TuhansienVoima:Tapahtumat
Opintojen alku
Nantambun kaupunki elää ympärillämme monsuunin rankkasateessa, kun saavumme kaikki kampuksen porteille. Jonkun aikaa saadaan odotella, ohi kulkee tyyppejä puumaskien tai lasihelminauhojen kanssa; muutama tervehtii uusia tulokkaita mutta kiiruhtaa sitten eteenpäin pois sateesta. Opettaja Ot saapuu paikalle, pitää lyhyen tervetuliaispuheen ja ohjaa meidät sitten kampuksen keskelle, jossa on maaginen elementtipylväiden kannattelema katos. Asetumme istumaan mukavasti, kukin omalla tavallaan, sitten Ot pyytää meitä esittelemään itsensä. Ojilisso pääsee myös esittelemään Napan, ja Basil kutsuu esiin Humphreyn, ja vähän saadaan näistä keskustelua. Otin seuraava kysymys on että mikä kutakin kiinnostaa, ja sen jälkeen että mitä pidämme suurimpina vahvuuksinamme, ja kertoo samalla opistosta ja kaupungista. Basil on selkeästi joutunut elämänsä aikana kokemaan kovia ja opppimaan selviytymään, Kotone taas vaikuttaa elegantilta ja kiinnostuneelta musiikista. Seuraavaksi Ot esittelee meille muutaman arvoituksen, ensin kynttilän sytyttämistä ilman tuluksia tai piikiveä (esim. tulipylväästä) ja sitten käärmestä salaisuuksien selvittämistä. Sitten taas kysymys: Ot haluaa tietää että millä tavalla olemme palvelleet yhteisöjämme – Wunmilla on selkeästi vastuu painanut, ja Basililla on katumusta teoistaan ja uusi lehti käännettävänä. Takaisin vaihto tehtävään, joka tällä kertaa on luun sielun rauhoittaminen; Kotonelta ja Basililta onnistuu hautajaisvirsi ihan hyvin; Ojilla ja Savinalla vähän heikommin. Seuraava kysymys on se, että mitä haluamme tai haemme Magaambyasta; Ot onnistuu kertomaan kirjastoista ja muistuttamaan siitä kuinka Magaambya suojelee lähialueita. Tällä kertaa Ot ei kaiva tehtävää taskustaan, vaan viheltää paikalle sinisen viiriäisen, jolta pitää saada sulka nyppäisemättä; tämä onneksi onnistuu esim. pelottelemalla, soidintanssilla tai paimentamalla. Viimeisenä tehtävänä on saada kivi tanssimaan, joka onnistuu esimerkiksi loitsulla tai heittämällä se ilmapylvääseen. Viimeinen kysymys on se, mitä tavoitteita haluamme saavuttaa? Basil ja Wunmi eivät ole vielä varmoja, ja Ot kertoo että tämäkin on hyväksyttävää. Muilla toiveet ovat tietoa ja asioiden selvittämistä; erityisesti Ot muistuttaa muiden auttamisen tärkeydestä. Lopuksi Ot tekee jonkinlaisen loitsun, josta ilmaantuu kuusi erilaista symbolia ja pyytää jokaista valitsemaan jonkin: kaikki oppivat tästä vähäloitsun. Sen jälkeen Ot pitää pitemmän puheen, kannustaen meitä pohtimaan ketä olemme, omia motivaatioitamme, ja millaisiksi haluamme kasvaa. Lopuksi saamme jokainen sinikeltaisen lasihelmen jota kannattaa pitää esillä näyttämässä että olemme nyt Magaambyan opiskelijoita.
