MeriExalted:Sodan estämistä

Kohteesta ExcaliburWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Sodan estämistä

Matkalla kohti Umpikuorta Jin tarkistaa kartan ja hiustupon avulla Katerinan sijainnin; jossain Alamaailmassa menossa Kallokivien suuntaan. Päästään Umpikuoreen ilman kommelluksia, Veli puhuu kehän sisään Vimal Efratin luo ja Autere esittelee Kallokivien sotasuunnitelman. Efrat ottaa asian vakavasti ja päästään puhumaan päälliköille huomenna; käydään myös jättämässä viesti satraapin avustajalle. Tuuli ja Veli jäävät vielä hoitamaan asioita kaupungilla, mutta laivalle palatessaan Autere huomaa varjostavan pojan, joten päättävät Jinin kanssa mennä puhumaan sille. Poika on hiukan yllättynyt mutta ei vaikuta vihamieliseltä, enemmänkin flirttailevalta. Kun ei mokoma myönnä seuranneensa, Autere rupeaa tiukkaamaan enemmän että mikäs on kyseessä. Arvattuaan ettei pako kannata, poika myöntää että Immakulaatti-munkki maksoi siitä että tarkkailee josko tietyt Tuulensilmän tyypit ilmaantuvat kaupunkiin. Illan Veli käy kauppaa, Tuuli viettää iltaa kaupungilla ja Jin opiskelee taikuutta. Seuraavana päivänä mennään puhumaan päälliköille, paikalla on Bua-Shingin lisäksi myös 3 muuta, Efrat sekä satraappi; Veli kohtelee päälliköitä kunnioittavammin. Vaikuttavat kiinnostuneilta mutta myös hiukan skeptisiltä, mutta Velin tehkokas suostuttelu saa heidät ottamaan asian vakavammin ja lupaavat olla varovaisia epäilyttävien tapahtumien ja valheellisten hyökkäysten suhteen. Jin yrittää vielä nostattaa mielialaa Kallokiviä vastaan, ei heti selkeää vaikutusta. Ennen kun mennään puhumaan Veli Danaderidille, Tuuli menee tarkistamaan onko sillä kavereita mukana, mutta ei näy. Danaderid on yllättynyt paikalle saapuneista, mutta tokenee nopeasti. Veli selittää taas tarinan uskottavasti ilman että Kehä kuulostaa liian voimallisilta, ja sitten kysytään onko Danaderidillä mitään ehdotuksia. Kuulemma aikoo tietysti varoittaa apottia, mutta muuten enimmäksen hämmentyneeltä. Kerrotaan että voi ottaa yhteyttä tulevaisuudesa suorempaankin, siirrytään laivalle ja suunnitelman mukaan lähdetään Jenlein kautta kohti Korallia.


Jin on vielä yön poissa, saapuu laivalle aamulle; mukaan otetaan myös muutama pätevin keiju-uhri parantamaan Jenlein taloutta. Autere huomaa epäilyttävän merikorpin, pohditaan hetken että mitä sille tehdä. Jinin uusi loitsu ei kanna korppiin asti, joten Aava lähtee nappaamaan sitä. Korppi ei kuitenkaan jää napatuksi vaan plumpsahtaa veteen, Aava perässä. Autere lähtee juoksemaan kohti Tuuli olkapäillään, Veli jää laivaan ohjaamaan. Autere ehtii nähdä pitkulaisen muodon katoavan syvemmälle, huikkaa Aavalle ja jatkaa itse pinnalla samaan suuntaan. Vähän päästä Aava nousee pintaan ja kertoo että kohde vaan ... liukeni kadoksiin. Oli epämääräisen inhimillisen muotoinen vedessä olleessan. Laivalle palatessa Autere huomaa muutaman sulan vedesää ja ottaa ne tietysti mukaan. Päätetään jatkaa kohti Jenleitä, mutta melko äkisti myrsky nousee ja tuuli tyyntyy, ja laivaan rupeaa satamaan kaatamalla. Jin rupeaa loitsimaan tuulta, mutta sitten ukkonen rupeaa jyrisemään ja suoraan edestä ilmestyy valtava aalto. Autere tarttuu Tuulensilmän ruoriin ja onnistuu ohjaamaan laivan aallon kylkeen, mutta aalto mokoma häipyy alta ja Tuulensilmä tipahtaa veteen toisella kyljellään; Jin on vähän tiukoilla mutta onnistuu pysymään laivalla ja keskittymään tuulen ylläpitoon, mutta puunsälää lentää ja miehistöä yli laidan. Autere pysyy ruorissa, Tuuli, Veli ja Aava rupeaa pelastamaan miehistöä. Sateen keskeltä laivan edessä esiin nousee vesipatsaan päällä merilevään pukeutunut akka, jonka Veli ja Autere tunnistavat myrskyäidiksi. Veli hypähtää laivan keulaan ja rupeaa uhkailemaan sitä Aamu-aurinkoisella, mutta ilmeisesti valo otsassa ei riitä, vaan Veli saa salamasta. Veli on onneksi sitkeä eikä tuhoudu kuten laivan keula, mutta Autere suuttuu ja singahtaa kohti mokomaa akkaa. Tuuli varmistaa että Aavalla on pelastushommat hoidossa ja sitten linkoaa myrskyäitiä kolikolla otsaan mutta ei pahemmin onnistu satuttamaan. Myrskyäiti sukeltaa muikkuna veteen, purskahtaa Autereen edestä ylös ja yrittää haroa Auteretta terävillä kynsillään. Aallonmurtaja välkkyy kun Autere torjuu itsensä kynsiä vasten ylöspäin, ja sitten sivaltaa kultaisella väläyksellä myrskyakalta pään irti. Aallokko tyyntyy ja sade loppuu, Autere juoksee takaisin laivalle ja julistaa miten näin käy kaikille myrskyäideille jotka yrittävät hänen merellä liikkumistaan estää; pilvet hajoavat ja auringonsäde lankeaa Autereen päälle. Tuuli laitaa lingon pois ja jatkaa pelastamista, ja poimitaan miehistö takaisin laivaan, jossa Jin hoitaa eniten kärsineet kevyellä kosketuksella kuntoon. Tuulensilmä on pahasti hajonnut – etumasto on poikki ja paljon purjeita irronnut – joten Autere päättää että kurssi kohti lähintä kelvollista satamaa, Keideä.


