oikein mukavasti toiselle puolelle. Hänen vaatteensa jäävät vain hieman kosteiksi. Hannu ui yli. Myös Santa ja Säilä keihästelevät yli. Kirveli jää kävelemään toiselle rannalle.
Tulemme länteen virtaavan joen risteykseen. Kirveli kysäisee joltain puulta, mihin päin lautalla kulkevat lampaat ja liskot menivät.
(Vahtivuoron aikana puut kuiskivat. Kirveli juttelee niille. Ne eivät pidä liskosta. Ne ovat kuulemma jotain pahoja henkiä.)
Sitten kun Kirveli herättää Samuelin vahtivuoroon, Samuel juttelee liskolle. Lisko valittaa, että paikka paha, puu paha henki, kuollaan. Samuel tökkii puuta ja sanoo, että ei siinä mitään pahaa ole.
Jatkamme matkaa. Löytyy yksi yleinen yöpymispaikka.
Puolenpäivän aikoihin tulemme taas joenhaaraan, yksi haara menee pohjoiseen. Kirveli kysyy taas yhdeltä puulta, että mihin päin liskot menivät. Pohjoiseen. Kirveli kysyy, ovatko liskot pahoja. Puu ei tiedä ja rupeaa ihmettelemään, että voisivat ne olla, jos ne myrkyttävät juuria tai jotain. Puhelias puu. Kirveli poimii siltä norkon ja istuttaa sen kukkaruukkuun.
Löydämme ilmeisesti kalastajan mökin. Hannu ei näe venettä. Kukaan ei vastaa koputukseen tai huuteluun mökin ovella. Samuel avaa oven. Sisällä on pimeää ja pölyistä. Hannun mielestä on ollut jotain viikon viikkoja tyhjillään.
Hannu tutkii ulkona.
Säilä haluaa harjoitella painimista. Santa on nihkeä, joten Kirveli painii ja voittaa.
Säilä, Samuel ja Hannu haluavat välttämättä vahtia mökin katolla.
Seuraavana päivänä matkustamme puolisen päivää. Sitten tulee laidunaluetta näkyviin. Siellä on harjulla lauma lampaita ja joku poika. Poika puhaltaa pilliin. Paikalle tulee isä, joka juttelee. Heiltä vietiin lampaita pari viikkoa sitten. Kalastajamies katosi, sen jälkeen vaimo otti lapset mukaansa ja lähti ilmeisesti Tyssiaan.
Jatkamme pohjoiseen. Iltapäivällä löytyy aukio. Ihmisten käyttämä polku menee luonaaseen. Lato. Myös toisella puolella jokea on raivattua aluetta. Seuraavalla kerralla voisi kysyä, että mitä rakennuksia tulee seuraavaksi…
Jokea pitkin alas tulee kaksi lauttaa ja yksi veneellinen liskolaisia. Menemme piiloon latoon, Hannu sen taakse. Liskolaisvanki innostuu.
Mikä suunnitelmamme on?
Alkaa kuulua rumpujen ääntä. Liskot kerääntyvät aukeammalle alueelle. Sitten lohikäärme lehähtää paikalle. Liskolaisvanki innostuu vielä enemmän, joten Santa kuristaa sen tajuttomaksi.
Liskolaiset messuavat ja kumartelevat. Lohikäärme hönkäisee kevyesti niiden päälle jotain kimaltelevaa sumua ja lähtee sitten pois, suunnilleen pohjoiskoilliseen.
Iso lössi kävelee ladon ohi. Kaksi menee sahan kanssa metsään ja yksi tulee latoon. Mätkimme latoon tulleen. Se kuitenkin ääntelee niin paljon, että metsään menneet JA pois lähtenee kuulevat! Seuraa liskolaiskielistä huutelua. Samuel yrittää vastata niille, mutta se ei auta asiaa…
Hannu ampuu yhden shamaanin näköisen liskolaisen. Pomo lähtee ärjyen juoksemaan meitä päin. Kirveli on pidellyt lataamaansa kasviohjusta ja menee nyt ulos ampumaan pomoa. Kasviohjus sirpaloi pomon kilven. Santa ja Säilä tulevat myös ulos.
Liskolaiset haluavat paeta. Shamaanien ylle tulee pimeys.
Säilä yrittää kaksintaistella pomon kanssa. Santa haluaa ottaa sen hengissä. Säilä onnistuu kuitenkin suunnilleen fileeraamaan pomon käden…
Liskolaiset pakenevat pimeydestä metsiin.
Veneissä on mundaanikamaa. Köyttä, tynnyreitä…
Otamme yhden lautan ja veneen. Otamme mukaan pomon ja Samuelin vangin, muut tapetaan.
Menemme paikalle, jossa kohtasimme pojan ja lauman. Hannu menee varoittamaan paikallisia. Paikalliset haluavat, että Hannu jää tänne puolustamaan.
Hannu näkee lohikäärmeen lentelevän kaukana. Sieltä kuuluu ärtynyttä karjuntaa.
Yöllä on tuplavahti. Aamulla jatkamme Koivuhiippaan ja viemme raportin ritari Aliandralle.
Sitten jatkamme Tyssiaan. Saamme palkkion tiedoista, 10 hm per nenä. Saamme yösijan ja pääsemme syömään sotilaiden kanssa.
Seuraavana aamuna pääsemme paronin puheille. Hän kertoo, että tietäjänsä oli kertonut, että hänen esivanhempansa, kaupungin perustajat, sata vuotta sitten ajoivat lohikäärmeen pois sieltä. Lohikäärme ja liskolaiset olivat terrorisoineet hiisiä siellä. Siellä oli jokin iso muinainen haltiapuu paikassa x. Lohikäärme osasi syöstä savupilveä tai kuumaa öljyistä jotain. Osasi taikoa, koska metsä oli silloin ikävä ihmisille. Silloinen lohikäärme oli isompi kuin tämä nykyinen.
? xp Nykyinen xp-tilanne: 2019-03-10_00:54:50 <@Amoeba> Santa Säilä Hannu Samuel Kirveli 2019-03-10_00:54:50 <@Amoeba> 266 268 273 265 270
2019-07-04
Paronin tietäjä suostuu kertomaan meille juttuja lohikäärmeestä. Kestävät yleensä tulta, varsinkin jos syöksevät sitä, mutta tämän tulensyöksentäkykyjä ei ole todistettu.
Pystyykö lohikäärmeen ulkonäöstä sanomaan, mitä tyyppiä se on? No ei oikeastaan. Vain aika todennäköisiä merkkejä voi tulkita. Esim. suomuisa varmaan elää vedessä eikä syökse tulta.
Savua se osaa syöstä. Jos oletamme, että se on sukua aiemmalle, se osannee syöstä kuumaa öljyäkin.
