Koilliskamppis:Kiedon kaupungissa

Saapuminen

Ollaan tulossa Kiedon kaupunkiin, Karakin suunnalta, tänne ei ole kevät tullut niin kuin pitäisi ja lunta on vieläkin maassa jopa joen lähellä. Lisäksi täällä on kuollut väkeä väkivaltaisilla tavoilla. Kuolleet enimmäkseen ihan itsepuolustuskykyisiä, täydenkuun ekana päivänä. Yleinen epäilymme on että kyseessä on sama tyyppi kun mihin aiemminkin me törmättiin; Jäällä on arvio että kyseessä on Ixel Yueho, kuuhulluushenki. Noustaan pienelle kukkulalle ja nähdään alempana sinisen animan hehku, ja oliko siellä vihreääkin animaa? Ei kait sittenkään. Sininen hehku himmenee, kun tyyppi vuotaa verta vatsastaan. Jää syöksyy suoraan kohti parantamaan, Kishak & Max myös, Aedan menee piilossa metsän puolella. Pari tyyppiä käy ryöväämässä jotain vähän, mutta pakenevat paikalta. Sinihehkuinen tyyppi vaikuttaa kauppiaalta, ojassa on kärryt. Jää diagnosoi, tyypissä on tosi jäykkää myrkkyä, mutta yrittää silti nousta pystyyn ja väittää ettei haava niin paha ole. Tyyppi on hyväntahtoinen, höpöttää kuinka kurjaa kun menee ekalla tehtävällä sattuu kuolemaan. Yrittää väittää olevansa lähiseudulta, mutta ei näytä siltä. Max kannustaa Jäätä parannusyrityksissä, Aedan tutkii kärryjä muttei löydä mitään arvokkaan kaltaistakaan. Aedan on varuillaan jos tyypin tappamista yrittänyt taho palaa, mutta niin ei käy, ja Jää saa hengityksen tasaantumaan ja tyypin pidettyä hengissä. Vedetään kärryt ojasta, lastataan kauppiastyyppi niihin ja Jää vielä parantaa sen vammojakin. Kishak tutkii myös kärryt, mutta ei niistä löydy yhtään mitään joka selittäisi Jään tyypistä parantamaa Neomahin Sylkeä, eli voimallista Malfeaslaista myrkkyä. Jää yrittää haistella Olemusta, ja ympärillä onkin kaikkea pientä, mutta tyypissä ei mitään. Jää muuttuu vielä sudeksi ja haistelee paria paennutta tyyppiä, Kishak näki ne myös aika hyvin. Aedan ja Kishak ottavat kummatkin yhden aisan ja lähdetään vetämään kärryjä kohti Kietoa.