Kahden yön ja yhden päivän matkan jälkeen Tuulensilmä lilluu Keiden satamaan aamuauringon noustessa; sää on hyvin kaunis vuodenajan huomioon ottaen. Satama on pienehkö, vaikka saari on riittävän iso että siellä on maatiloja ja metsiä. Autere ja Veli kertoo tarinaa myrskyäidin voittamisesta ja Jin katoaa metsään etsimään taikuutta. Aava sekä muu päällystö pohtii Tuulensilmän korjaamista ja Tuuli lähtee sitten selvittämään tarvikkeiden hankkimista, viikko kestää jos halutaan hyvä. Pari päivää myöhemmin satamaan saapuu pieni arvokkaan näköinen vene, lipuu epäilyttävän tyylikkäästi ja itsekseen asettuen laituriin. Kyydistä nousee tautogalaisen näköinen heppu ja menee kalleimpaan virkistysliikkeeseen. Tuuli ja Veli tutustuvat tyyppiin, nimeltään Oshee, tuntuu kykenevän nauttimaan elämästä mutta on myös kiinnostunut ei-paikallisista; lukevat toisiaan Velin kanssa, ja valmis pelaamaan korttia Tuulen kanssa. Tyypillä on omat, vanhat ja arvokkaan näköiset kortit, ja pelaaminen jatkuu pitkälle yöhön, Tuulen jäädessä hiukan voitolle. Seuraavana päivänä Oshee tulee käymään Tuulensilmälle ja häiritsee korjaustoimia kysymyksillään. Veli tulee vihdoin kertoneeksi tarinan taistelusta myrskyäitiä vastaan kunnolla, ja saakin ruokapalkalla apulaisia loppuajaksi Tuulensilmän korjaamiseen. Autere huomaa epäilyttäviä raitoja Osheen hiuksissa, ja kysyy Aavalta varmistusta muttei saa. Veli näkee raidat myös kun oikein pinnistelee, ja Tuuli vakoilee Osheeta yön yli. Aikaisin aamulla Oshee lähtee metsään, ja perässä vakoileva Tuuli näkee kuinka Oshee muuttuu harakaksi ja lennähtää lyhyen matkan päähän. Pian myös Jin saapuu jatkamaan maagista projektiaan, kasvattaen irisoivaa munaansa, muuttaen Kimalteen kultaiseksi pölyksi ja puhaltaen pölyn sitten munaan. Oshee-harakka ja Tuuli seuraavat silmät kovana. Alkuillasta Kimalle kuoriutuu valtavana haraptorina (harakka-raptorina) ja Jin puhdistaa sen ja rupeaa sopertelemaan sille mukavia; Oshee lehahtaa takaisin kaupunkiin. Tuuli nelistää takaisin kaupunkiin nähdäkseen muiden kanssa kuinka Oshee hyppää veneeseensä ja lähtee menemään. Neljä päivää metsässä oltuaan (laivalla yöt nukkuen) Jin palaa kahden hevosen kokoisen Kimalteen kanssa, aiheuttaen hämmennystä niin kaupungin kuin laivankin väen keskuudessa. Seuraavan päivän aamuna kaupungin johtavat henkilöt tulee pyytämään pikaista poistumista mokoman hirviölinnun kanssa, eikä Jinin puhuttaminen kauheasti auta, mutta päätetään lähteä seuraavana aamuna ilman laivan kaunistamista. Kyräilevien kaupunkilaista katseen alla valmistaudutaan lähteämään, mutta isompia ongelmia ei seuraa. Seuraavana aamuna, juuri lähdön aikaan, taivaanrannassa näkyy Pelepsin kaleeriparin purjeet!


Tuulensilmä lähtee purjehtimaan muina laivoina pois; Veli ei tulijoita tunnista mutta Jin tajuaa että ne ovat Voittamaton Horisontti ja Kuiskaava Salama, jotenkin lohikäärmeveristen Jahtiin liittyvää porukkaa. Näyttävät onneksi jatkavan purjeittensa varassa Keideen satamaan sillä aikaa kun Tuulensilmä menee poispäin ja huomaamaton Aava-lokki käy pyörähtämässä niiden yllä. Muutkin huomaavat merkin, että tuttuja on, ja hetken päästä Autere kertoo että toisella laivalla näkyvät Oshee ja Veli Danaderid, ja muitakin lohikäärmeverisiä lienee mukana. Päätetään yrittää ensin pakoon luonnollisesti ja Salama jatkaakin Keideen, mutta Horisontti, jolla tutut on, tulee perään. Pohdinnan jälkeen arvioidaan, että pahaa ne haluaa meille, ja että paras idea on pyytää Astralta myrsky sopivaan karikkoon auringonlaskun jälkeen; alkupuolen päivästä Tuulensilmä pääsee hyvin hitaasti etäämmäälle, sitten rupeavat laulamaan Horisontilla, joten pian Jin pääsee varovaisella tuulen loitsimisella lisäämään Tuulensilmänkin vauhtia. Illalla sopiva myrsky iskee Horisonttiin ja Tuulensilmä piiloutuu sopivien saarten taakse itsemurhaisten reittien kautta. Aamulla Voittamatonta Horisonttia ei näy ja jatketaan Jenlein suuntana kiertäen, silmät tarkkana potentiaalisten pääraitaisten eläinten varalta. Jenleissäkään ei ole sotakaleeria, joten purjehditaan satamaan ja Veli käy etukäteen rauhoittelemaan väestöä uuden isomman Kimalteen varalta. Jin menee tilaamaan Kimalteelle satulan, Veli puhuu majatalon hankkineen Hopeahelmen kanssa kauppajuttuja ja Autere käy tarkastamassa että nostoväki on harjoitellut ja pitää niille lisäharjoituksia. Parin päivän jälkeen lähdetään kohti Korallin pääkaupunkia Azuuria.


