Sodan vaa'at:Aikaterine

Kuvaus

• Yleistä: 35 vuotias puoliörkki (puoliksi haltia puoliksi örkki) nainen luokaltaan warden

• Ulkonäkö: lyhyet mustat hiukset, melko pitkä, leveähkö leuka, suupielistä näkyy raateluhampaat, tumman ruskeat mantelinmuotoiset silmät, korvissa haltiamaista suippoutta

• Pukeutuminen ja varusteet: nahkahaarniska, taistelukirves (varsi koristeltu monimutkaisilla kuvioilla), tumma viitta, vaatteiden värit ovat yleisesti väritykseltään ruskean, mustan, harmaan ja vihreän eri sävyjä

• Luonne: Aikaterine on kasvanut ristiriitaisessa ympäristössä, mikä on heikentänyt hänen käsitystään omasta identiteetistään ja paikastaan ympäröivässä maailmassa, on perinyt haltiaisältään melko haaveilevan ja runollisen puolen, jonka takia on erityisen kiinnostunut erilaiessta kaunokirjallisesta tuotannosta (pääasiassa tosin runoista), örkkiäidiltään hän on perinyt raivokkaan ja ennalta arvaamattoman taistelijan puolen, joka on ehkä yksi syy hänen kiintymykselleen myrskyjä ja muita voimakkaita luonnonilmiöitä kohtaan

Historia

Aikaterinen isä on siis haltia ja äiti örkki. Isä on erään mitättömän metsähaltia ”aatelissuvun” poika, joka halusi todistaa isälleen voivansa mennä naimisiin ihan kenen tahansa haluamansa naisen kanssa ja hankkiutui tämän takia läheisiin väleihin lähistöllä asuneen örkkiklaanin kanssa ja saikin puolisokseen kyseisen klaanin johtajan nuorimman tyttären (ts. hallinnolliselta asemaltaan kaikkein vähäisimmän). Aikaterinen isä halusi kuitenkin kasvattaa jälkikasvunsa omassa yhteisössään, minkä takia hänen örkkiäitinsä muutti haltiayhteisöön. Tämä ei tietenkään ollut kyseiselle yhteisölle erityisemmin mieleen, mutta koska Aikaterinen isä oli luotettavana ja arvostettuna pidetty haltianuorukainen, vaikkakin monessa suhteessa myös hieman omituinen nuori, örkkiklaanin johtajan tytär sai jäädä yhteisöön asumaan samoin kuin liitosta syntynyt tyttölapsi, Aikaterine.

Aikaterinesta kasvoi muita lapsia pidempi, voimakkaampi ja rujompi, minkä takia hänellä oli lapseta asti vaikeuksia tulla toimeen muiden yhteisön jäsenten kanssa, eivätkä monet haltiavanhemmat edes halunneet lastensa olevan missään tekemisissä tämän örkki-haltiayhdistelmän kanssa. Tästä seuraten Aikaterinella ei koskaan ollut läheisiä ystäviä ja hän vetäytyi yhä enemmän kirjojen tai luonnon pariin. Hän oppi jollain tasolla kommunikoimaan eläinten ja luonnon kanssa, mutta toisin kuin suurin osa haltioista hän ei koskaan tuntenut kovinkaan suurta läheisyyttä maan ja puiden kanssa, vaan koki taivaan ja sen myrskyt itselleen läheisemmiksi.

Kymmenenvuotiaana Aikaterine aloitti isänsä johdolla harjoitella taistelutaitoja, mutta isänsä (ja muun haltiayhteisön) närkästykseksi ei suostunut käyttämään miekkaa, vaan opetteli käyttämään taistelukirvestä. Pohjimmiltaan hän joutui opiskelemaan taistelutaitonsa itsenäisesti, sillä hänen tapansa nähdä ja ajatella asioita poikkesi liiaksi ympäröivästä haltiayhteisöstä.

Ollessaan 17 Aikaterine päätti lopulta lähteä pois haltiayhteisöstä. Tähän päätökseen vaikutti myös hänen äitinsä kuolema kulkutauteihin. Hänen isänsä ei pystynyt (eikä kovin voimakkaasti edes yrittänyt) estämään itsepäistä tytärtään lähtemästä. Näin alkoi Aikaterinen päämäärätön matka, jolla ei tuntunut koskaan olevan kovin syvällistä merkitystä. Hän toimi milloin henkivartijana milloin satunnaisena sotilaana ja oli hän vähän aikaa mukana jonkun pikkukaupungin vartiostossakin. Milloinkaan hän ei kuitenkaan tuntenut kuuluvansa minnekään tai saavansa tarkoitusta elämälleen.