Mille lohikäärme oli heikko? Tietäjä kertoo pitkän tarinan Tyssian perustajasta ja tämän taikamiekasta ja kumppaneista. Tiedämme paikan, missä se tapahtui, siellä on tosi iso puu. Tavalliset aseet toimivat vähän huonosti. Vatsapuoli oli pehmeämpi. Siipien verkottaminen auttoi pitämään sen tappelijoiden mätkittävänä.
Minkälainen magia erityisesti auttaisi lohikäärmeitä vastaan? No mikä vaan…
Samuel on jotenkin kiinnostunut kysymään neuvoa Tyssian perustajalta, joka on haudattuna sukukryptaan. Kirveli on sitä mieltä, että tämä ei ole hyvä idea! Kirveli pyytää Santaa vahtimaan Samuelia, jottei tämä tekisi mitään tyhmää.
Krypta on kirkon alla.
Samuel kyselee, että mitä mieltä Santa on inkvisiittoriesta. No, Santa tapasi sen yhden jossain kaupungissa. Entä mitä mieltä hän on nekromantiasta? No, kirkon virallinen kanta on, että kuolleiden tulisi antaa levätä rauhassa yms. yms. No ei kai niille jutteleminen ole niin pahaa?
Samuel ja Santa menevät kysymään pääsyä kirkon alle. Vahti toteaa, että jee. Jos kaipaatte kirjoja, jossa on ohjeita avun rukoilemiseen hengiltä, niin siitä on kirjoja. No Samuel ehdottaa, että haepa meille sellainen! Santa epäilee, että Samuel saattaisi tehdä jotain sillä aikaa.
Kaupungin perustajilla on isot hienot kivipaadet yhdellä seinällä, kolme polvea jo, nykyinen on neljättä.
Santa rukoilee tyypilliseen tyyliin. Hänestä Samuela on varsin ok sen kanssa, jos lohikäärme ajetaan pois tai tapetaan.
Kun Samuel olettaa Santan menneen jonnekin, Samuel tekee jonkun taian. Santa kuulee Samuelin mumisevan jollain tuntemattomalla kielellä. Hän jättää soihtunsa nurkan taakse ja menee johonkin varjoon katsomaan Samuelia.
Samuel kertoo, että olemme menossa ajamaan pois lohikäärmeen jälkeläistä, onko jotain neuvoja. ”Eläessäni en sitä tiennyt, mutta minulla on kohtalotoveri puussa, kohtele sitä hyvin.” Hillovarvas. Mitä?
Samuel sanoo ääneen: ”…Hillovarvas?”
Santa mumisee: ”Hillovarvas?”
Samuel yrittää derailata. Mitä Santa löysi? Santa kyselee hillovarpaasta.
Kirveli ei löydä mitään uuttä tietoa siitä, mitä muut vastaavat lohikäärmeet voisivat tehdä. Metsälohikäärme ehkä. Eivät juuri syökse tulta, jotain myrkkyä ja kasvitaikuutta.
Icy Weapon voisi olla ihan pätevä aseenparantamisloitsu, ja Kirveli voi oppia sen nopeasti.
Paronin linnanherra sanoo, että voisi antaa loitsun Kirvelille, jos suostumme lähtemään sitten heti lohikäärmettä päin.
Samuel kysyy Kirveliltä, voiko jonkun kuolleen henki jäädä jumiin puuhun. Kirveli kertoo tarinan emännästä, joka hoiti ja rakasti omenapuuta ja jäi siihen jumiin kuoltuaan, kunnes joku tyttärentytär söi puusta omenan.
Säilää kiinnostaa lohikäärmeen osat, joita voisi käyttää ties mihin. Parantamaan miekkoja jne. Linnanherra suostuu antamaan hänelle kaksi pientä maagista säilöntäpussia.
Hannu on täysin valmis lähtemään vaikka heti.
Samuel menee linnan keittiöön kysymään hillovarpaasta. Mitään ei tiedetä. Sen sijaan kokki kertoo ummet ja lammet jouruista ja perheestään.
Saamme pitää kaiken mitä kukaan ei julista omakseen. Merkityistä kamoista saamme pitää puolet. Vaakunalliset arvoesineet takaisin omistajilleen, rahallista korvausta vastaan. Lisäksi paroni antaa kaikille 100 hopeamarkkaa.
Lähdemme matkaan. Säilä yrittää auttaa navigoinnissa yms. Matka viivästyy…
Viidentenä päivänä Hannu. Kierrämme puoli tuntia metsässä ja päädymme mäen rinteeseen. Muutaman sadan metrin päässä etelässä on hyvin korkea puu.
Säilä ihailee muurhaisten polkuja. Miksi ne tekevät tällaista? Saisiko niitä kaksintaistelemaan?
Metsässä heti puun vieressä vasemmalla on koski ja suomainen alue. Oikealla on jotain paaluvarustelua, vartiotorni ja paaluvarustuksen sisällä näkyy liikettä. Liskolaisia.
Kirveli tajuaa, että ison puun takana on vieläkin isompi runko, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Huh huh! Sen Paaluvarustuksen sisällä on jotain rakennelmia. Vasemmalla metsää on kaadettu ja siellä on ehkä tervahauta. Vasemmalla paaluvarustuksessa on kulkuaukko. Oikealla metsä on paljon lähempänä isoja puita.
Paaluvarustuksen takana on isompi joki. Pienempi joki virtaa pohjoisesta etelään ja isompi idästä länteen.
Kartanpiirtotaito?
Miten päästäisiin leiriin? Kaivetaan tunneli? Kirveli voisi tehdä sen kahdessa päivässä ja se olisi tyyyyyylsääääää. Hiipiä yöllä? Mutta sitten mekään emme juuri näe.
Ensin olisi kiva tietää, paljonko siellä on liskolaisia.
Teemme leirin, joka on hyvin piilossa.
Illalla Hannu, Santa ja Säilä lähtevät tutkimaan. Samuel ja Kirveli huomaavat, että liskolainen on rauhallisempi ja jotenkin viekkaan oloinen.
Keskustelemme siitä, mitä liskolaiselle kannattaisi tehdä. No siis, olisihan se oikeastaan pitänyt tappaa. Niin niille yleensä tehdään. Mutta Kirveli ei halua tappaa sitä ihan suorilta. Eikä halua Samuelkaan. Emme tiedä, mitä nyt voisi tehdä. Lopulta Samuel toteaa, että olisi ehkä parempi ollut ajatella etukäteen. Kirveli vinkuu ilosta ja nauraa, kun Samuel viimeinkin tajuaa sen!
Santa, Säilä ja Hannu hiippailevat eteenpäin.
Samuel huomaa, että liskolainen kääntelee päätään linnaketta päin. Samuel ottaa veitsen ja menee nyhtämään siltä tietoa. Se ääntelee ja Samuel luulee, että se aikoo varoittaa, ja tökkää sitä kurkkuun.
Kirveli nousee kirjansa äärestä ja ihmettelee, että nytkö sitten?