Azuuriin on noin kuukauden matka, joten kaikenlaista kerkiää puuhaamaan. Matkalla Autere nostaa esiin aiheen Katerina: mikä se on, kenelle se puhui peilin kautta, pitäisikö aktiivisesti estelemään Kallokivien aikomuksia. Iivar osaa kertoa yllättävän hyvin Bodhisattvan ja Hopeaprinssin yhteyksistä (virallisesti jälkimmäinen on edellisen uudelleensyntymä), ja tuntuu omaavan edellisestä yllättävän eläviä muistikuvia (vaikka siitä 600 vuotta onkin). Hopeaprinssi on agressiivisempi kuin super-diplomaattinen Bodhisattva, mutta hyvät suhteet naapureihin on yhä tällä hetkellä. Vihamielisimpiä Kallokivien suhteen ovat Merimetson Tautogat; Keisarikunta suhtautuu varovaisen neutraalisti. Varjojen Verkko, eli Kallokivien alueiden varjomaiden yhdistymä, häiritsee saarien välillä purjehtimistakin. Uskona on, että elämä on esivaihe kunnon olemiselle kuolleena; elävien ja kuolleiden suhde on jossain määrin symbioottinen, kun elävät palvoo kuolleita ja kuolleet auttaa eläviä yliluonnollisilla voimillaan. Järjestelmä on aika staattinen, ja ollut pitkään. Veli sympaattisesti kuuntelemalla ja kannustamalla oikeissa kohdissa saa Iivarin kertomaan tarinoita monen sadan vuoden takaa, joissa hän oli itsekin mukana. Jin heittää, melkein läpällä, että Iivar ei voi kuolla, koska hänestä ei voi tulla aavetta. Iivar havahtuu, ja selittää, että jotain tällaista tosiaan, ja on ollut mukana monessakin kapinassa, voimien vähetessä joka kuoleman jälkeen; viimeksi heräsi rannalta kolme vuotta sitten ja päätti lähteä Kallokiviltä. Jin muistuttaa, että on luvannut parantaa Iivarin tilaa jos hän haluaa ja tarjous on yhä voimassa. Iivar pelkää, että kohtalo vie hänet lopulta kuitenkin Kallokiviin, Jin toteaa että meidän takia ei ainakaan tarvitse ja vapauttaa "vannotusta valasta"; Veli yrittää lohduttaa että Kehän mukana olo saattaa vääntää kohtalon uusille uomille. Jin tutkii matkalla Iivaria, ja toteaa että sen sielu on jotenkin sidottu Varjojen Verkkoon… ja että Tuhannen Peilin Särö voisi olla riittävän voimakas ja taidokas muuttamaan tilannetta.

Eräänä yönä Autere huomaa, että Jin ottaa yhteyttä hekatonkairaan ja marssii katsomaan, Jin sanoo että puhuu Särölle ja Autere siirtyy oven taakse kuuntelemaan. Särö on hyvin valmis ja epäilee hiukan kun Jin ei ole vaatimassa mitään muuta kuin että kertoisi mitä Särö näkee Iivarissa (nimeä mainitsematta). Jin hyvästelee Särön ja lupaa ottaa yhteyttä jos Iivar antaa luvan. Heti perään Autere rupeaa vähän tiukkaamaan että mitä Malfeasta, ja Jin ei näe että mikä on ongelmana jos menee puhumaan muinaisille merkittävillä mahtiotuksille. Hetken vääntämiseen jälkeen Jin lupaa että ilmoittaa tulevaisuudessa paremmin, ja Autereen kiellon jälkeen ei edes mene heti herättämään Iivaria. Seuraavana aamuna Jin menee puhumaan Iivarille asiasta, Jin tulee vähän väliin ja koittaa muistuttaa operationaalisesta turvallisuudesta ja varmistaa Autereen ja Tuulen kanssa että Jin yrittää kertoa tulevaisuudessa paremmin kun menee puuhaamaan jotain vaarallista. Iivar pohtii päivän aikana ja toteaa että uteliaisuus voittaa, joten seuraavana yönä Jin ottaa taas yhteyttä, ja Särö lupa kertoa näkemänsä vain Jinille. Jin esittelee Iivarin, ja Särö tuijottaa. Peilikuva muuttuu sarjaksi edellisten elämien Iivareita, joissa on kiinni sätkynuken lankoja ensimmäistä lukuunottamatta. Ensimmäisessä elämässä oli vähän enemmän kohtalonlankoja kiinni, mutta sen kuollessa yhdeksän varjomaista otusta ottaa siitä kiinni, sitoo siihen langat ja paiskoo Iivarin takaisin maailmaan. Varjomaiset tahot muistuttaa henkiä tai jumalia, saattavat olla jotain Alamaailman ruhtinaita, ja yksi niistä, ehkä johtaja, huomaa Jinin ja katsoo päin. Jin esittäytyy ja saa kuulla tyypin olevan Tuhkanverho, ja Iivarin olleen heidän esitaistelijansa; on kuollut 12 kertaa mutta siteet heikkenevät sitä mukaan kuin hekin. Tyypit ovat entisiä kuolleiden hallitsijoita (nimellisesti Varjojen Verkon), ei pelkästään aaveita vaan jossain määrin jumalien kaltaisia, hyvin vanhoja (kotoisin alunperin Tummaudulta, 1. Luomakunnan varjomaalta) ja hyvin valmiita auttamaan taistelussa Hopeaprinssiä vastaan. Jin tutkii myös Iivarin edellisiä elämiä; oli aluksi hyvin tulisieluinen mutta muuttui hiljalleen apaattisemmaksi, muistojen aina piilottuessa kuoleman mailla ja hiljalleen palaten taas eläessä. Lopuksi Jin yrittää myös selvittää miten näitä tyyppejä tai niiden siteitä Iivariin voisi voimistaa; Hopeaprinssin kaataminen on parasta mutta muutkin tavanomaiset henkien palvonnat toiminee. Peilin pois laittamisen jälkeen Iivar tokenee, tajuaa että jotenkin muistaa useimmat Jin juuri oppimista asioista, ja osaa opettaa rituaaleja joilla palvoa hallitsijoita.

Tuuli on myös opetellut uusi kykyjä, ja ottaa Astralta keijukorun ja laittaa parempaan talteen, mutta Jin välillä lainaa sitä tutkimuksia varten. Keiju itse saattaa olla ihan toimintakykyinen vaikka sen Sydän meillä onkin, ja kartan perusteella on Harmaarannan saarelta koilliseen, Kallokivien reunamilla menossa Korallia kohti. Jin on myös istunut Kimalteen selässä opetellen ratsastamista, eikä edes kovin montaa kertaa ole tarvinnut kalastaa sitä merestä. Veli on myös kehittänyt kaupankäyntiään ja muita sosiaalisia taitojaan, varallisuutta ja kauppaverkostoaan. Kovasti aktiivisen matkan jälkeen päästään Azuuriin.


