Wannabe Shadowrunners/3. pelikerta
Peli: Wannabe Shadowrunners
Pelinjohtaja: KoneV
Pelaajat: Japsu, Kaapija, Karsta ja Toivoton.
Sisällysluettelo
Kulku
Viikonlopun aikana Micke häipyi johonkin eikä häntä näkynyt eikä kuulunut maanantaihin mennessä. Häntä ei myöskään tavoittanut matriisitse eikä vastannut soittopyyntöihin. Maanantaiaamuna Coral soitti Lukalle ja käski tämän järjestää ryhmän kasaan erääseen keskustassa sijaitsevaan baariin kello 17:00. J, Jack ja Luka olivat ajoissa paikalla, kuten oli myös Coralin lähettämä 14-vuotias haltiatyttö Pikkune. Kysyttäessä mitä hittoa tyttö paikalla teki, vastasi hän nostamalla Jackin loitsulla ylösalaisin ilmaan.
Heitä vastassa takahuoneessa oli muuan herra Smith, joka tarjosi heille hieman liiankin helpolta kuulostavaa tehtävää. Homman jujuna oli tietysti se, että tehtävä suoritettaisiin satojen kilometrien päässä Denverissä, jossa kaivattiin ehdottoman puolueetonta kuriiria. Palkaksi tarjottiin aluksi kolmeatuhatta uusjeniä päätä kohden matkakulut korvaten, mitä tietysti alettiin heti tingata ylöspäin. Smith kuitenkin ilmoitti, että lopullisesti hinta tulisi sopia varsinaisen työnantajan kanssa Denverissä. Hieman neuvoteltuaan ryhmä päätti hyväksyä tehtävän ja valmistautui matkustamaan Jackin autolla seuraavana päivänä Denveriin.
Matka ja tiedustelua
Pikkune kävi hankkimassa itselleen commlinkin ja väärän SINin, ja suunniteltiin, kuinka aseet ja muu "epäilyttävä" materiaali saataisiin kuljetettua läpi rajatarkastuksista, joihin matkalla varmasti törmättäisiin useasti. Päätettiin, että väkivahva J kantaisi aseita laatikossa sekä sen päällä Pikkusta tehden heidät laatikkoineen näkymättömiksi – Pikkune puolestaan antaisi erään henkensä lennättää heidän ilmojen halki raja-aitojen yli. Tällä järjestelyllä päästiin varsin ongelmitta ensin Seattlesta Salish-Siddheen ja sieltä Siouxiin. Ryhmä pääsi myöhään illalla perille Denverin sioux-alueelle, josta he hankkivat hotellimajoituksen ja kävivät yöpuulle.
Keskiviikkona aamulla ryhmä ilmoittautui matriisitse herra Smithille ja sai kuulla, että heidän palvelujaan tarvittaisiin vasta torstai-iltapäivänä. Heidän tulisi mennä torstaina puoli viideksi Denim-nimiselle klubille Denverin Pueblo-sektorille. Päätettiin käyttää keskiviikkopäivä Denveriin tutustumiseen. Panssarit, isoimmat aseet ym. jätettiin hotelliin, hypättiin autoon ja ajettiin rajatarkastuksen läpi Pueblo-sektorille, jossa ajettiin Denim-klubin ohi. Klubi ei näyttänyt mitenkään erikoiselta ohi ajettaessa.
Päätettiin tutustua muihinkin sektoreihin ja erityisesti niiden välisiin rajatarkastuksiin. Pueblosta CASiin siirtyminen sujui myös varsin ongelmitta, mutta CASin ja UCASin välisellä rajalla Jackin ja J:n esittämiä SINejä sekä Jackin aseenkantolupaa epäiltiin väärennöksiksi (mitä ne ilman muuta olivatkin). Ongelmasta selvittiin huomattavilla lahjuksilla. UCASin ja Siouxin rajalla syyniin joutuivat puolestaan Lukan ja Pikkusen SINit; Luka ratkaisi ongelman väittämällä, että rajavartioiden laitteiden ja Seattlen SIN-rekisterin välillä täytyi olla jokin yhteysongelma, minkä vartijat lopulta nielivät.
Ryhmä selviytyi takaisin hotellille, jossa ruokailtiin. Illalla Jack, J ja Luka lähtivät tutustumaan Denimiin sisäpuolelta Pikkusen jäädessä nuoren ikänsä vuoksi hotellille. Hän kuitenkin seurasi muita astraalissa. Rajasta päästiin jälleen läpi suuremmitta ongelmitta. Denim-klubilla pauhasti heimorock. Kovin pitkään he eivät Denimissä viihtyneet, vaan palasivat pian hotellille.