Kiedon ympärillä on peltoja ja laitumia, itse kaupunki on enimmäkseen puusta rakennettu, kiveä jaloissa ja jonkun verran savilaattoja katoissa; ympärillä puolisen tusinaa puista vartiotornia. Keskellä on hallitsevan klaanin isompi Pitkätalo, jonka ympärillä on paaluvarustus; joen varressa muutama vesiratas, jonkun verran savua metalliteollisuudesta. Jonkun matkan päässä pohjoisessa on matala kukkula jonka ympärillä on paaluvarustus ja sisälle rakennetaan kuulemma Sesuksien lomapalatsia, luoteispuolella taas rakenteilla oleva Immakulaatti-temppeli. Kaupungin alueelle päästessä Jää on nyt vanha mummo nimeltään Mar Verisammal, ollaan suuntaamassa kuuluisaan Työteliään Mehiläisen majataloon kun kauppias rupeaa hiljalleen palaamaan tajuihinsa. Kauppias esittäytyy Kol Kärryksi, ja lupaa tarjota kiitokseksi illallisen. Kysellään ja arvioidaan aikeita suuntaan ja toiseen; Jää mainitsee että myrkky oli aika voimallista, Max arvioi että tyyppi on tehtävälleen uskollinen ja ihmisuskoinen optimisti, Kol Kärry tuntuu uskovan että Kehä voi auttaa häntä merkittävästi. Päästään majatalolle, iso mutta kodikas paikka, takana puutarha ja mehiläispesiä. Väkeä on sisällä kohtuullisesti, ei ketään tänä iltana esiintymässä, ja hyvä palvelu joskin lapsivoittoinen. Tiskin takana hyvin peittäitänyt omistaja Hunajamesi, joka tarjoaa heti ensikertalaisille simatuopit ja kyselee muita tarpeita. Kol Kärry on tarjoamassa Kehälle ruoat ja huoneet kunnes tajuaa ettei voi maksaa, mutta Hunajamesi sanoo ettei se hänen kohdallaan haittaa. Hetken päästä Hunajamesi säpsähtää ja näyttää vähän eksyneeltä; Aedan havaitsee että Hunajamesi piilottelee jotain kankaidensa alla, Max arvioi että Hunajamedellä on tavallista merkittävästi voimakkaampi palveluasenne, ja Jää lisäksi että se lienee jonkunlainen heikohko henki. Jää pumppaa Hunajamedestä paikalliset huhut ja tiedot, sekin on kovin optimistinen ja hyväntahtoinen. Kishak kommentoi Kol Kärrylle hänen ja Hunajameden suhteesta, Kol sen sijaan yrittää selvittää mitä Kehä aikoo ja käskee vähän liian innokkaana etsimään jotain tyyppiä. Jää onnistuu kaivamaan irti että Kol Kärry on paitsi ensimmäisellä tehtävällään, myös Taivaan agentti. Siirrytään huoneeseen, Kol Kärry tekee jotain ja vaikuttaa yhtäkkiä paljon pätevämmältä (mutta yhä hiukan naiivilta), ja sitten kirjoittaa selityksiä maailmasta; muut lukee paitsi Aedan joka ei osaa, keskustellaan vähän asiasta. Jossain vaiheessa Kol Kärry katoaa, poltetaan lappu kuten pyydettyä, ja jäädään yöksi majataloon. Seuraavana päivänä Aedan lähtee keräämään tietoja rötösmaailman puolelta. Murhista ei rikollisilla ole tietoa, Sor Kivikaarna on joku muka muinainen legenda joka johtaa metsän lapsia, jotka on myös tarujuttuja. Jää ja Max käyvät katsomassa temppelillä, Seitikkiä palvotaan yllättävän paljon, Ixeliä ei juuri ollenkaan, Rongoteus on myös saanut paljon palvontaa. Khoja Val Kynttilä tulee juttelemaan Jäälle, käy ilmi että haluaa tietoja hallusinogeenisistä kasveista kun Seitikin palvonta on kivaa.

Tutkimuksia Kiedossa

Aedanille tulee pieni lapsi kertomaan että iskällä oiskin vielä jotain asiaa, joten sinne sitten: Hap Viikate kertoo, että joku (tuntematon) tekee huumekauppaa ilman että he saavat osuuttaan; Aedan katsoo voiko tehdä asialle jotain. Ensin kuitenkin kyselemään ympäriinsä Ixelin mahdollisia uhreja, ja löytyykin joku leski jonka miehelle oli käynyt onnettomuus. Pedon raatelemalta näytti, tappelunjälkiä oli, villieläintä epäiltiin. Tyyppi oli melko tavallinen puuseppä joskin vähemmän pätevä, jonkun verran riitaisa ja väkivaltainenkin, viinamäen miehiä. Toisestakin uhrista löytyy tietoja: pienen metsästysporukan jäsen, oli hukkunut metsään ollessaan parin kaverin kanssa reissulla, tämäkin pahoin raadeltu. Sitten ekan uhrin kuolonpaikalle joenrantaan, vaikka jäljet ovatkin ehtineet jäähtyä jo melkein kuukauden. Ei paikasta kuolevainen mitään irti saisi, mutta Aedan näkee, että ensin paikalla on ollut pari tavallisempaa henkilöä, taisivat vähän nujakoida, sitten toinen lähteee, vähän päästä kynnekkäät jäljet (varmaankin Ixel Yueho) saapuu paikalle, juttelee ilmeisen rauhallisesti jonkun aikaa jäljelle jääneen kanssa, sitten tappaa uhrin; sen jälkeen tietysti paljon muita jälkiä. Uhri oli tapellut kyllä vastaan mutta ei pitkään tai tehokkaasti.