Lisko ei kuole vielä! Se yrittää kovasti kirota Samuelia kuollessaan. Kirveli ahdistuu ja haluaisi periaatteessa parantaa sen, mutta kun…
Hannu haluaa mennä puuhun tähyämään.
Yhtäkkiä linnakkeesta kuuluu jotain huutoa. Säilää ammutaan varsijousella. Santa katsoo, että muut pääsevät turvaan. Hän heittää kepin jonnekin hämäykseksi. Hannu vastaa tuleen. Häntäkin ammutaan. Hannu perääntyy. Säiläkin perääntyy suojaisasti. Häneen osuu taas! Säilä kaatuu nurmikkoon.
Säilä yrittää ryömiä eteenpäin. Sattuu kauheasti mutta hän jatkaa.
Santa saa Säilän kiinni ja parantaa.
Sillä aikaa Hannu tähtäilee ja yrittää ampua. Se on hankalaa.
Hannu yrittää peitellä jälkiä.
Muut palaavat leiriin. He ihmettelevät kuollutta liskolaista.
Kirveli heittää Säilään ensiapua ja syöttää kolme parannusmarjaa. Sitten hän hautaa liskolaisen, sitten taikoo lähiympäristöön concealin, sitten meihin kaikkiin walk through plantsin ja sitten etsimmen uuden majapaikan.
Kirvelin menee naamalleen sammalmättäälle ja nukkuu.
Santa vartioi ensin, sitten Säilä, sitten Hannu, sitten Kirveli ja viimeiseksi Samuel. Mitään ei tapahdu ja kukaan ei vaikuta tulevan perään.
Kirveli kysyy, että paljonko liskoja oli. Ampujia oli varmaan 6–12. Ei-ampujista ei ole tietoa.
Tarkkailemme tialnnetta puista. Linnakkeen elämä ei näytä juuri häiriintyneen. Lohikäärmettä ei näy. Vartiotorneissa on ehkä enemmän porukkaa.
Kirveli juttelee jollekin isolle puulle ja kysyy, että milloin lohikäärme meni viimeksi isoon kantoon. Iso paha haju meni sinne monta päivää sitten. Mitä isoimmalle puulle tapahtui? Iso-iso-iso paha haju kaatoi taivaspuun kauan kauan sitten, kun puu oli vielä pieni taimi. Samuel haluaa tietää, kuka on hillovarvas. Mitä? Puu sanoo, että ehkä joskus joku marjoja tallonut liskolainen?
Joelle meni puolisen tusinaa vahtimaan ja joitain työläisiä.
Kirveli yrittää etsiä lisää marjapuskia parannustarkoituksiin. Lähistöltä ei löydy.
Santa huomaa, että liskot kiskovat aasin avulla lisää puuta. Ja ovatkos nuo ihmisiä? Siellä on ainakin pari orjaa rääsyissä.
Hannu lähtee joen toiselle puolelle tutkimaan. Puun ja lammen kyljessä joku hyvin pieni tönö. Se on selvästi reitti jonnekin, varmaan jättikannon sisään. Lähellä pienen ja isomman joen risteystä on sillan ja veneen alkua. Hänkin näkee ihmisorjat.
Isomman joen rannalla on myös vartiotorni, mutta se on matala eikä siellä juuri ole porukkaa.
Hannu tuo Kirvelille marjapuskan ja Kirveli istuttaa sen. Hannu sai myös paremman väkimääräarvion. Liskolaisia on varmasti yli 100, mutta taistelijoita on varmasti vähemmän. Ehkä pari tusinaa. Pari kaaputyyppiä. Pari isompaa panssaroitua miekankantajaa.
Illalla kuuluu, kun lohikäärme lähtee lentoon. Lounaaseen.
Isolle puule olisi kiva jutella. Kirveli voi mennä sinne. Samuel haluaa tulla mukaan. Kirveli utelee, että miksi, ja Samuel lopulta sanoo, että puussa voi olla joku henki. Okei? Kyllähän Kirvelikin sellaisen voi huomata.
Kirveli naamioituu puskaksi ja lähtee hiipimään. Muut tulevat perässä puolustusasemiin. Hiiviskely ei oikein suju. Kirveliä päin lentää tulinuoli, mutta se osuu neljä metriä Kirvelin eteen.
Hannu ampuu tähtäilijää. He sitten tähtäilevät ja ammuskelevat toisiaan, enimmäkseen ohi.
Kirveli jatkaa hippailua ja pääsee ison puun luo. Hän tuntee jo nyt, että tämä on hyvä puu, tietää juttuja ja on jopa ehkä taikaisa.
Kirveli juttelee puulle. Se on hyvin älykäs ja pystyy vastaamaan kunnolla. Lohikäärme Geoligax kaatoi sen kauan sitten eikä se ole päässyt kasvamaan entiselleen. Tämä uusi lohikäärme on Nekardar, ylpeämpi kuin vanhempansa eikä tietenkään yhtä kykenevä. Puu ei ole varma, onko se yhtä hyvä kasvitaikuudessa kuin Kirveli. Puu sanoo, että puuhun sidottu kummitus Hithelsilvathar voisi ehkä auttaa jotenkin. Hän on haltia, jonka Geoligax tappoi. Hän saattaa tarjota apua. Jos pääsemme puun latvaan? Kuinka paljon taistelukykyisiä liskolaisia on? Tusina tulensyöksijää, pari tusinaa vartijaa, viitisen shamaania, pääshamaani. Nekardar pitää liskolaiset koossa, ilman sitä ne tappelisivat keskenään enemmän. Puu haluaisi, että Nekardar tapettaisiin ja sitä parannettaisiin, jotta se voisi taas kasvaa paremmin. Hithel olisi hyvä saada haudan lepoon.
Säilä yrittää illusoida ballistan viereensä. Ei onnistu. No, se olisi muutenkin ollut aika uskomaton, koska se olisi ollut suunnilleen metsässä.
Kirveli päättää mennä suorempaa reittiä pois. Hän rämpii joen yli ja hiipii metsään. Ei kovin hyvin, mutta liskotkin keskittyvät enemmän muihin.
Säilä yrittää taas saada Santan kantamaan itseään, koska hänellä on naamassa haava.
Kirveli epäilee, että puu osasi joskus taikoa! Vau.
Kirveli parantaa Säilää.
3 xp
2019-07-20
Palaamme takaisin toiseen leiriimme. Kirveli peittelee samalla jälkiä. Nukumme ja pidämme vahtia. Aamuyöllä lohikäärme palaa takaisin.
Santa löytää sisäisen taktikkonsa.
Aamupäivällä Santa ja Hannu menevät hiippailemaan eri puolille leiriä/jokea. Liskolaisten puunkaatajaporukka menee kaatamaan, ihmisorjia ei ole mukana. Vahdit ovat hieman valppaampia. Hannu huomaa toisenkin rötiskön, josta päässee sisälle linnakkeeseen.