Autere on hiukan huolestunut Kimalteen pelottavuudesta; Jin lähettää sen olemaan omillaan kaupungissa olon ajaksi. Azuurin kaupunki on melko iso, Kaapparikapteenien kartanoissa näkyy komeat viirit jos ovat paikalla. Hallitsija on Meriherra, jolla on neuvonantajina reilut parikymmentä plutokraattia (joilla on myös aika paljon valtaa), mutta myös amiraliteetin tuomioistuin (hallitsee kaapparikirjoja) ja armeija (hoitaa myös diplomatiaa) omaavat jonkun verran valtaa. Jin lähtee harhailemaan kaupungille, Veli menee Autereen kanssa armeijan puheille ja pääseekin nopeasti diplomaattimajuri Achteropin puheille. Pienen kaupanhieronnan jälkeen tiedot Kallokivien suunnitelmista myydään uskottavasti ja Veli käyttää jonkin aikaa kauppasopimuksien käyttöönottoon. Tuuli ja Aava menevät pelaamaan Jinin seuratessa perässä katsomaan, ja hän saakin ehdotuksia jännemmistä peleistä. Jin on kiinnostunut, ja pyytää sekä saa kaverilta luvan tulla katsomaan; Aava ilmoittaa pikaisesti Tuulelle ja hiirenä hiippailee Jinin kaapuihin. Kaveri vie naapuriin prameampaan kasinoon, Vasonin Onneen, ja siellä takahuoneeseen jossa rikas vanha mies ja köyhä nuorempi lyövät vetoa rahasta ikää vastaan; nuorempi häviää ja Jin taikasilmillään näkee elämänvoiman virtauksen tapahtuvan pöydän kautta. Kasinon pelijärjestäjä tulee kysymään Jiniltä, kiinnostaisiko lyödä vetoa jostain eksoottisemmasta; Jin ei ole ihan varma miten elinvuodet hänen kohdallaan toimisi, mutta kertoo että keijujen kanssa ehkä voisi. Illalla vielä tarkistetaan kartalla että koruun liittyvä keiju on tulossa kohti.

Seuraavana aamuna Tuulensilmälle saapuu kokeneen näköinen merimes joka haluaa puhua kapteenille. Autere katsoo ja huomaa hiuksissa vaaleammat raidat, päästää laivaan ja yrittää ensin puhua kannella mutta Oshee haluaisi ennemmin yksityisesti, joten mennään Jinin hyttiin. Oshee selittää että on tullut tutkimaan Kehää, kun epäili ettei me ollakaan ihan niin pahoja. Kukin vastailee omaan tapaansa, mutta Oshee vaikuttaa ettei oikein tiedä asioita, joten Suuri Tietäjä Jin pitää luennon... ja muutkin kuulevat ja oppivat. Hiukan myös epäillään, että onko Osheen kuinka turvallista olla veli Danaderidin lähellä.


Kuunneltuaan riittävästi Jiniä Oshee joutuu vähän miettimään asioita ja lupaa, ettei ole johdattamassa Danaederidiä Kehän kimppuun ainkaan ihan pian vaikka senkin luokse pitää jossain vaiheessa palata; lähtee sitten seilaamaan Mantavilleen. Pohditaan pitäisikö ruveta tekemään jotain Kallokiville mutta päätetään ensin tehdä jotain Korukeijulle. Suunnitelma on että luodaan ensin vähän valejälkeä yhteen suuntaan, sitten Autere manooveröi meidät asemaan jotta päästään puhumaan keijulle ilman että se tajuaa että meillä on se koru. Lisäksi Aava lentää yltä ja tunnistaakin laivan Korpinvereksi, Rahman Punaisen alukseksi, ja pian kohdataakin ainakin alkuun ystävällismielisesti. Veli antaa luvan nousta laivaan (heilahtaa tietysti tyylikkäästi köydellä) ja lähtee viemään perässä seisovaa Auteretta ja Jiniä kohti, kysellen kuulumisia. Rahman kertoo että on hukannut hänelle tärkeän asian, Autere pääse sanomaan että "Taas?", Veli sympatisoi. Jin sanoo että aikoo koittaa loitsua ja pistääkin sitten jotain kultaisia nyörejä kohti Rahmania, joka hiukan kavahtaa mutta ei muuten näytä tulevan vaikutusta. Rahman on vain hiukan ärtynyt ja kysyy mitä tapahtui, Jin vaan sanoo että halusi kokeilla. Veli ja Tuuli rupeavat kyselemään katoamistapauksessa että missä, milloin, kuka ja niin edelleen. Tapahtunut Petraijan saarella Niskassa ilmeisesti useamman päivän juhlinnan aikana ilman yhtään selkeää epäiltyä, ei keksi erityisesti ketään joka olisi halunnut viedä sen korun. Jin tuijottaa Rahmania, joka lopulta sortuu ja kysyy että mitäs; Jin rupeaa kysymään Rahmanin alkuperästä sekä taustasta ja Veli alkaa kerimään tätä lankaa esiin, vedoten esim. aatelisten juonitteluihin. Autere kommunikoi Aavan kautta että voisiko asiaan vetää Kallokivien pahuuksien suunnitelmat, Veli viestittää että keskustelun mittaan. Jin yrittää selvittää Rahmanin keinotekoisuuden laatua, ja Rahman rupeaa vähän epäilemään että mitä Jin tietää ja haluaa. Veli mainitsee Kehän aikomussuunnitelmista Kallokiviä vastaan ja yrittää kääntää keskustelua kaupankäynnin suuntaan, jolloin Jin rupeaa kyselemään että kuinka monta laivaa Rahman suostuisi upottamaan, mutta aika pieneksi olisi määrä jäämässä. Kun mihinkään tarkempaan ei päästä, lupaillaan yleistä yhteydenpitoa ja sitten Rahman lähtee jatkamaan matkaansa. Jatketaan itsekin vähän matkaa aiempaan valesuuntaamme ja käännytään sitten Kallokivien suuntaan, pohtien että mitäs nyt tehdään Rahmanin suhteen ja korulle. Jin on hyvin penseä keijujen ja niiden tavoitteiden suhteen (haluavat sulauttaa Luomakunnan kaaokseen), Veli on sitä mieltä että ei ne niin pahoja varmaan ole kuin vaikka kuolleet ja demonit. Muutaman päivän kuluttua päästään Varjojen Verkon reunamille.


