ViikonloppuD&D:Wilya
Sisällysluettelo
Wilya
- Draconic kielinen nimi: Zyak kosj arcath vrath (Niin pieni spellscale lapsi)
- 5lvl sorcerer/4lvl dracolexi
Kuvaus
- Yleistä: naispuolinen spellscale, Wilya arvelee olevansa noin 20 vuotias
- Ulkonäkö: Kuva Wilyan hiusten oikea väri on musta, mutta spellscaleille ominaisella tavalla värjää niitä. Tämän takia hänen hiuksensa ovat yleensä tumman siniset.
- Varusteet: Wilyalla ei ole mitään näkyvää aseistusta tai haarniskaa, mutta hänellä on hihansa sisällä veitsi. Selässä Wilyalla on reppu, joka sisältää yleistärkeitä tarvikkeita kuten hiusvärejä.
- Käyttäytyminen: Wilya saattaa vaikuttaa hermostuneelta muiden rotujen parissa, mutta pyrkii kuitenkin olemaan mahdolisimman kohtelias. Hän ei puhu kovin paljon paitsi innostuessaan kertomaan tietojaan lohikäärmeistä tai keskustellakseen vanhoita tarinoista.
- Muuta: omistaa kissan nimeltä Gix
Luonne
- Yleisluonne: Wilya on jokseenkin hajamielinen, eikä aina huomaa ympärillään olevia ihmisiä. Hän on myös omaksunut spellscalejen elämänkatsomuksen, jonka mukaan tekemisiään ei kuulu katua eikä niitä tarvitse perustella kenellekään. Tämän takia hän hämmentyy suuresti, jos joku pyytää häntä perustelemaan toimiaan tai sanomisiaan. Wilya on pohjimmiltaan kuitenkin myös hieman säikky.
- Ihmissuhteet ja suhtautuminen: Wilya suhtautuu muihin rotuihin hieman pelokkaasti, sillä hän on elänyt suurimman osan elämästään suljetussa spellscale yhteisössä. Hän on kuitenkin aina ollut kiinnostunut lohikäärmeistä ja kunnioittaa näitä ja näiden sukuisia olentoja suuresti.
- Asiat joista pitää/ei pidä: Wilya pitää sinisestä ja punaisesta sekä erilaisista kankaista ja koruista. Hän myös lukee paljon kirjallisuutta ja on erityisen kiinnostunut vanhoista kirjoista sekä lohikäärmeisiin liittyvistä kirjoituksista.
Historia
[Käytän tarinassa hahmon nykyään käyttämää nimeä Wilya, koska se on lyhyempi kuin oikea draconicin kielinen nimi]
Tiivistelmä: Wilya vietti lapsuutensa eristäytyneessä spellscale yhteisössä, jonka eräs spellscaleja epäluonnollisina pitävä sotamaagi tuhosi Wilyan ollessa 15. Wilya ja muutamia muita kylän asukkaita otettiin vangeiksi ja heille tehtiin joitain kokeita. Wilya menetti toisen silmänsä maagin toiminnan seurauksena. Hän onnistui pakenemaan maagin vankeudesta noin vuoden kuluttua kotinsa tuhosta ja vaelteli päämäärättömästi itselleen tuntemattoman ajan, mutta arviolta noin vuoden kunnes päätyi Mielikkijumalattaren pyhättöön, jossa Mielikin palvojat tarjosivat hänelle turvapaikan. Mielikin palvojt eivät halunneet käyttää Wilyan oikeaa draconicin kielistä nimeä, vaan nimesivät hänet Wilyaksi ja tätä nimeä hän myös nykyään käyttää.
Koko tarina: Wilya syntyi pieneen spellscale yhteisöön, joka eli eristyksissä Pilvi huippujen (Cloud Peak) vuoristossa. Kyseinen spellscale yhteisö oli aina pyrkinyt eristäytymään muista roduista ja kansoista omaan pikku solaansa, sillä muut rodut eivät tuntuneet pitävän lohikäärmeensukuisista spellscaleista. Kylässä asui kuitenkin myös muutamia muiden rotujen sorcerer pariskuntia, jotka olivat saaneet spellscale lapsen (spellscaleja syntyy joskus, kun kaksi sorcereria saavat lapsen, sillä sorcererejen maagisten kykyjen uskotaan olevan peräisin lohikäärmeverestä).
Wilyan isällä Ssej orn molikilla (Hiljainen hopea nahka) oli vaatekangasliike ja hänen äitinsä Vorel charir isk (Kaunis punainen tähti) valmisti hiusvärejä. Wilyalla oli myös hieman ilkikurinen isosisko Yth vor irlym (Opimme vihollisiltamme), joka usein varasti vanhempiensa liikkeestä kankaita ja hiusvärejä ja myi ne ystävilleen. Yth vor irlymilla oli myös tapana tehdä kepposia pikkusiskolleen ja tämän parhaalle ystävälle Wilwarinille.