Jään ja Maxin ollessa temppelillä Kishak oli kysellyt torilla pitkään jatkuneesta talvesta, paikallisten johtava teoria oli että keijukukkula (paaluvarustuksellinen linnake kaupungin pohjoispuolella) on syypää. Torilla kävellessä likainen kerjäläinen hyppää pystyyn seinän viereltä ja yrittää myydä Maxille talonsa, johon juuri nojasi; Jää jatkaa ohi ja muuttuu hiireksi vakoilemaan, Kishak jää vähän matkan päähän seuraamaan. Tyyppi selittelee, Max ainakin hetken jaksaa esitää uskovansa; Kishak arvioi että talo on ihan arvokas mutta annettu hintapyyntä naurettavan matala. Maxin arvio on että tyyppi näkee itsensä sosiaalisena seuramiehenä, jolla menee huonosti, Kishak tulee kyseenalaistamaan hintapyyntöä, ja tyyppi onkin jo avaamassa ovea ja esittelemässä paikkoja. Sisällä on pimeää, Max kyselee että minne tyyppi olisi muuttamassa – vastaa että ehkä Karakiin? Sisälle livahtanut Jää havainnoi, että tyyppi lienee asunut talossa mutta sitä lämmittämättä. Max tuo esille, että tyyppi, joka väittää olevansa hiilenpolttaja, ei haise savulta, ja tämä vastaa että on ollut lomalla; Max ei enää jaksa ja käskee lopettaa paskanjauhannan, Kishak astuu sisään ja vetää oven kiinni. Jää haistaa että tyypissä on kirous, samalla kun tyyppi avautuu että hänet on kirottu ja että elämä on pilalla. Kirous on kuulemma ettei tuli pala hänen lähellään; syyttää asiasta Kipinää, on kuulemma käynyt asiasta Khojan pakeilla ja uhrannut asiasta, mutta mikään ei auta. Jää arvioi että kyseessä on oikeasti Kipinän kirous; Max onnistuu puristamaan ulos että ehkä avioero on syynä, puoliso (+ lapset) muutti Pitkätaloon, syynä luultavasti pettäminen. Tyyppi ei kuitenkaan ole katuvainen, joten Max ei jaksa auttaa, ja lähdetään menemään; pari Virheettömän Veljeskunnan jäsentä tulee vastaan ja ottaa kopin tyypin ongelmista ja Jää jää tietysti salakuuntelemaan. Immakulaatit ottanevat tästä syyn mennä Kipinän kimppuun.

Lounaalla keskustellaan tilanteesta. Aedan epäilee jotain salaliittoista Ixelin ja uhrin pitkän juttusession takia; Jää pohtii mahdollisuutta kutsua Ixel rituaalilla, sekä kertoo hiilenpolttajatyypin, Kipinän ja Immakulaattien tilanteesta. Aedan lähtee kiertämään huonommille kaupunginosille huumeiden ostajana ja löytääkin pian melko nyypän myyjän. Valitettavasti myyjä on vähän liian nyyppä, ja Aedan joutuu aika suoraviivasesti selittämään tilanteen ja uhkailemaan ylemmän tahon esiin – sehän on Khoja Val Kynttilä! Aedan päästää pikkudiilerin menemään ja menee kyttäämään torille temppelin lähelle josko Valia näkyisi. Iltapäivän aikana Kishak käy kyselemäsä paikallisilta vartijoilta potentiaalisia ongelmatapauksia ja riidanhaastajia, ja saakin kymmenisen henkilön listan kavereille arvioitavaksi. Max menee selvittämään selvittämään uskonnon levittämisen sääntöjä; ei saarnaamista majatalossa mutta uskonnolliset teemat on sallittuja jos esitys on viihdyttävä. Iltapäivällä Max pitää kunnon esityksen, väkeä ei ehkä ole niin paljoa kuin illalla olisi.

Jää menee keijukukkulalle etsimään kasveja ja muuten tutkimaan paikkoja. Jää löytää kasvit ja aistii aineettomia henkiä, paaluvarustuksen takaa löytyvä rakennelma taas vaikuttaa enemmän isolta vajalta. Pieni Jää-hiiri kiemurtelee vajaan, sisällä näyttää olevan paikallisia työläisiä, muutamia Sesus-vartijoita sekä tunneli alaspäin; tunnelista tulee jäälasteja. Jää vaikuttaa normaalilta, joten eikun tunneliin, joka kiemurtaa spiraalina alaspäin, ensin vähän matkaa maan läpi ja sitten likaisessa jäässä puilla tuettuna. Tunnelissa haisee veri ja ajoittain edestä päin kuuluu eläimellinen ähkintä; Jää arvaa että paikalla lienee Veriapinoita (Erymanthus, 1. kehän demoni). Edessä aukeavasta levennyksestä niitä löytyykin aineettomina neljä kappaletta, ja alempaa kuuluu ihmisten ja työn ääniä; apinat ovat saattaneet haistaa pienen hiiren. Aivan seinän väriseksi muttunut Jää-hiiri hiippailee ohi ja jatkaa vieä pari kierrosta alaspäin, kunnes löytyy taas levennys ja sivukäytäviä. Näin alhaalla Jää haistaa jo, että tässähän on Manse, Aurinkois-mallia, mahtavampaa kokoa; yhdestä sivukäytävästä löytyy lisää keisarikunnan väkeä, vartijoita ja asiantuntijoita, varovaista jään kaivuuta ja ilmeisesti jopa yksi lohikäärmeverinen; myös vielä toisesta leventymästä 4 kpl lisää aineettomia veriapinoita. Paikan tutkinnan jälkeen hiippailua takaisin ja paluu kaupunkiin reippaalla tahdilla kertomaan kavereille.