Lähdemme lounaan jälkeen metsään katsomaan puukaatajia. Santa ja Hannu kuikuilevat lähempää. Osa liskoista lähtee pois, vahdit ottavat rauhallisesti ja loput työläiset menevät pulikoimaan jokeen.
Santa, Kirveli ja Samuel menevät suunnilleen linnakkeen ja puunkaatopaikan väliin. Säilä ja Hannu pysyvät puunkaatopaikan takana. Sovimme tapaamispaikat A (lähellä), B (alkuperäinen leiri) ja C (nykyinen leiri).
Myöhemmin iltapäivällä neljä vartijaa, kaksi työläistä ja kaksi ihmistä tulee puunkaatopaikalle.
Santa kömpelöi piiloutumisen kanssa.
Mätk. Kolmisen liskoa pääsee karkuun linnakkeelle. Monet tapetaan. Säilän kanssa kaksintaistellut ”kersantti” saadaan vangiksi, samoin kaksi soturia.
Saamme ihmisvangit vapaaksi. He ovat Romu ja Ortun. Sielä on vielä Astu. Neljäs pakeni. Suuntaamme kohtauspaikalle A.
Vangit ovat Teränsuomia, seikkailijaporukka. Astuzim on kaukaa idästä, sekin on vähän tummempi, mutta ei niin kuin Santa. Heidänkin piti mennä tappamaan lohikäärme. Jäivät kiinni… Heitä oli 6. Ortun on ”ekspertti”, Romu on veitsitaistelija. Sulka ja Jyrinä oletettavasti kuolivat tappelussa. Velho Peetu pakeni, ehkä.
Kirveli muistaa, että Peetu oli varmaan viime kuussa Tyssiassa.
Teränsuomat kertovat reitin maan pinnalta tunneleita pitkin sammalvankilaan. Siellä oli joku metrin mittainen myyräläinenkin.
Lohikäärme syö vahvoja tyyppejä vahvistuakseen.
Santa kuulustelee liskoja. Yksi soturilisko on kuollut matkalla. Ne puhuvat varsin hyvää gaarmannia, ja Samuel on siitä katkera.
Soturilisko on niin uskollinen NEkardarille, että hän ei suostu kertomaan mitään. Santa tappaa sen ja sitten kersantti on varsin yhteistyöhaluinen. Hänen mielestään ja erityisesti tulensyöksijöiden mielestä Nekardar on surkeampi kuin vanha lohikäärme Geoligax.
(Samuel on jutellut peilissä olevalle kummitukselle Tyssiassa. Siellä on kuulemma muinaisen kuukultin druidi.)
Samuel koittaa puhella kummitukselle uudestaan. Samuel ei ole diplomaattinen.
Hiippailemme puun luokse. Säilä ei tule mukaan ja muut ovat kuin varkaat yössä. Kirveli kertoo isolle puulle, että he ovat menossa latvaan puhumaan haltialle ja
Filippa kiskoo Santan purolle. Sieltä kuuluu liskolaisten loiskahduksia ja mutinaa ja hieman valoakin. Hän perääntyy ja kertoo Hannulle.
Kirveli taikoo puuhun tikkaat, ja kiipeämme ylös. Löytyy sammalkammio puun sisässä, ja siellä alkaa jokin mätäs hohtamaan hopeaisena. Samuel onnistuu näkemään haltian muotoisia ääriviivoja.
Kirveli antaa aaveelle taikapojon. Sitten hän alkaa kuulla haltian puhetta. Vanhahtavaa gaarmannia. Kirveli kertoo, että olemme aikeissa karkottaa tai tappaa lohikäärmeen ja olisi kiva saada tietoja ja apua. Haltia pyytää, että saa ”lukea” meitä. Okei. Samuel on hyvin epäluuloinen, kauhea yksityisyyden loukkaus.
Hän lupaa antaa meille jotain voimaa ja suojaa, jos lupaamme taistella kaikin voimin Nekardaria vastaan. Tottahan toki. Hän osoittaa paikan sammalessa ja sieltä löytyy mithralpaita. Ooooh. Panssarissa on kaksi erikoisominaisuutta. Panssari auttaa olemaan huomaamaton vanhoissa metsissä. Lisäksi suojaa tulihengitykseltä.
Hithelsilvathar taisteli helvetinsusia vastaan ja kuoli. Tapahtui Geoligaxin ja Nekardarin välisenä aikana.
Puu tuottaa sienemen, jonka avulla Kirveli voi havaita asioita.
Tuhansia vuosia sitten isommassa puussa asui ehkä jopa toista sataa haltiaa.
Kirveli tuntee vankialueen. Siellä on kaksi olentoa. Puun läpi menee kolme reittiä: lohikäärmeen aukko, jossa on piikkejä, joita lohikäärme kontrolloi. Toinen on limainen luiska temppelistä. Kolmas on pieni sivureitti, jota pitkin shamaani kulkee. Siellä on uhrien syömäpaikka ja aarteen paikka. Aarrekasan luona lohikäärmeellä on voimaa, temppelin vieressä myös. Turvallisinta olisi kyllä tapella sitä vastaan metsässä.
Palaamme leiriin.
4 xp
2019-08-24
Hithelsilvatharin pitkämiekka ei kiinnosta Säilää eikä oikein muitakaan. Kirveli tutkii panssaria tunnin. DR 4, suojaa tulihengitystä vastaan, hepottaa piileskelyä vanhoissa metsissä.
Ortu ja Romu haluavat mennä peastamaan kaverinsa huomenna.
Hannu, Säilä ja Kirveli palaavat puuhun vielä. He kiipeävät ylös sammalkoloon. Hithelsilvatharin aave ilmaantuu taas. Hannu sanoo, että hän haluaa tehdä lupauksen ja ottaa miekan. Kirveli tökkii sammalta ja paljastaa miekan. Se on oudon oloinen, ehkä eläväinen? Hithelsilvather sanoo, että pitää luvata suojella puuta, kostaa helvetinhurtille ja kantaa miekkaa kunniallisesti.
Kirveli tutkii: haltiahopeaa, käyttäjän ei tarvitse olla haltia, Hannu varmaan saa jotain eksoottisia sivuvaikutuksia. Esineet ovat melkein uniikkeja, hyvin jäykkää kamaa, jos Hannu käyttää niitä kunnolla, hänestä tulee kunnon sankari.
Hannu lausuu lupauksen ja miekka (Tomunkatkaisija) tuntuu oudolta. Ei välitä kaikesta metallipanssarista, menee ohuen kasvuston läpi. Sen käyttäminen kuunvalossa on haastavaa, koska se on silloin näkymätön. Tomunkatkaisija on innokas tutkimaan uusia paikkoja ja katkaisemaan siteitä menneeseen tai korjaamaan menneen jumeja. Lupaus on taikaisa ja sitova. Jos joku tappaa Hannun ja poimii miekan, poimija luultavasti spontaanisti lupaa jotain itselleen luontaista.
Lepäilemme aamuun.