Ot antaa ohjeet asuntolallemme "Torniin", sitten lähtee toiseen suuntaan. Kävellään asuntolaan, joka itse on vain yksikerroksinen, mutta sen ympärillä on korkeampia pylväitä. Vastaan tulee nuori nainen, Esi, joka toivottaa meidän tervetulleeksi ja esittelee kuistilla makoilevan laiskamadon, Chiziren. Esi selittää hiukan kohorttina olemisesta – meillä on opiskelut ja vapaapäivät samaan aikaan – ja kertoo meille olevamme nyt Etuoikeutemme ajalla, eli alkukausi jolloin meidän pitää auttaa lähiympäristön väkeä ja hoitaa pieniä tehtäviä. Esi johdattaa meidän sisälle, mukavasti kalustettuun keskiaulaan josta löytyy lisää komeaa mosaiikkikoristeltua lattia. Oleskeluhuoneessa meitä tervehtii komea nuorimies Ignaci, jotenkin harjoitellun kohtelias alkemisti, jolta kuulemma voi hankkia alkemistisia tuotteita (paitsi ei räjähteitä). Hetken juttelun jälkeen kulman takaa taapertaa kana, jota hetken ohjaa ötököitä syömään nuori gnolli, kunnes hän huomaa meidät ja pomppaa sohvan taakse piiloon. Ankkurijuuri esittelee itsensä ja kana-eläinkumppaninsa ja pakenee pian paikalta, sitten Esi jatkaa paikkojen esittelyä: jokaiselle löytyy oma huone, jossa sänky, sohva ja kirstu. Vessat, kylpyhuone & pesula löytyy talon päästä, ruokailu tapahtuu muualla, ja Esi lupaa esitellä ruokalan sekä kampuskaupan seuraavaksi.
Ensimmäinen etuoikeuden tehtävä
Tulokkaat purkavat tavaransa uusiin, isoihin huoneisiinsa, ja Savina nopeasti tutkii paikat: useimmat ovat lukossa tai salvattuna mutta yhdestä löytyy harjoitteluaseita ja menneen pössyttelyn hajua. Palataan olohuoneeseen ja Esi johdattaa meidät kaatosateen halki ruokalaan. Ruokala on matala mosaiikein koristeltu rakennus, sisällä lämmintä ja paljon väkeä pitkien pöytien ympärillä penkeillä. Esi käy hakemassa keittäjä Lumusin, joka esittelee paikat & tavat ja antaa kaikille yhden hedelmänmuotoisen helmen merkiksi siitä että saamme käydä täällä, sitten lähdetään kauppa Jauhekasalle. Matkalla Esi esittelee rakennuksia joiden ohi kuljetaan kunnes päästään saaren toisella puolella olevalle tukevarakenteiselle kaupalla. Pitkän myyntipöydän takana on koboldikauppias Xhokan, joka katsoo meitä silmälasiensa yli, ja pyytää ensiksi jokaista muotoilemaan savesta pienen esineen, jota vasten hän sitten antaa pullistelevan säkin muotoisen lasihelmen. Sen jälkeen Xhokan jakaa opintotarvikkeita: pergamenttia, muuta sulkakynä, mustetta, yms. Saamme myös 40 kultarahaa alkukuluihin ja ensimmäisen kuukauden stipendin, 4 kultarahaa. Kysellään vähän mitä kaikkea on saatavilla, ja kaikki ostavat jonkun lukon tavaroilleen; käy ilmi että tällainen rahatalous on Ojille vähän vierasta, ja Basil pohtii korin hankintaa Humphreylle. Esi antaa loppupäivän vapaata ja pyytää tulemaan huomisaamuuna asuntolan etukuistille, jossa pääsemme aloittamaan etuoikeuden viikkomme, jolloin saamme tehdä erilaisia tehtäviä yhteiseksi hyväksi ja tutustua Magaambyan viiteen eri opintohaaraan.
Oji lähtee Esin kanssa takaisin asuntolalle, kysyen matkan varrella olevista kirjastoista ja arkistoista sekä mitkä ovat niiden aukioloajat, ja jatkaen sitten samasta aiheesta tiedonkeruuta asuntolalla. Savina käyttää loppupäivän käyen läpi kaikki löytämänsä Magaambyan rakennukset; Kotone etsii rauhallisen paikan ja harjoittelee luutunsoittoaan, ja saa kutsun Aurinko-asuntolaan harjoitteluajameihin. Wunmi menee Leshy-puutarhaan fiilistelemään ja etsimään kasvihenkiä; leshyt näyttävät kaivertavan jotain puulevyjä. Hiljalleen Wunmi saa yhteyden johonkin paikan henkeen, joskin istuttuaan jonkun tunnin hänelle tulee puhumaan paikallinen haltiapuutarhuri, joka varmistaa että kaikki on kunnossa ja kertoo että puutarhassa saa rentoutua jos pystyy (usein Leshyt ovat ilkukurisempia). Basil onnistuu etsiytymään eläintarvikeliikkeeseen, kutsuu Humphreyn, jolle etsitään hyvä pehmustettu rottinkikori ja raapimispuu, joskin selkään köyttäminen on vähän haastavampaa. Hiukan ehditään illalla tutustua lisää muihin opiskelijoihin, sitten melko rauhallisesti nukuttua yö, ja aamiaisen jäkeen kokoonnutaan kuistille.