Auringonlaskun tullen Aedan näkee nuoren mies-Khojan menevän pyhätölle ja kävelee jonkun matkan perässä sisään. Ketään muuta ei ole paikalla, joten Aedan menee suoraan asiaan ja rupeaa puhumaan Valin sivubisneksestä. Val yrittää väittää että kyse on uskonnollisista toimista, Aedan taas ottaa esiin taloudelliset aspektit; paikalliset ammattilaiset – eli Rotta-klaani – eivät tykkää tällaisesta huumeiden myynnistä ilman että he saavat osaansa. Aedan antaa kolme vaihtoehtoa: lopettaa, antaa osansa Rotille, tai väkivaltaa Valia kohtaan. Val ei kuitenkaan vakuutu tilanteesta vaan sanoo jäävänsä miettimään asiaa. Yhdistetään tiedot ja keskustellaan tilanteesta. Kishak pitää mansea tärkeänä mutta vähemmän kiireellisenä kuin Ixelin tilannetta; manse kiinnostaa kyllä muitakin. Hyvä olisi myöskin tietää Immakulaattien ja Sesuksien suhteesta. Päätetään lähteä puhumaan Valille siitä, voisiko hän koittaa kutsua Ixeliä paikalle. Temppelillä ovat kummatkin khojat ja joku pientä iltarukousta tehdään karhulle kun sinne saapuvat Mar Verisammal, Max ja Kishak; Aedan jää ulos odottamaan. Rituaalissa menee noin tunti, odotetaan se loppuun ja sitten vielä lisää kun paikalliset pyytävät neuvoja tai rukoilevat omiaan. Sora Kilpi vapautuu ensin, Max & Mar esittelee tarpeen keskustella Ixel Yuehon kanssa. Max aivan suoraan väittää Ixelin olevan osallinen kuolemantapauksiin, Sora epäilee mutta arvelee että kutsuminen olisi mahdollista joskin haastavaa, Mar on valmis kyllä kertomaan mitä kaikkea tarvitaan. Val vaikuttaa uteliaalta mutta ei sotkeennu asiaan, Sora pitää Kehää ensin epäilyttävinä, mutta sitäkin rupeaa kiinnostamaan kun ollaan valmiita tekemään rituaali metsässä. Siirrytään joen toiselle puolella, Aedan liittyy seuraan ja mennään muutaman sata metriä metsään pienelle aukiolle. Sillä aikaa kun Sora valmistelee ja sitten tekee rituaalia ja Max auttaa, Kishak ottaa keihäästä kääreen irti, Aedan niin ikään ottaa jousen valmiiksi, ja Jää loitsii ympärilleen jääkuoren. Sora ja Max voimallisesti useamman tunnin kutsuvat Ixel Yuehoa, kunnes nuotiosta leviää savupilvi, joka tiivistyy mustaksi savun peittämäksi ihmismäiseksi muodoksi. Ixel on kolmatta jaardia pitkä, laiharaajainen ja köyryselkä, silmät punakiiluiset, terävähampainen ja -kyntinen, mustaa savua valuva. Hetken se vaanii nuotion valon rajoilla, kunnes käheällä raakkuvalla äänellä toteaa: "Kuulin kutsunne. Mitä haluatte?"