Lähestytään Harmaarannan saarella Starkin Riutan kaupunkia; kaupunki samoin kuin suurempi osa saaresta on luomakunnan puolella, ja paljon kauppaa käydään Azuurin suuntaan. Varjomaa on Harmaarannan länsipäässä, mutta Veli haluaa pysähtyä Starkin Riutalla. Aava naamioi Tuulensilmää jottei ihan heti tunnisteta aiemmin Kallokivillä häirinneeksi alukseksi. Starkin Riutalla on paljon makasiineja ja varastoja, enimmäkseen Korallin kauppiailla; satamassa on myös paljon Kallokiven laivaston mustia laivoja mutta myös paljon löydettyjen tavaroiden myyjiä. Veli menee käymään kauppaa, Tuuli tutustuu (rikolliseen) alamaailmaan ja etsii Autereelle merikarttoja. Varjomaalle pääsee pohjois- tai eteläpuolelta saarta, pohjoispuolelta on nopeampi mutta enemmän riuttoja ja muita vaaroja, eteläpuoli on pidempi ja tylsempi. Jin ei aiheuta mitään, harjoittelee vaan kamppailulajiaan. Lähdetään tietysti pohjoispuolella eteenpäin, Autereen löytäessä Aurinkoisen varmuudella erinomaisen reitin riuttojen ohi mutta varjovesien viereen niin että Jin pääsee niitä tutkimaan. Arviona on, että Varjojen Verkkoon pusketaan jostain ylimääräistä kuolleisuusenergiaa joten niissä on enemmän voimaa kun oikeastaan pitäisi. Aava, Tuuli ja Jin (Hehkun kyydissä) käyvät sukeltamassa erään varjomaan keskellä olevalle hylylle; Jinin pääsee tutkimaan vähän tarkemmin ja epäilee että kyllä varjomaa hyvin hitaasti haihtuisi jos se ei saisi Verkosta voimaa. Delfiini-Aava sattuu huomaamaan että pohjaa pitkin tulee käärmemäinen levämatto, ja Tuuli tunnistaa sen epäkuolleen kaltaiseksi vesilohikäärmeeksi. Jin on sitä mieltä että parempi se olisi hoidella pois, Autere pyytää uiskentelijat pinnalle, ja kun rupeavat tottelemaan, levämattokäärme kiihdyttää perään.

Juuri kun Horisontin Hehku on pääsemässä pinnalle, leväkäärme tulee kimppuun, Hehku työntää vähän kimmeltäviä eviä eteen mutta ei onnistu vaan puraistaan rumasti ja pidetään kiinni. Levien peittämään käärmemuotoon ei välttämättä olisi helppo tähdätä, mutta Autere hyökkää uljaalla hypyllä ja Aallonmurtajan heilautuksella irroittaa käärmeen pään sen ruumista, uppoaa pommina veteen ja pulpahtaa hetken päästä valoa hohtavana korkkina. Leväkäärme hajoaa luiksi ja kalloiksi, Jin parantaa Hehkua ja Veli pitää erinomaisen hautajaisrituaalin onnettomien merimiesten jäänteille. Tuuli tutki vielä hetken hylkyä, Jin arvioi että ehkä varjomaa tästä hiukan rupeaa heikkenemään kun hirvitys on poissa. Jatketaan alkuperäiseen suuntaan, hiljalleen opitaan näkemään varjoisia merialueita sekä sumuisia seittejä jotka niitä yhdistävät. Noin päivää myöhemmin Harmaarannan puolella näkyy alkavan varjomaa, joten rantaudutaan sen viereen Luomakunnan puolella. Maasto näyttää hiukan karulta, puuta ja heinää kyllä on mutta ei mitenkään viljavalta näytä. Jin tekee geomanttiset laskelmat joiden mukaan varjomaan keskus näyttää olevan luomakunnan puolella, mutta pienen testailun jälkeen toteaa että se on Alamaailmassa. Autereen näyttäessä tietä ja valitellessa varjomaan tylsyyttä talsitaan saaren keskustaa kohti, kunnes tehdään koukkaus eli siirrytään Alamaailmaan ja lähdetään kohti geomantista keskusta. Puolen päivän jälkeen huomataan tie ja hitaita raahustajia tiellä, näyttäisi olevan menossa samaan suuntaan kuin me. Tyyppejä on parisenkymmentä, punaisissa kaavuissa, ja päätetään jatkaa niiden ohi. Ryhmä huomaa meidät, ovat näemmä jonkunlaisia aaveita, ja käyttäytyvät epäileväisesti, mutta ohittaessa Jin huikkaa tervehdyksen eivätkä vaikuta vihamieliseltä. Seuraavana päivänä lähestytään oletettua keskustaa, ja edessä rupeaa näkemään rakennuksia joiden yläpuolella kiertelee tuhkalokkeja eli lintujen aaveita. Päätetään esittää tutkijoita, kävellään kaupunkiin, kunnes edessä päin näkyy iso porraspyramidi, joka Jinin arvion mukaan on Olemusvirtojen kohtaamispiste. Pyramidia lähestyttäessä rupeaa tulemaan painostava olo ja Jin kertoo että pyramidista valuu huolestuttavaa Olemusta; se lienee jonkinlainen palvontapaikka. Velin pyynnöstä siirrytään hetkeksi sivukujalle pohtimaan että millä suunnitelmalla mennään, mutta todetaan että varmaan eniten improvisoiden; Jin haluaa vaan tutkia ja Auterekin mennä suoraviivaisesti, Tuuli muistuttaa että ehkä ei sentään omilla nimillä, joten Jin päättää tarvittaessa olla Danaederid. Pyramidin ympärillä on turistijuttuja ja luostari, joka toiminee myös majoituspaikkana; antavat Kehälle lepopaikan ja ruvetaan miettimään että mitäs seuraavaksi.