Wilwarin oli kahden haltia sorcererin poika. Häntä pidettiin muutenkin hieman outona, sillä hänen vanhempansa olivat vannoutuneita Mystran palvojia ja heidän poikansa oli myös ruvennut palvomsaan Mystraa, eikä siis ketään lohikäärmejumalaa. Wilwarin uskoi myös, että kuului palvoa vain yhtä jumalaa kerrallaan eikä vaihdella palvonnan kohdetta päivän ja mielialan mukaan niin kuin spellscalet yleensä tekivät. Hän yritti myös saada Wilyan uskomaan yhden jumalan palvontaan, minkä seurauksena Wilya alkoi pitää omana jumalanaan eniten lohikäärmejumala Io:ta.
Wilyan on pienestä asti ollut kiinnostunut spellscalejen lohikäärmesukulaisista ja näiden tutkimisesta. Tämän takia hänen vanhempansa laittoivat hänet lohikäärmetutkija Ixen osvith onureth hesjingin (Tuli pakenee alla veden) oppilaaksi. Wilya oppi opettajaltaan myös suurimman osan maagisista taidoistaan, vaikka hänen molemmat vanhempansakin osasivat jonkinverran magiaa.
Wilyan lapsuus oli onnellinen, mutta hänen ollessaan 12:sta Wilwarin ilmoitti lähtevänsä pois spellscale yhteisöstä, sillä hän oli päättänyt ryhtyä Mystran papiksi ja hankkiutua tämän takia pappiskoulutukseen, jota ei spellscaleyhteisössä ollut. Kolme vuotta myöhemmin Wilyan kotikylään hyökkäsi sotamaagi pienen sotajoukon kanssa. Hän uskoi spellscalejen olevan paholaisia, jotka kuului hävittää maanpäältä. Hän kuitenkin myös vangitsi joitain nuorimpia spellscaleja ja Wilya oli yksi vangituista. Wilya pyrki tappelemaan vangitsijoitaan vastaan, minkä seurauksena sotilaat puhkaisivat hänen toisen silmänsä, minkä jälkeen Wilya menetti tajuntansa.
Herättyään hän tajusi olevansa yksin hyvin pienessä tornihuoneessa, jossakin tuntemattomassa paikassa. Wilya ei tiennyt, mitä hänen sukulaisilleen ja muille yhteisönsä asukkaille oli tapahtunut. Vuosista, jotka hän vietti sotamaagin vankina Wilya ei muista kovin paljon, sillä ne olivat hänelle hyvin tuskallista aikaa. Noiden vuosien aikana hän kuitenkin tutustui sotamaagin lemmikkiin, pieneen pseudolohikäärmeeseen (pseudo dragon). Ystävystymistä helpotti Wilyan kyky muuntautua siniseksi pseudolohikäärmeeksi ja kyky keskustella draconiciksi. Wilyan vanginneelle sotamaagille Wilya ei kykyjään halunnut näyttää ja onnistuikin salaamaan ne tekeytymällä tyhmäksi. Sotamaagin lemmikin avustuksella Wilya onnistui pakenemaan linnoituksesta, sillä tuo pieni otus neuvoi Wilyalle helpon pakoreitin, jota hän voisi käyttää ollessaan pseudolohikäärme muodossa.
Paettuaan Wilya vaelteli joitain vuosia päämäärättömästi tuntemattomilla seuduilla kunnes päätyi Mielikin pyhättöön, jossa Mielikin palvojat antoivat hänelle turvapaikan. He eivät kuitenkaan suostuneet käyttämään Wilyan oikeaa nimeä, vaan ryhtyivät kutsumaan häntä Wilyaksi. He eivät myöskään pitäneet Wilyan lohikäärmemäisestä ulkonäöstä, minkä takia he kehottivat häntä käyttämään Pehmeäkäden hanskoja (Softhand gloves), jotka saivat hänet näyttämään sinitukkaiselta haltialta.
Wilyan läheisimmäksi ystäväksi tuli puolihaltia Híril, joka otti tavakseen kertoa Wilyalle tarinoita muinaisista ajoista ja lohikäärmeistä, koska huomasi näiden kiinnostavan Wilyaa. Vietettyään pyhätössä muutaman vuoden Wilyan valtasi suunnaton levottomuus ja hän päätti lähteä. Osittain syynä oli hänen kaipuunsa takaisin muiden spellscalejen pariin osittain hänen mielessään syntynyt halu etsiä Wilwarin.