Tehtävä
Seuraavana päivänä ryhmä pakkasi varusteet jälleen autoon ja ajoi Denimiin sovituksi ajaksi. Pikkune odotti autossa muiden mennessä sisään. Baarin turkiksilla sisustetussa takahuoneessa heitä odotti korpin pään muotoiseen naamioon ja perinteiseen intiaaniasuun pukeutunut herra Johnson, jolta he saivat tehtävän yksityiskohdat: Koshareiden (eräs jengi) sinetöity, luottamuksellinen kirje olisi toimitettava UCASin puolella asustavalle mafiapomolle kello yhdeksääntoista mennessä.
Liian helpolta kuulostava tehtävä, jota varten ryhmä oli raahattu Seattlesta asti Denveriin, herätti luonnollisesti kysymyksiä. Kävi ilmi, että useampikin kilpaileva jengi ja rikollisliiga kaupungissa mielellään ottaisi kirjeen haltuunsa. Tehtävän vaaroista perille päästyään ryhmä neuvotteli palkkion kolmeen ja puoleen tuhanteen uusjeniin päätä kohden matka- ja muut kulut korvaten ja onnistui vielä suostuttelemaan Johnsonin vakuuttamaan heidän autonsa ja varusteensa mahdollisten vahinkojen varalta. Johnson maksoi puolet palkkiosta etukäteen.
Ryhmä poistui Denimistä ja Pikkusen tarkistettua kirjeen mahdollisten maagisten temppujen varalta (ei ollut) lähdettiin liikkeelle. Heti ensimmäisenä ryhmä syöksyi Pueblon sektorissa sijaitsevaan autovuokraamoon, josta vuokrattiin toinen auto. Tavarat siirrettiin vuokra-autoon ja panssarit puettiin päälle, ja Luka antoi kirjeen J:lle. J:n ja Pikkusen istuessa näkymättöminä takapenkillä hampaisiin asti aseistettuina matka jatkui Siouxin sektorille iltapäiväruuhkassa, jossa varsin ylimalkainen rajatarkastus sujui ongelmitta.
Väijytys
Siouxissa päätettiin tehdä pieni lenkki moottoritien kautta. Ennen moottoritielle pääsyä ryhmän auto kuitenkin juuttui ruuhkaan erään meksikolaisravintolan kohdalle. Samassa auton taakse pysähtyneestä limusiinistä nousi neljä aasialaista. Ryhmän ja ilmeisesti myös aasialaisten yllätykseksi tuli meksikolaisravintolasta ulos vielä peikko ja kolme toisennäköistä aasialaista – ilmeisesti kyseessä oli kaksi kilpailevaa ryhmää, jotka eivät olleet valmistautuneet kohtaamaan toisiaan. Miehet huomatessaan J ja Pikkune hyppäsivät auton avonaisista ikkunoista ulos ja hakivat mieleisensä paikat väistämättömältä näyttävää taistelua ajatellen. Luka ja Jack vetivät aseensa, mutta jäivät autoon.
Hetken alkuhämmennyksen jälkeen kilpailevien jengien johtajat – Lukan Leeksi ristimä peikko, ravintolajengin johtaja, sekä Tomppa, limusiinijengin johtaja – lähestyivät tien reunan puolella pelkääjän paikalla istuvaa Lukaa ilmoittaen tietävänsä ryhmän saaneen Goshereilta paketin ja haluavansa paketin itselleen. Luka ilmoitti näyttävänsä paketin johtajille, laittoi aseensa kainalokoteloon, nousi autosta ja käveli avaamaan takaluukun, jossa olivat ryhmän loput aseet odottivat laatikossa. Hän ilmoitti paketin olevan tässä, mitä johtajat eivät kuitenkaan uskoneet. Johtajat väittivät tietävänsä paketin olevan kirje.
Luka vakuutti paketin olevan tässä, otti laatikosta flashbangin ja aprikoi, että ehkä kirje voisi olla flashbangin sisällä. Sitten hän otti flashbangin toiseenkin käteensä pujottaen peukalonsa flashbangien sokkiin. Repäisten sokat yhdellä liikkeellä molemmista flashbangin hän tarjosi toista Leelle. Leen ottaessa flashbangin vastaan piti Luka huolen, että sen lusikka irtosi laukaisten flashbangin ajastimen. Samalla Luka eitti toisesta kädestään flashbangin taaksensa ja juoksi sitten ripeästi auton ohi vasemmalle muiden autojen taakse suojaan. Osa jengiläisistä, mukaanlukien Tomppa, tajusivat tilanteen vetäen aseensa ja juosten meksikolaisravintolaa kohti pois flashbangien vaikutuspiiristä, mutta Lee jäi paikalleen seisomaan ja tuijottamaan kädessään olevaa flashbangia.