Seuraavan päivän suunnitelmat: koitetaan päästä pyramidille ja tutkimaan sitä, koitetaan selvittää miten se liittyy olemusvirtoihin; aloitetaan varmaan turistikierrokselle ja pistetään sitten vasta Tuuli asialle. Aamu tulee, kummitukset ja kummalliset elävät patsaat suorittavat palvontatoimia. Turisteillaan vähän aikaa, sitten punakaaputyypit saapuvat pyramidille ja lähtevät kiipeämään ylöspäin. Mennään Jinin johdolla perään kohtelias turvaväli pitäen. Pyramidi on porrasmallia (noin 3m korkeat), mustaa kiveä, pienempiä portaita on 333. Ilma on paksua, jotenkin rikkaudessaan tukahduttavaa, pyramidin ympärillä. Kiivetessä ensin huomataan, että alhaalla kiertävät aaveet näyttävät panevan pahakseen että jotkut ihmeen elävät kiipeilevät heidän pyhällä paikallaan, mutta jännempää on punertava pseudomönjää joka näyttää valuvan huipulta. Töhkää on ensin vain syrjemmässä mutta hiljalleen kaikkialla muualla paitsi kiipeämisportailla, ja kohta rupeaa näkymään myös kaiverruksia, paljon Vanhalla Kielellä mutta myös muillakin. Edellä olevat pyhiinvaeltajat pääsevät huipulle ja rupevat uhraamaan itsestään siellä olevalle alttarille. Alttari vaikuttaa olevan valtava punertava kristalli, ehkä timanttia? Jin rupeaa tutkimaan olemusvirtoja, lohikäärmelinjavastineiden perusteella pyramidi näyttää enimmäkseen keräävän voimia ja lähettävän niitä melko suoraa länteen. Paikka liittyy Varjojen Verkkoon, mutta sen tuhoaminen ei ole helppoa ja aiheuttanee merkittäviä sivuvaikutuksia ja tuhoa; prosessi kannattaisi varmaan aloittaa tutkimalla pyramidin kylkeen kaiverrettuja loitsuja. Pyhiinvaeltajat saavat rituaalinsa loppuun ja palatessaan alaspäin huomaavat Kehän, ja rupeavat karjumaan pyhäinhäväistyksestä ja ryntäävät alas kimppuun. Muut onnistuvat karkaamaan alas portaita, mutta Veli on melkein jäädä joukon alle, onnistuen kuitenkin väistämään samalla kun joukko kaatuilee alas. Jatketaan pakoa kaupungista, mutta pyramidin ilma lienee jäänyt Velin keuhkoihin ja hän jää yskimään matkalle, ja innokkain aave onnistuu takertumaan häneen kiinni ja puraisee rumasti. Muut kääntyvät takaisinpäin, mutta Kimalle kerkiää ensinnä, laskeutuu joukon viereen, karjaisee aaveet pakoon ja nappaisee sitten Velin mukaansa. Kokoonnutaan jonkin lähinyppylän takana, Jin parantaa Velin ja pohditaan mitä seuraavaksi; Jin arvioi että voisi ehkä kopioida loitsumerkinnät jos vaan pääsisi huomaamattomasti pyramidin viereen, ja Tuuli pystynee tämän järjestämään. Veli jää lepäilemään Autereen vartioidessa, ja muutama tuntia myöhemmin Tuuli ja Jin palaavat paksun kopionivaskan kanssa. Puoli päivää papereita tutkiskeltuaan Jin tulee siihen tulokseen että tuhoaminen vaatinee isohkon taikuustyön, tai myös riittävä fyysinen vaurioittaminen toimii; myös että vastaavia on kuusi lisää. Palataan Luomakuntaan ja Tuulensilmälle muutaman päivän matkan jälkeen. Autere ehdottaa, että ruvetaan selvittämään Iivarin tukivoimia. Jonkun aikaa pohdittuaan Iivar arvioi että Meriportti lienee paras paikka aloittaa; suurin osa saaresta on varjomaan peitossa, mutta siellä on uponnut kaupunki ja sumun yläpuolelta näkyvä majakka, josta tietää varoa paikkaa. Autere suunnittelee parhaan reitin ja seilataan majakalle, jonne päästään noin reilun viikon päästä. Jäädään vähän matkan päähän ja ruvetaan pohtimaan miten lähestyä majakkaa.