Santa ja Samuel huomaavat, kun lohikäärme lentää linnakkeelta sinne, missä tappelimme eilen. Haisteleeko se siellä? Hannu ei tiedä lohikäärmeiden hajuaistista. Mutta pistävä katse. Hyvät aitsit yleensä. Sitten se lähtee kiertelemään taivaalla.
Kirveli löytää kohtuullisen ison tiheikön. Vieressä on puro. Menemme sinne. Santa yrittää lähettää Filipan taivaalle, mutta se ei suostu menemään minnekkään lohikäärmeen kanssa samalle taivaalle.
Kirveli yrittää taikoa concealia. Tuplaykköset! Kirveli menettää kaikki taikapisteensä. Kasvusto villiintyy ja sitoo meidät, paitsi Santa pääsee liikkumaan hieman.
Lohikäärme laskeutuu lähelle ja haistelee vähän. Lähtee pois. Kirveli arvelee, että koska hän täytti tämän tiheikön taialla, lohikäärmettä varmaan kiinnostaa se.
Säilä vapauttaa kätensä ja yrittää käyttää loitsunimijäveistään. Hän saa tikariinsa sekalaista kasvinkasvuvoimaa. Kirveli saa 5 pojoa takaisin.
Säilä käyttää mithralpanssaria ja antaa omansa Romulle.
Samuel kysyy liskokersantilta, että osallistuvatko kaikki rituaaliin. Hautomossa on joitakuita, jotkut tulisoturit jäävät pois, jotkut kai kännäävät jossain.
Kirveli lähtee etsimään superallergeeneja. Löytyy kutisevaa sientä ja ruusunmarjaa. Kirveli kerää ne ja valmistaa niistä kutinapommeja. Hän saa tehtyä kaksi onttoa savipalloa, joiden sisällä on nihkeää pölyä. Toinen on kutisevaa, haittaa kaiken tekemistä. Toinen on myrkkyä, tekee 1–3d vauriota. Kirveli antaa ne Romulle.
Santa menee Ortun ja Filippan kanssa sinne, missä Filippa aiemmin havaitsi jotain kummaa. Hän yrittää jutustella Ortun kanssa, ei saa hirveästi irti. Purosta löytyy ilmeisesti vesireitti linnakkeeseen.
Yöllä lähdemme linnakkeeseen ja jätämme kersantin köysissä leiriin. Säädämme itsemme köyden avulla puron toiselle puolelle. Menemme sisään kalastajamökistä.
Tulemme risteykseen. Säilä kuulee nukkumisen ääniä ja haluaa mennä tappamaan nukkujat. Hän rupeaa sanattomasti riitelemään Santan kanssa aiheesta. Muut menevät ohi. Vimmaista viittomista. Säilä ja Santa jäävät turvaamaan selustaa.
Ortun käy hakemassa Santalta tiirikat ja tiirikoi vankityrmän kivioven. Sieltä löytyy tunkkainen sammaleinen huone, jossa puun juuristo muodostaa sellimäisiä koppeja. Yhdessä sellissä on myyräläinen ja toisessa lihaskimppu. He ihmettelevät hetken Astua sitovia juuria. Kirveli tarjoutuu poistamaan ne.
Kirveli vapauttaa myyräläisenkin. Se pelkää sammalta, josta lähtee jotain itiöitä. Hannu kantaa sen käytävään, tai ainakin yrittää. Ei ihan onnistu. Myyrä vieriin metrin sammaleella, vinkaisee ja sitten halaa maata.
Samuel antaa Astulle sorkkaraudan aseeksi.
Säilä haluaa edelleen mennä tappamaan nukkujat. Riit riit.
Säilä menee nukkumapesän suuntaan, Samuel johonkin toiseen. Myyrä seuraa Säilää ja lähtee sitten vipeltämään siitä ohi. Samuel tulee ovelle Ortunin kanssa. Samuel tekee auguryn ja toteaa, että siellä on hautomo.
Säilä menee murhaamaan nukkujia, 14 tyyppiä. Hyvin menee, kukaan ei huomaa. Huoneessa on muutama ase ja useita työkaluja.
Astu käy hakemassa sieltä itselleen aseen ja palauttaa sorkkaraudan. Käyttää kahta kilpeä yhdessä kädessä, koska ne ovat niin pieniä.
Säilä, Astu ja Santa menevät ensimmäisinä. He luulevat tulleensa temppeliin. Siellä on lohikäärmeen päätä esittävä, näyttämön tai jonkun vastaavan alttarin päällä. Hannu kompuroi kiviin ja mölyää.
Joku liskolainen kuulee ja tulee käytävään soppakauha kädessä. Se huutelee käytävään ja kun vastausta ei kuulu, se kääntyy ja huutaa takaisinpäin, jolloin Hannu ampuu sitä käteen. Se lähtee panikoiden pakoon ja Hannu tappaa sen. Se päästää ääniä.
Hannu menee hakemaan raatoa. Muut menevät eteenpäin. Kyllähän se taitaa olla temppeli. Siellä on neljä ovea eri seinillä. Ulko-ovea lähimmän oven alta tulee valoa.
Kirveli menee katsomaan lohikäärmeen kitaa. Se on liukas ja öljytty. Sinne ei ehkä sittenkään kannata hypätä.
Yhden oven takaa tulee shamaaneja. Perääntyvät aika äkkiä takaisin ja alkavat loitsia. Järjestellään oven avaus, pommin heitto ja oven sulkeminen. Valitettavasti ne saavat myrkkyilmataian sieltä läpi samalla. Samuel, Säilä ja Santa myrkyttyvät. Kirveli puhdistaa ilman ja samalla muiden keuhkot.
Tappelemme ja lopulta shamaanit ovat nurin. Hannu menee tappamaan ne, Säilä pöllii niiden kamat, joita ei juuri ole. Huoneessa on lähinnä punkkia.
Avaamme toiset ovet. Varasto ja eristysselli.
Tulosuunnastamme alkaa kuulua liikehdintää.
Ehdimme avata viimeisen oven (Kirveli ampuu sen taikaista lukkoa kasvivasamallaan ja melkein rikkoo sen, minkä jälkeen Astu potkaisee oven sisään), siellä on makuuhuone ja arkku. Astu tutkii arkkua ja toteaa, että siinä on joku taika.
Romu etsii sieltä salaovia. Sängyn tai alttarin takana saattaisi olla. Hän, Samuel, Santa ja Astu siirtelevät niitä. Sängyn takaa ei löydy.
Päätämme perääntyä ilmeisesti shamaanin huoneeseen, jossa on alttari. Kirveli sytyttää liukumäen palamaan. Teränsuomat jäävät shamaanin huoneeseen.
Kömmimme salakäytävään. Santa kuulee liskolaisen ja jonkun muun otuksen puhetta. Hän näkee lohikäärmeen valmistautuvan hönkäisemään. PERUUTUS! Säilä onnistuu välttämään, Santa.