Meitä odottaa Esin lisäksi Haibram, paikallinen Mbe'ke-kääpiö, ja kertoo että päivän haara on Sateenkirjurien tehtävä. Kafesin markkinat ei tykkää Magaambyalaisista, ja meitä ei vielä semmoisiksi tunnisteta, joten meidän tehtävä on etsiä kanoja, Ojofiri-kanoja. Bisolan maanviljelijäperhe haluaisi ruveta taas kasvattamaan kyseisiä kanoja, sillä ne osaavat kuulemma hautoa minkälaisia munia tahansa. Saamme kuvauksen kyseisistä kanoista sekä 20 kultarahaa, pyydetään mieluiten aikuisia kanoja, mutta todennäköisemmin saadaan eläviä tipuja; munat viimesijainen kun ei voi olla varma että saadaanko uros ja naaras. Wunmi ottaa rahat ja isoimman vastuun kanojen tunnistamisesta, sitten jakaudutaan etsimään markkinoita, joka onnistuukin muutaman tunnin etsinnän jälkeen (kunhan muistetaa laittaa rannehelmet piiloon). Päätetään laittaa Basil, Oji & Savina käymään kakkosvaihtoehto Seydoun luona, mutta sieltä löytyy vain melko samannäköisiä. Wunmi & Kotone pääsevät Makenan kojulle, jossa Wunmi osoittaa erinomaista kanatietämystä sekä tunnistaen tiput että varmistamaan lämpimän matkan takaisin kampukselle, saavat 5 tipua käyttäen kaikki annetut rahat. Esi & Haibram ovat tyytyväisiä, ja Ankkurijuurikin tulee ihailemaan tipuja, ja uskaltaa jäädä puhumaankin joksikin aikaa. Vaihdetaan vähän tietoja itse kunkin ja taustoista ja kyvyistä, ja erityisesti Haibram pääsee olemaan äänessä. Päästään myös tutustumaan Hohtavan Aamunkoiton Säikeiden Tzeniween ja hänen lapsiinsa Zachvaan & Zhanviin.
Sirpaleet eivät tuo onnea
Seuraavana aamuna taas aamutoimet, sitten taas kuistille, Esi tervehtii sateenvarjon nyökkäyksellä. Varastonavettaan on kuulemma tunkeutunut riiviöitä, ja ne pitäis kerätä ja viedä kampuksen, tai mielummin Nantambunkin, ulkopuolelle ja vapauttaa. Esi osaa kertoa, että kysymyksessä lienevät pugwampit, ja tietomme jakamalla arvioimme, että ovat pieniä keijuja, aiheuttavat huonoa onnea, tykkäävät gnolleista, ja osaavat käyttää aseita, puhua (gnollia ja alista) ja pukeutua (vaikka eivät niin usein teekään). Esi kertoo, että niitä lienee joitain, varmaan alle tusina, mutta avun käyttäminen on sallittua, joten lähdemme puhumaan ruokalassa nähdylle Ankkurijuurelle. Selitämme tilanteen AJ:lle, mutta Kotone ei onnistu riittävästi rohkaisemaan häntä, joten jatkamme varastolle vain keskenämme, mukana säkkejä ja köyttä. Varastonavetta on iso rakennus, jonka reunoilla on pienempiä huoneita, joista yksi on teljetty harjanvarrella. Tutkimme huoneen ovea ja sen ympäristöä; alta kajastaa hiukan sinervää valoa mutta huoneesta ei kuulu mitään. Kotone avaa oven, ja näemme huoneen keskellä lattialla muutaman valokepin, lattian reunoilla laatikoita sekä tynnyreitä, ja seinillä hyllyjä, joista ylimmällä vastapäisellä neljä riiviötä kömpii esiin, valmiina heittelemään meitä ruukuilla ja lasipulloilla!