Katsellaan Meriportin uponnutta kaupunkia. Reunoilla on isot sulkuportit, toisen ulkopuolella jotain sataman jäänteitä, muuten näkyy vähän korkeimpien rakennusten kattoja ja tietysti korkea majakka. Lähdetään Horisontin Hehkun kyydissä tutkimaan majakkaa. Alue on varjomaata, ja sulkuportit löytyvät pohjasta ja lienevät jonkun mekanismin kautta nostettavissa. Majakan ympärillä meren pohjassa on vanhoja rakennuksia mutta ei muita muinaisia erikoisuuksia kuin majakka; osa on romahtanut mutta on myös kunnossa olevia. Iivarilla ei ole suuremmin ideoita muinaisista temppeleistä, mutta Kehä arvioi että majakka lienee Manse ja että ovi siihen lienee pohjalla. Tuuli pullahtaa ulos Hehkusta ja menee tutkimaan pronssisia pariovia, eivät aukea vetämällä ja taitavat olla lukossa. Pienen säätämisen jälkeen lukko rutisee, Tuuli avaa oven varovasti raolleen ja menee sisälle tutkimaan. Sisällä on eteishallin jälkeen portaat ylöspäin sekä monimutkainen lasista ja metallista tehty mekanismi joka täyttää suurimman osan majakasta. Tuuli palaa raportoimaan, ja Jin on pettynyt kun ei jaksane uida riittävän pitkälle; Autere ehdottaa jos etsittäisiin sitä temppeliä. Vanha Kallokivien oikeustalo on lähinnä mitä huomataan, joten Tuuli jää tutkimaan kaupunkia veden alle ja muuta palaavat Tuulensilmälle, jossa Jin käyttää karttaa Iivariin ja löytää jonkin isonpuoleisen rakennuksen. Kyseinen rakennus on jonkun verran rikki, mutta siitä on ihan kunnollinen osa vedenpinnan yläpuolella, joten mennään tutkimaan sitä, ja löydetäänkin talon ikkunan viereen rakennettu pieni laituri jossa vene. Tuuli hiippailee sisään ja löytää improvisoidun kattoterassin ja kuulee elämisen ääniä, samalla kun Veli koputtelee sisään ja huhuilee. Keski-ikäinen nainen ilmaantuu ja päästää loppuryhmän sisään, Veli kehittää nopeasti ystävällismielistä ilmapiiriä ja saadaan kuulla vähän pitempi ja tarkempi tarina Meriportin lähihistoriasta sillä välin kun Tuuli lähtee sukeltamaan. Veli keräilee tiedot muista paikalla asujista, Autere tarjoaa vähän laivakorppuja ja Jin koittaa keksiä rohtoja onnettomalle perheelle. Tuuli sukeltelee jonkin aikaa kunnes löytää pari kerrosta veden alta seinävaatteen takaa mosaiikin, jossa on pääkallokasvoinen nainen iltaruskon edessä. Kuva saattaisi liittyä yhteen Iivarin jumaluuksista, mutta Jin ei pysty sitä riittävän pitkään tutkimaan, joten käydään ensin katsomassa sulkuja ja huomataan että niissä on jotain hammastusta tai lovea mutta ei sen enempää. Majakkaa tutkitaan, Jin ja Veli Kimalteen avulla ylhäältä päin, Tuuli ja Autere alakautta portaita nousten. Valon alla on koko majakan alan kokoinen huone, jonka läpi menee lasimetallimekanismi, ja jonka seinillä on jotain kummia konsoleita sekä suuria humanoidimaisia jadepatsaita, jotka eivät vaikuta kuuluvan alkuperäiseen sisustukseen. Veli kysyy, voivatko ne animoitua, Jin vastaa että voivat mutta ei sanoa varmasti että niin käy. Jin rupeaa tutkiskelemaan ennen kuin muut liikaa painelevat nappeja, ja arvioi että kyllähän tämä manse on, voimat menee valon tuottamiseen ja sydänkivi löytynee tuolta ylhäältä valoa loistamissa. Autere ei osaa mitään lukea mutta ymmärtää silti että mistä kontrolloidaan noita sulkuja, mistä pumppuja sekä aika lailla kaiken muunkin. Autere kysyy Jiniltä että pitäisikö nostaa sulut, Jin vastaa että "Joo", ja Veli ei ehdi sanoa kuin että "Hei, ehkä pitäisi vielä hetken –" ennen kuin Autere vetää vivusta ja ympärillä olevat jadepatsaat alkavat liikkumaan...


Pienemmät patsaat ovat enemmän ihmismäisiä, jotain sarvia tai häntää saattaa olla, mutta kaksi isompaa ovat hirviömäisempiä; lohikäärmeen päätä tms. Autere syöksähtää, keräten vauhtia ja rysäyttäen päin isoa vihreää patsasta, Aallonmurtajalla sivaltaen. Odotusten mukaisesti otus rusahtaa maahan kappaleiksi. Tuuli taas livahtaa toisen ison patsaan viereen, singoten pienellä jalokivellä sitä korvakäytävään, mutta vaikka ohimosta irtoaakin pala, se ei tästä hajoa vaikka vähän epävarmana huojuukin. Pienemmät yrittävät huitoa Veliä ja Jiniä, mutta eivät saa mitään merkittävää aikaiseksi. Veli pistää vastaan ja liukuu niiden välistä patsaita pilkkoen, Jin perääntyy ja siirtää itsensä taistelumielentilaan. Jäljellä oleva iso patsas hönkäisee huoneen täyteen myrkkykaasua, ja Veli vastaa asiaan sivaltamalla sen alaleuan irti. Pienet patsaat onnistuvat kuitenkin tökkimään ja mukiloimaan Tuulta ja Veliä, joten Autere kostaa lyömällä toisen jäljellä olevan kappaleina toista päin. Jin ottaa pari askelmaa kohti viimeistä pienempää, katoaa ja ilmaantuu sen takaa, pistäen pari hiuspuikkoa siihen, mutta vaikka se heikkona onkin, ei vielä tipahda. Iso yrittää humauttaa Tuulta, mutta mokoma livahtaa jalkojen välistä ja kun se kääntyy perään, sinkoaa sen kaverin kappaleen päin ison naamaa. Autere hyppää ison ruojan kämmenelle ja sivaltaa siltä pään irti. Jin mätkäyttää jäljellä olevaa pientä perinteisellä, eli hihat venyy ja rusentaa patsasta, mutta vieläkään se ei tipu. Veli saa kuitenkin muutaman hyvä iskun siihen ja lopulta poistaa sen animoivan voiman. Muita ei savumyrkky päässyt niin haittaamaan, mutta Jinille se pääsi pahasti keuhkoon ja satuttaa kunnes hän nopeasti sekoittaa itselleen vastamyrkyn, ja pian savu rupeaakin valumaan pois alaspäin.