4 xp
2019-09-22
Santan ja Säilän mukaan lohikäärme on paikassa, jossa sitä ympäröi kuolleen haltiapuun juurakko yms.
Muhinoimme ideoita. Lopulta Säilä ehdottaa, että teemme reiän lampeen ja johdamme veden lohikäärmeen pesään. Paras idea aikoihin. Olemme tällä hetkellä noin leirin alapuolella. Meidän ja lammen välissä ovat puut ja niiden juurakot. Kirvelihän voisi matkallaan myös katkoa puiden väliset yhteydet niin, ettei korruptoitunut puu imisi haltiapuun energiaa: Tai edes katsoa niitä samalla, koska se olisi parempi tehdä ajan kanssa.
Sillä aikaa yksi liskolinen käy tutkimassa sytytettyä kitaa. Ei tehdä mitään.
Kun Kirveli alkaa tehdä tunnelia katosta kohti lampea (kahden puun juurien välistä), kidalle tulee kaksi liskolaista. Toisella on kilpi. Ortun kommentoi, että se on Astun kilpi! Säilä lähtee hiippailemaan sinne.
Lisko huutaa jotain alas kidasta. Kun ne huomaavat lähestyvän Säilän, huutaa nopeampaa.
Säilä ja Hannu painostavat kilvellistä liskoa, joka pakenee.
Kirveli menee hieman salakäytävän puolelle, koska sieltä on suorempi reitti. Lohikäärme taitaa huomata, koska taakse ilmestyy savupilvi. Kirveli puhdistaa sen.
Lohikäärme höngähtää tehokkaamman pilven. Santa vetää sitä henkeen. Kirveli puhdistaa sen taas. Edellinen pilvi oli varmaan shamaanin.
Kirveli muokkaa eteen tulleita juuria, jotta Santa ja Astukin mahtuvat tunnelista. Siihen menee noin 5 rundia.
Hannu vaihtaa paikkaa niin, että hän vahtii lohikäärmettä liskojen sijaan. Samuel pannaan vahtimaan liskoja.
Kirveli saa muokattua juuret niin, että muutkin mahtuvat. Mutta olemmeko vielä liian syvällä? Vettä alkaa tihkua juuri puiden juurten välistä, tunnelin yläpäästä. Sieltä ei pääse muuta kuin lammen pohjaan. Seuraava suunnitelma!
Kirveli puhkaisee reiän korruptoituneeseen puuhun ja patoaa maata vähän enemmän juuri sen taakse, jotta vesi ohjautuisi lammesta suoraan korruptiopesään. Hän pyytää Santaa antamaan köyden ja pitämään kiinni siitä ja vetämään Kirvelin takaisin, jos hän imeytyy veden mukana. Santa vaihtaa hommaa Astun kanssa. Astu saa köyden pään ja Santa ottaa vesikeihään ja vahtii Kirveliä.
Kirveli puhkaisee lammen pohjan. Reikä korruptoituneessa puussa ei ole kovin iso. Kasvatamme sitä ja sitten vettä virtaa niin paljon, että Kirveli ja Santa menevät melkein sen mukana ja niin menee Astukin.
Kirveli päästää irti Santasta, jolloin Astu saa vedettyä hänet pois.
Lohikäärme köhäisee jotain savua, mutta se haihtuu melkein heti.
Santa lähtee mätkimään shamaania keihäällä. Astu valittaa aseen puutetta. Kirveli ehdottaa, että menisi pyytämään Santalta keihään tai lekan. Astu tekee niin.
Kirveli availee juuriverhon. Säilä ja Hannu menevät siitä läpi. He menevät shamaanin perään, joka taikoo pimeyttä. Shamaani perääntyy jonnekin luonnonvaloa päin. Säilä menee perään. Sitten se taikoo jotain ja heittäytyy kokonaan polvenkorkuiseen veteen. Hannu lähtee lohikäärmeen perään.
Samuel ampuu lohikäärmettä.
Säilä onnistuu pistämään vedenalaista shamaania. Se pakenee uiden.
Lohikäärme hönkäisee pimeyden pilven.
Säilä kömpelöi pistomiekkansa kanssa, joten hän tökkää toisella asella. Lohikäärme kellahtaa vedessä.
Shamaani törmää juuriin. Romu tappaa sen.
Hannu ampuu lohikäärmettä suoraan heikkoon kohtaan vatsaan. Nuoli menee täysin sisälle ja lohikäärme karjuu ja kaatuu veteen. Santa ja Ortun yrittävät tökkiä sitä.
Hannu venäyttää kätensä käyttökelvottomaksi. Lohikäärme lyö Santan ja Säilän kumoon siivillään.
Viimeinkin Kirveli pääsee ampumaan! Kasvivasama lävistää sen kaulan ja osuu vielä sitä kehoon. Se mumisee ja kaatuu veteen. Hannu toteaa, että se on kuollut.
Nyt levätään! Romu ja Ortun pönkkäävät shamaanin huoneen oven.
Tutkimme aarteita, etsimme asioita, jotka eivät saa kastua. Lohikäärme oli selvästi pelästynyt vettä ja nostanut joitain asioita ylös kuivumaan…
Kirveli ottaa keihään ja tutkiskelee, minne vesi olisi hyvä johtaa. Hän kaivaa kuopan syvää kohtaa ja saa sen lopulta tunnin kuluessa imemään ylimääräisen veden pois. Luolassa on nyt joitakin kaloja ja rapu.
Shamaanilla oli huonolaatuinen hopeaesine ja loitsukomponentteja.
Lohikäärmeen osat pitäisi pilkkoa ja jotenkin säilöä. Linnanherra oli antanut meille kaksi pientä maagista säilöntäpussia.
2019-09-22_21:46:53 <@Amoeba> Exp: Santa 283, Säilä 283, Hannu 289, Samuel 280, Kirveli 287
2019-10-12
Kirveli etsii lohikäärmeen hönkäisyelintä. Löytyy! Sen voisi otta talteen, samoin sydämen. Silmät vielä mahtuvat säilöntäpusseihin. Tarvitsisi leikata…
poisons, hazardous materials, naturalist, physiology (beasts), survival, surgery
Liskolaiset touhuavat.
Kirveli irrottaa lohikäärmeen pään uhkailutarkoituksia varten.
Samuel osaa puhua liskolaisille vähän. Hän menee kertomaan liskolaisille faktat: lohikäärme on kuollut, samoin pääshamaani, me tapoimme heidät. Santa esittelee lohikäärmeen päätä.
Liskolaiset panikoivat ja hakevat isomman liskolaisen. Samuel toistaa puheensa. Jossain kauempana paniikkimeteli nousee.
Säilä tutkii lohikäärmeen aarretta. Sillä on rahapeti: 500 hopeaäyriä ja 2000 kuparipenniä. Jotain haltiakamaa: seinävaate (öinen sateenkaari), posliiniruukkuja ja lasiesineitä. Hopeataide-esineitä, jotka kuvastavat lohikäärmettä, luultavasti liskolaisten tekemiä. Kauppatavaroita: Jamfridin (kankaita, astiastoja), Reinarin (työkaluja).