Riiviöt huutelevat rumia ja kolme paiskoo villisti esineitä kohti Kotonea, mutta heitot jäävät lyhyeksi tai osuvat ovenkarmiin. Basil & Humphrey askeltavat huoneeseen ja koittavat pyytää riiviöitä siirtymään säkkiin, mutta ei onnistu, kuten ei myöskään Oji joka yrittää kommunikoida kaikilla osaamillaan kielillä. Neljäs riiviö sentään onnistuu heittämään Humphreytä pullolla päähän. Wunmi marssii myös huoneeseen, loihtii käsiinsä riimut ja toteaa että "keskustelun aika lienee ohi". Kotone tulee myös huoneeseen ja rupeaa kannustamaan muita taisteluun, Savina tämän innoittamana siirtyy kompuroiden riiviön viereen ja koittaa painia sen kanssa, mutta ei saa otetta; riiviöt koittavat heitellä ruukuilla mutta eivät hekään osu. Humphrey könyää toiselle puolelle huonetta kuin Savina ja huitoo kynsillään minne sattuu. Oji tulee ja koittaa heittää riiviötä ruukulla vastapalloon, mutta ei osu, toisin kuin riiviö joka osuu ruukulla Humphreyhyn. Wunmi hyppää riiviön kimppuun ja nuijii sitä hehkuvilla nyrkeillään sen verran että riiviö rupeaa arvioimaan pakoreittejä. Kotone loitsii kimaltelevan kartion, onnistuen pistämään siltä pään pahasti sekaisin. Savina ei osu omaan riiviöönsä, kuten eivät hekään ruukuillaan ryhmän jäseniin, eikä oikein kukaan muukaan kunnes Wunmi lyö vieressään olevan tajuttomaksi, kiipeää sitten hyllylle seuraavan riiviön kimppuun. Savina ei vieläkään saa otetta riiviöstään, mutta mokoma onnistuu hiukan satuttamaan päähän tiputetulla ruukulla. Humphrey ei osuu kynsillään, mutta Basil onnistuu tylpällä vasamalla vähän satuttamaan. Kotonella riittää vielä toinenkin kimalteleva värikartio, ja onnistuu sumentamaan toisenkin riiviön tajua. Savina saa vihdoin otteen riiviöstään ja saa vedettyä sen lattialle, mutta mokoma pääsee vapaaksi ennen kuin Savina saa sitä säkkiinja tökkäisee Savinaa kostoksi; Oji tulee sentään auttamaan ja sitoo sitä hiukan taikaköynnöksellä. Wunmin riiviö onnistuu muksimaan häntä ihan kunnolla, mutta saa myös vastapalloon sen verran että rupeaa miettimään pakoa. Savinan onni kääntyy vihdoin ja hän potkii riiviönsä tajuttomaksi, mokoma päästää pienen yökähdyksen. Wunmin vieressä oleva päättää häipyä, tiputtautuu lattialle ja menee avaamaan lattialuukun jonka kautta varmaan saapuikin paikalle. Wunmi menee perään mutta ei osu, eikä Savinakaan onnistu, vaan tippuu kuoppaa. Oji koittaa nukuttaa riiviön, mutta onnistuukin saattamaan Basilin unten maille. Riiviö ei pääse Savinasta ohi, joten Wunmi vetää sen tajuttomaksi ja juoksee viimeisen kimppuun, joka ei enää halua kiusata vaan pakenee kohti kuoppaa, Basil ja Savina perässään, jotka muksivat sitä hiukan mutta mokoma kerkiää pakoon tunneleihin.
Tunnelit näyttävät haarautuvan pian ja jatkuvan pitkälti syvemmälle, joten ei lähdetä seuraamaan riiviötä, mutta laitetaan luukku kiinni ja työnnetään painavia laatikoita & tynnyreitä päälle. Loput riiviöt tungetaan säkkiin ja viedään metsään tunnin kävelymatkan päähän Nantambusta, sitten raportoimaan Esille. Hän on hiukan huolestunut siitä, jatkuvatko tunnelit kuinka laajalle ja aikoo selvitellä asiaa opettaja Otin kanssa, mutta muuten melko tyytyväinen asioiden hoitoon. Käydään laittamassa salvaa ruhjeisiin ja sitten mennään vielä siivoamaan varaston lattialta sitä peittävät sirpaleet sekä jätetään lappu varoittamaan riiviötunneleista.