Kun häiriötekijät on näin hoidettu, Autere jatkaa paneelin tutkimista, keksii mistä nostaa tulvaportit, ja tekeekin heti niin, mutta väsyy siinä sen verran että veden pumppaaminen ei enää onnistu. Veli jaksaa kyllä, mutta haluaa ensin vähän selostusta, jonka Autere ja Jin yhdessä pystyy toteuttamaan, jonka jälkeen vettä saadaan laskettua noin kerroksen verran ennen kuin Velikin väsyy. Sitten tajutaan, että Horisontin Hehku on vielä kaupungissa ja että asukkaiden veneet nyt vähän roikkuu. Autere lähettää Aavan selittämään asioita ja Tuuli lähtee heti auttamaan kaupunkilaisia, Autere ja Veli kunhan valot himmenee, ja Jin jää odottamaan majakkaan kunnes jaksaa laskea porttia sen verran on helpompi päästä kaupunkiin tai pois. Annetaan ruoka- ja muuta apua kaupunkilaisille, kerrotaan kuinka suuri tietäjä Jin oli tämän ennustanut ja sen takia täällä oltiin ja Horisontin Hehkukin pääsee pois kaupungista. Seuraavana päivänä loppukin vesi poistetaan, nostetaan Meriportin väen mielialaa ja valmiutta toimia Kallokiviä vastaan, ja Veli järjestelee itselleen kaupankäynti- ja maanomistusmahdollisuuksia. Nyt kun vedet on poissa, etsiydytään sopivaan pyhän mosaiikin luo ja Iivar tekee rituaalit jolla otetaan yhteys muinaisiin jumaliin. Veli puhuttelee Iivarin kautta jumalia, kyselee vanhoista ajoista ja pyytää apua Hopeaprinssiä vastaan. Illankajo, paikallinen jumala, vaikuttaa vastaanottavaiselta, mutta ovat heikkoja; toivovat lisää tietysti lisää palvojia. Jin selvittää Varjojen Verkon toimintaa; kullakin Varjomaalla on oma pyramidinsa, ja Hopeaprinssillä on tällä hetkellä paljon enemmän voimaa, mutta vanhat jumalat osaisivat kontrolloida paremmin omia alueitaan jos ei olisi voimaa vastassa. Pohditaan voisiko saada Keisarikunnan käymään Kallokiviä vastaan, mutta ei mitään selkeää tule heti mieleen; Illankajo samalla opettaa palvontamenonsa. Päätetään Iivarin ehdotuksesta levittää Illankajon palvontaa Meriportissa ja kertoa kaupungin paljastumisen olevan hänen ansiotaan. Pohditaan paremman viestintäverkoston rakentamista esim. lintujen avulla, ja Jin miettii eläinten kouluttamista tai luomista; Illankajo mainitsee pystyvänsä kommunikoimaan uskollisimpien palvojiensa kanssa. Mitään lopullista päätöstä ei nyt vielä tehdä, Jin jää pohtimaan Kimalteen kutistamista...

Seuraavat kuutisen kuukautta kerätään resursseja ja rakennetaan organisaatioita. Autere rupeaa toden teolla kasvattamaan Jadelaivastoa, nostaen alusmäärän kymmeneen. Hommassa auttaa se että Rahman laitetaan kaapparoimaan Kallokivien aluksia, estäen kauppaa Keisarikunnan suuntaan. Veli vaikeuttaa Kallokivien vastatoimia ja perustaa Merisaukon kauppaliiton, nostaen itsensä merkittäväksi kauppatekijäksi Lännessä. Tuuli tekee vastaavia järjestelyjä rikollismaailmassa. Jin menee manseensa tehde taikapuuhia ja kutsuen tusinan demoneita vartioimaan sitä.


Henkilöitä

Mukana:

  • Jin: Kimalle, jättiharaptori; Astra, ukkoslintu (ihmismuoto tummaihoinen nainen)
    • Horisontin Hehku: Kyyditsevä merihevoselementaali
  • Tuuli: Nappisilmä, musta leopardi
  • Autere: Aava, 1. perämies & Kuinen; Tuulensilmän miehistö
  • Iivar Pelagios: Nykyään vähemmän juoppo merikadetti, tietää paljon Kallokivistä.
    • Elänyt ja kuollut hyvin hyvin pitkään Kallokivillä, vannonut (itselleen) ettei palaa sinne.
    • Defining Tie: "Jin pelasti henkeni, joten palvelen häntä uskollisesti vuoden ja päivän."
    • Minor Principle: "Tietoni Alamaailmasta, Varjomaista ja Kallokivistä auttavat huolehtimaan Luomakunnasta."

Kohdattu:

  • Vimal Efrat, heimopäälliköiden hengellinen neuvonantaja Umpikuoressa
    • Vanha mies, kirkasvärinen kaapu, vihreä huntu
    • Major Intimacyt: Oma heimo & Akateeminen kiinnostus
  • Heimopäälliköiden päällikkö Bua-shing
    • Keski-iän ohittanut mies, harmaantuneet(?) vihreät hiukset, cowrie-viitta, komea sinistä hummerisaksista tehty kaulakoru
    • 3 peruspäällikköä, eriväriset hiukset
    • Kaikilla: Major Intimacy: Oma heimo (myös 2. tiedossa liittyen vaaraan Niskaa kohtaan)
  • Umpikuoren satraappi Sesus Chido (ei lie lohikäärmeverinen)
    • Laiska / välinpitämätön
    • Isoisä Chenov, entinen satraappi
    • Intimacy: Side: Satraappius (myös 2. tiedossa liittyen vaaraan Niskaa kohtaan)
  • Veli Danaderid, Virheettömän Veljeskunnan asiantuntija Umpikuoressa; jonkinlainen ongelmanratkaisija.
    • Intimacy: Side: Kehä (epäily vaaraallisuudesta), Periaate: "Selvitän vaaralliset tyypit ja käsittelen niitä"
  • Myrskyäiti
    • Osaa muuttaa muotoaan ainakin merikorpiksi, liueta kadoksiin vedessä, nostaa aaltoja ja myrskyä, kutsua salamoita.
  • Oshee, elämäniloinen harakka-kuinen
    • Intimacyt:
      • Defining Principle: Henkilökohtainen selviytyminen (en uhraudu muiden puolesta)
      • Major Principle: Omahyväisyys / itserakkaus
      • Minor Principle: Pitää itseensä kohdistuvasta huomiosta.
      • Minor Tie: "Anateema ei ole anateema ennen kuin hän Luomakuntaa vastaan toimii."
  • Hopeahelmi, Jenleissä majatalon omistava vedenjumalan tytär
  • Achterop, azuurilainen diplomaattimajuri
  • Kapteeni Rahman Punainen
    • Punainen iho, pujoparta, prameat vaatteet.
    • Tunnettu piraatti Aallonharjan alueella; laiva Korpinveri.
    • Keiju, Sydän on kaulakoru joka tallessa Tuulella piilotettuna Toisaalle. Hukannut / viety ainakin kahdesti
      • Aspektoituneena Miekkaan ja Veteen, myös hiukan Kuppia.
      • "Bastion of the Self", unitaikuutta, osaa syödä sieluja (helpommin suostumuksella tai vaikeammin ilman; on eniten syönyt myötä- tai itsetuntoon).
  • Illankajo, Meriportin muinainen jumala

Nähty:

  • Tuhkanverho

Tiedetty:

  • Jenleissä eniten Porphura-heimoa
  • Synkkien Vesien Voitelema Boddhisattva eli Hopeaprinssi