Kirveli leikkaa. Sydän irtoaa kivasti ja säilööntyy mukavasti. Hönkäisyelin vahingoittuu hieman, mutta eiköhän siitäkin jotain irtoa.
Sitten Hannu ja Kirveli rupeavat pilkkomaan lohikäärmeen ulkoisia osia: suomuja, sarvia, piikkejä, hampaita, luita.
(Samuel vakoilee taialla pomoliskolaista. Pomo uhkailee jotain shamaania, muita katsoo vierestä. Muuttuu: pomo panee liskolaisshamaanin huutamaan lohikäärmeen luolan aukolle. Tunne, että kysytään johdatusta.)
Samuel yrittää jutella liskolaiselle: Miten menee? Liskolainen vain pelästyy.
Astu juttelee Santalle. Hän kysyy, että katsotaanko häntäkin pitkään kaupungilla yms. Hän olettaa, että Santakin on maahanmuuttaja niin kuin hänkin.
Säilä hiippailee vaihtamaan vaihtia Samuelin kanssa.
Samuel tulee kertomaan, että liskolaiset suunnittelevat rituaalia. Ei varmaan hyökkäys. Aikovat kerätä koko porukkansa ja tehdä jotain auringon laskiessa maan pinnalla lohikäärmeen luolan suulla.
Säilä hiippailee kohti liskolaisvahtia. Kun hän on tarpeeksi lähellä, hän huutaa: ”Haastan sinut kaksintaisteluun!” Hän hyökkää. Lisko saa kilven väliin, ei vaikuta olevan hyökkäämässä. Säilä käskee antautumaan. Lisko päättää, että nyt on hyvä aika paeta.
Samuel ja Santa kuulevat Säilän huutavan. He lähtevät apuun.
Säilä sammuttaa soihdun ja yrittää piiloutua. Santa huutaa: ”Säilä!” Säilä vastaa piilostaan: ”Mitä?”
Samuel sytyttää Säilän sammuttaman soihdun.
Santa kuulee liskolaisten mökää yhdestä käytävästä.
Säilä hauaisi vahtia juuri täällä, Santa vetää Säilän pois takaisin alttarihuoneeseen.
Hannu ja Kirveli saavat lohikäärmeen kovat osat pakettiin. Joitain luita menee rikki. Kirveli arvioi, kuinka paljon tavaraa meillä on. Tavarankuljetusvälineitä ei ole riittävästi. Me kahdeksan joutuisimme tekemään kolme edestakaista matkaa.
Säilä, Santa ja kolme Teränsuomaa lähtevät tutkimusretkelle liskolaisten luo. He käyvät keittiössä. Romu ja Ortun ottavat jotain teräviä veitsiä. Löytyy sipuleita, jauhoja ja keittoluita. Santan mielestä keittiöstä on viety tavaraa. Lihat ja iso pata ainakin.
Yhdestä käytävästä löytyy barrikadi.
He löytävät makuukammioista nukkuvan liskolaisen, joka halaa ruukkua. Liskolainen herää, kömpelöi ruukkunsa kanssa ja läikyttää sitä Säilän päälle. Hyvin huonoa kiljua. Pelästyy ja juo äkkiä ruukkunsa tyhjäksi. Sen kanssa toikkaroidaan vähän ja sitten Romu ja Ortun heittävät sen päälle peittoja.
He tuovat juoppoliskon Samuelille. Nimi on Troggass. Haluaa lisää juomaa.
Santa, Säilä ja Teränsuomat palaavat tutkimaan. Jyrkästi alaspäin menevä käytävä. Siellä on liskolainen, joka huutaa. Se on selin ja sen edessä on ainakin 5 myyräläistä. Liskolainen hyppää myyrän kimppuun. Säilä hyppää liskolaisen kimppuun. Se kaatuu heti. Romu yrittää ensiapua, ei oikein onnistu. Santa puskee eteenpäin. Pitäisi tehdä parannustaika…
Myyräläiset perääntyvät tehokkaasti.
Santa onnistuu taiassa toisella kerralla. Romu sitoo liskon.
Tila on selkeästi alemana kuin liskolaisten muut tilat. Ehkä jopa joen tasolla.
Santa yrittää selittää mikä on tilanne. Tulee joku vanhempi myyräläinen, joka osaa muutaman sanan. Kun selviää, että lohikäärme on kuollut, tulee intensiivistä supatusta.
Samuel kuvailee elossa olevan shamaanin juopolle. Se vastaa, että ne on kaikki pahoja paitsi se yksi, joka antaa viinaa. Sitten se kertoo, että sienet ovat kauheaa paskaa.
Seuraavaksi Ortun ja Romu tuovat tajuttoman liskon. Juoppo alkaa selittää sille sienistä.
Kun Samuel pääsee myyrien luo, he haluavat viedä hänet puhumaan mummoemolle. Samuel sanoo olevansa pomo. Sinnehän menee.
Mummoemo Hiedankuula. Siellä on myös kivimöllejä. Samuel kertoo, että lohikäärme on kuollut. Se on hyvä. Mummoemo haluaa tietää, mitä heille nyt tapahtuu. Heidät oli jotenkin taikuudella sidottu lohikäärmeeseen?
Kun uusi myyräläinen on syntynyt, se on viety ylös ja sen sielu pantu jonkin purkin sisään. Ne on pantu kaivamaan käytäviä yms.
Kirveli tutkii, miten kannattaisi lähteä pois. Ja kysyy puulta. 5–10 jaardia kaivamalla pääsee puun pohjoispuolelle lähelle puroa. Hän taikoo putkea melkein maan pinnalle ja jättää siihen ohuen kerroksen maata.
Muut palaavat myyräläisten luota. Santa ja Samuel löytävät niitä ison läjän. Kirveli analysoi sieluputeleita. Paikkaan tai tietoon liittyvä taikuus. Jotain muuta, josta on vain heikkoja jäänteitä. Sen avulla on paljon helpompi löytää joku myyräläinen. Ei mitään sieluihin liittyvää. Osa niistä ei ole aktiivisia, osa on. Oletettavasti aktiiviset ovat elossa.
(Samuel tutkii putelia yksin nekromantialla. Hän on sitä mieltä, että sekä aktiivisessa ja epäaktiivisessa putelissa ei ole mitään sielua kiinni.)
Kirveli tutkii toisenkin tunnin. Hyvin heikko keho- ja mielitaikuusefekti, joka aiheuttaa suuria tuntemuksia kohteessa.
Teränsuomat pyytävät Samuelia auttamaan liskolaisten kuulustelussa. Haluavat kamansa takaisin.