Samaan aikaan Jack painoi kaasua pujotellen pakoon jalkakäytävälle. Flashbangit räjähtivät ja epäonninen peikko jäi niiden molempien vaikutuksen alle. Peikko jäi kyllä pystyyn, mutta samaan aikaan Pikkune käytti taikavoimiaan saaden jengiläiset ammuskelemaan toisiaan. Seuranneen tulitaistelun aikana Luka sekä näkymättömät J ja Pikkune pääsivät triviaalisti pakoon nousten sadan metrin päässä jälleen autoon. Ryhmä jatkoi matkaa moottoritielle jättäen jengit selvittelemään keskinäiset välinsä kaikessa rauhassa. Siouxin ja UCASin sektoreiden välisellä rajalla Lukan SIN hyväksyttiin mukisematta, mutta rajavartijan tarkistuslaite hajosi Jackin SINiä tarkistettaessa. Kiroillen hän viittoi auton jatkamaan matkaansa ja lähti etsimään uutta laitetta.
Toimitus
Johnsonin ilmoittama vastaanottaja majaili komeassa kartanossa UCASin hienostoalueella. Sen portille tultaessa edelleen näkymättömät J ja Pikkune hyppäsivät jälleen auton takaikkunoista ulos, kun taas Luka nousi autosta siirtäen hänen ja Jackin rynnäkkökiväärit takaluukusta takaistuimelle ja siirtyen sitten juttelemaan porttipuhelimeen. Kun hän ilmoitti porttipuhelimeen olevansa kuriiri, portti avattiin ja Jack pääsi ajamaan auton kävelyvauhtia pihalle muiden seuratessa kävellen auton vieressä.
Kartanon edessä heidät otti vastaan Michaeliksi esittäytynyt mies muutaman vartijan kanssa. Michael ihmetteli väen vähyyttä sanoen odottaneensa neljää; Luka kertoi osan ryhmästä olevan näkymättömänä ja tulevan näkyviin vasta kun paketti voitaisiin antaa henkilökohtaisesti varsinaiselle vastaanottajalle. Vastahakoisesti Michael suostui tähän johdattaen ryhmän kartanon kellarissa sijaitsevalle ampumaradalle; itse radalle saivat kuitenkin tulla vain ryhmän näkyvät jäsenet, joten Pikkune ja kirjettä kuljettava J jäivät ulkopuolelle odottamaan. Michael evästi ryhmää, että sisällä saisi puhua vain sottocapon puhutellessa, ja päästi sitten ryhmän näkyvät jäsenet sisään.
Ampumaradalla he kohtasivat capon ja hintelän, hermostuneen oloisen haltian. Capo käski haltian viedä maalitaulun radan päähän ja ampui maalitaulun sitten rikki haltian odottaessa. Vasta sen jälkeen capo kääntyi Lukan ja Jackin puoleen tervehtien heitä ja kysyen pakettiaan. Luka kutsui J:n sisään käskien tämän muuttua ensin näkyväksi, ja J luovutti kirjeen capolle. Tarkistettuaan kirjeen aitouden ja eheyden maksoi capo loput sovitusta summasta toivottaen ryhmälle hyvää päivänjatkoa.
Ulkona Luka kysyi Michaelilta haltiasta, mihin tämä vastasi haltialla käyneen huono tuuri. Tämän jälkeen he ajoivat ulos kartanon pihalta käyden palauttamassa auton vuokraamoon ja palaten sitten hotellille juhlistamaan voittoaan. Luka soitti toipumassa olevalle Mickelle pyytäen tätä katsomaan, mitä saisi selville caposta ja tämän suhteesta haltioihin.
Jälkiselvittelyjä
23:18 @KoneV : Japsu: Micke soittaa Lukalle n. 8 tuntia sen jälkeen kun se kysyi siitä mafiapomosta jotain (kyllä, kello 3 yöllä :D) 23:38 @Japsu : KoneV: no niin, mitäs micke tietää kertoa 23:39 @KoneV : sä vastaat sille keskellä yötä? 23:39 @Japsu : ilman muuta 23:39 @Japsu : eihän me nyt vielä olla juhlimiseltamme ehditty vielä ees sillon nukkumaan 23:39 @KoneV : okei, sit se ei sano mitään ilkeetä X) 23:39 @Japsu : hotellissa on hyvä baari 23:39 @Japsu : xD 23:39 @KoneV : sit se sanoo näin: Se paikka minne kirje vietiin on joku Chavezin mafian rakennus, varmaan päämaja tai jotain. Se kuuluu Omar Chavezille, joka oli se raihnainen tyyppi. Sillä ei näytä olevan mitään haltioita vastaan. Chavezin perhe on toinen kahdesta mafiaperheestä Denverissä. 23:40 @KoneV : sit se pyytää niitä pöllimään pullon votkaa 23:40 @Japsu : :D 23:40 @Japsu : lienee järjestettävissä 23:40 @KoneV : ja tuomaan sille :D 23:42 @KoneV : sen jälkeen se sanoo vaihteeks ihan näkemiin eikä vaan suoraan katkase yhteyttä X)