Samuel, Hannu ja Teränsuomat lähtevät takaisin myyrien luo. He antavat ”sieluputelit” takaisin. Samuel yrittää selittää, että niihin ei ole sidottu sieluja, mutta myyräläiset eivät oikein usko. He sähläävät putelien kanssa ja päättävät jotenkin, mikä on kunkin oma.
Teränsuomat pyytävät myyräläisiä kaivamaan käytävän asevarastoon. Ovat innokkaasti auttamassa.
Kirveli menee tutkimaan korruptoitunutta kantoa. Physiology plants! Teräviä myrkkylehtiä suuaukossa. Helppo mennä sisään, vaikea ylös. Ne voi kääntää jollain komennolla.
Kirveli poistaa lehtiä ja tekee kiipeilyreitin lähelle aukkoa. Sieltä pystyy joku ampumaan ja kaksi muuta mahtuu olemaan.
Varusteenpelastusryhmä pääsee varastoon. Sieltä löytyy tavaraa. Teränsuomat ovat tyytyväisiä. Saavat suurimman osan tavaroistaan.
Pyydetään myyräläisiä sorruttamaan joitakin käytäviä niin, että liskolaisten elintila hiljalleen pienenee. Kirveli pyytää myyräläisiä täyttämään puun alla olevaa tilaa niin, ettei sinne enää mikään lohikäärme pesi. Ne saavat rikkoa alttarin. Ovat tyytyväisiä.
Auringonlasku lähestyy. Hannu, Kirveli ja Samuel menevät ylös piiloon. Kirveli taikoo hyvän concealin.
Liskolaisia alkaa kerääntyä. Niitä on lähemmäs 80, kolmasosalla on mainittavat aseet. Siellä on joitakin shamaaneja, tulisotureita. Muutamia muita kaaputyyppejä, joilla on kunnioitettu tila ympärillään.
Jossain vaiheessa iso pomo nousee pöydälle ja pitää puheen. Epäilee lohikäärmeen kuolemaa, on ehkä raukkamaisten seikkailijoiden illuusio. Raukkamaiset shamaanitkin ovat ehkä paenneet. Vain he, tulisoturit ovat kunnioitettuja.
Pomo usuttaa yhden shamaanin messuamaan ja vaatimaan vastausta Nekardarilta. Samuel heittää Nekardarin pään ylös! Hahaa! Se tönäisee shamaanin pöydältä. Hannu ampuu pomoa sisäelimiin. Kaatuu maahan.
Sitten Hannu venäyttää olkapäänsä.
Liskolaiset ovat kaaoksessa. Samuel huutaa, että menkää pois, pohjoiseen. Osa juoksee suoraan paaluvarustukseen, joka on pohjoisessa. Monet menevät ulos pääporteista. Muutama epämääräinen kaaputyyppi nykäisevät sotureita tulemaan mukanaan. Juoksevat pois tulisotureista. Osa tulee tutkimaan pomoaan.
Säilä lähtee etsimään kaksintaistelua. Hän löytää jonkun kaivelemassa varastoa. Hyökkäykseen! Se on tulisoturi. Voitelee miekkansa, iskee siihen ja puhaltaa sen läpi Säilän päälle tulta. Säilän panssari suojelee kivasti liekeiltä. Tulisoturi on tästä kovin hämillään. Säilä sen sijaan tökkii vahinkoa.
Säilä palaa hieman vahingoittuneena ja hymyillen. Santa parantaa.
Ulkona liskot jatkavat panikointia, rauhoittuu hieman kuitenkin. Kerääntyvät portin taakse. Jonkun verran porukkaa käy välillä juoksemassa rakennuksissa ja luolissa hakemassa nyssäköitä yms.
Jossain vaiheessa joku raahaa kaatuneen pomon talon nurkalle. Yrittää läpsiä sitä hereille, ei onnistu. Hannu ampuu auttajaa, minkä jälkeen siellä todetaan, että tulipomo jää puun uhriksi.
Liskolaiset alkavat lähteä. Lähtevät parin tunnin kuluessa pieninä ryhminä pohjoiseen.
Nukkumaan! Kannamme tavarat liskolaisten vartiotupaan ja nukumme siellä.
Aamulla Kirveli selvittää, millä tavalla puuta ja maata kannattaisi auttaa ja puhdistaa. Myyrät voivat alkaa täyttämään puun alapuolta. Puhdistus käy olemassaolevilla loitsuilla, siihen menee päivä pari. Kirveli voi tehdä sen vähän myöhemmin.
Pakkaamme tavaroita veneeseen. Otamme mukaan liskolaisia: juopon, aiemmin vangitun kersantin ja ammutun.
Liskolainen, jota ammuttiin, on oikeastaan tyytyväinen siitä, että liskolaiset ovat lähteneet. Menee potkimaan lohikäärmeen päätä. Rukoili paljon apua siltä eikä koskaan saanut mitään. On oikein, että se kuoli! Haluaa mennä todistamaan ihmisille, että lohikäärme on kuollut ja sitten palata muiden luo ja sanoa, että lohikäärmeiden palvominen ei kannata.
Velho Peetu löytyy matkalla.
Palkkio pormestarilta: 90 hm per nenä. (Teränsuomien ryhmä saa myös 90.) 500 hä, 2000 kp -> 70 hm
Kauppatavaroiden palautus: 250 hm.
Taikaesineistä löytyy parannussauva.
Hopeataide-esineet: 90 hm.
410/5 + 90 = 172 (hm) per nenä.
Kirveli, Hannu ja liskolaiset lähtevät takaisin puun luo. Liskolainen kyselee, että mitä ihmiset palvovat. Kerromme seitsikosta ja Veritasta. Kirveli mainitsee haltiajumalia ja sitten kertoo pitemmin luontohengistä, koska niistä hän tietää. Kirveli antaa liskolaiselle mukaan terhon jostain toisesta isosta puusta (haltiapuu ei nyt pysty tuottamaan) ja sanoo, että kasvattakaa se hyvin.
Kirveli puhdistelee aluetta.
Hannu saa kyytiinsä haltiahengen, jolla on Hannulle tehtävä.
Yritämme myydä puhuvaa pataa temppelille. Suostuvat ottamaan sen, saamme vaihdossa yhden parannusjuoman per nenä.
Kirveli kirjoittaa Tyssian kirjastoon kronikan haltiapuusta ja mitä siellä on tapahtunut: Seikkailijaryhmä Parlamentti (Teränsuomien avustuksella) surmasi alueen korruptoineen lohikäärmeen Nekardarin (Gyaligaxin jälkeläisen), siivosi sen aarteen ja karkotti Nekardaria palvoneen liskolaisheimon kesällä 525. Paikalla kasvaa suuri haltiapuu, jonka vieressä on vielä suuremman haltiapuun kanto. Alue ja kanto kannattaa käydä tarkistamassa ja puhdistamassa vuosittain, kunnes korruptio on parannettu. Syvällä maan alla saattaa olla myyräläisiä, jotka ylläpitävät puhtautta ja jotka tulee jättää rauhaan.