Lievästi huuruavana, jääkuoressa ja hopeinen kuu otsassaan, Jää astuu esiin, esittelee itsensä Lunan valituksi shamaaniksi ja puhuttelee kohteliaasti ja vanhahtavasti Ixeliä, kertoen asian koskevan viime aikoina lähialueella tapahtuneita kuolemantapauksia. Ixel toteaa tittelien olevan vanhahtavia, muistavansa kyllä Jään ja tämän kumppanin, ja olevansa kuolevaisten kuolemista välinpitämätön. Jää kysyy sitten suoraan että onko Ixel syyllinen murhiin, vastaa että "miksi teitä kiinnostaa", jolloin Max puuttuu asiaan ja vastaa että häntä Voittamatton Aurinko on antanut hänelle tehtävän. Ixel piiloutuu savuunsa ja miettii vähän aikaa, kunnes vastaa että Voittamaton Aurinko ei ole voittanut mitään tuhansiin vuosiin, miksi sitä pitäisi kuunnella. Jää puuttuu taas asiaan, arvaten että Ixel haluaisi pois tilanteesta, joten rupeaa sillä vipuamaan että pääsee pois jos on valmis kertomaan asiasta. Ixel myöntää että hän on heikentynyt ja että hänet on huijattu kuluttamaan voimiaan Exigentin luomiseen; voimien palauttaminen vaatii tuhannen ja yhden hänen valittunsa tappamista, joten hän on niitä luonut yhden kuussa ja heti hengiltä pistänyt. Valitettavasti osa diilistä toimii niin ettei se pysty kertomaan ketkä asiaa ovat järjestäneet. Jää nopealla arvauksella tekee päätelmän, että ehkä jotain tapoja olisi selvittää kierteellä syyllinen homman takana, mutta nopeaa se ei ole.

Varjoja vastaan

Jää ja Aedan arvelevat, että Ixel muistaa Aedanin ja Max aiemmasta murhausyrityksistään, ja Max päättää kysyä tästä; kuulemma oli väärinkäsitys. Jää onnistuu implikoimaan Soralle, että kannattaisi lähteä, ja tämä niin perään ilmoittaa tekevänsä; sitten Jää rupeaa kertomaan Ixelille että hänen tulee kohdata kohtalonsa. Ixel perääntyy puskaan, Aedan ottaa tähtäyksen valmiiksi, Kishak kiertää puskan ympäri ja yrittää kiehäällä huitoa Ixeliä kohti Jäätä, ja Jää mahdollisesti muuttaa muotoaan mutta ainakin rupeaa hehkumaan peittävää hopeista usvaa. Ixel siirtyy toiseen puskaan ja kutsuu varjokissoja Kishakin ympärille, mutta valkoisia höyheniä jälkeensä jättävä Aedanin nuoli lävistää ilkeästi mokoman varjojumalan, ja se karjaisee eläimellisesti. Kiiltävän kuunhopeisin kynsin Jää iskee viereensä, ja vähän matkan päässä vastaavasti Ixelin puska halkeaa mutta Ixel itse valitettavasti ei. Max rupeaa laulaamaan tuhoa Ixelille ja syöksyy sen viereen, mustat varjopuumat yrittävät raapia keihäällä torjuvaa Kishakia, ja Kishak sivaltaa yhtä kauemmas. Ixel katoaa savupöllähdyksellä ja ilmaantuu uudestaan verta vuotavana raivohirviönä Aedanin viereen, ja miltei osuukin, mutta Aedan väistää tehokkaasti. Max kirmaa takaisin Ixelin luo ja huutaa korvaan terävällä nuotilla, mutta Ixel sukeltaa äänen alta savun pöllähdykselle veren roiskuessa. Varjokissat jatkavat Kishakin kiusaamista, mutta eivät saa mitään aikaan. Aedan pudottautuu polvelle ja laukaisee taas Ixeliä päin – osuma on kohtuullinen, mutta Ixel silti lentää komealla kaarella kumoon matkan päähän. Jää katsahtaa taas Ixeliin päin, ja hopeisella väläyksellä etäraapaisee sitä rumasti. Kishak survaisee keihäänsä yhden kissan rintaan, ja se lösähtää maahan. Jää syöksyy ketterin askelin ja mustanvioletin usvan saattamana lähemmäs Ixeliä ja raapaisee taas ilmaa niin että Ixeliin olkapäähän ja kasvoihin ilmaantuu vielä lisää haavoja. Tästä Ixel raivostuu vähän liikaa, pomppaa pystyyn ja juoksee päin Jäätä, mutta voimat loppuu kesken ja se kaatuu naamalleen Jään eteen, savun pöllähdyksien saattelemana muuttuen ensin ihmismäiseen muotoon ja sitten rupeaa hiljalleen hajoamaan savuksi. Kissat säntäävät karkuun, Max juoksee Ixelin luo ja imaisee leijuvat savut otsassa hehkuvaan aurinkoonsa.

Vähän matkan päässä Sora on vielä katsomassa, joten Max menee kysymään mitä hän halusi palvelukseksi, ei osaa heti sanoa. Kishak tuo yhden varjokissan raadon ja kysyy muilta että haluaako joku sen, rupeaa sitten käärimään keihäänsä päätä taas piiloon; Aedan keräilee nuoliaan. Sora palaa nuotiolle sammuttamaan sen, Max rauhoittelee ja Jää yrittää selittää Kehän olevan mukavia & luotettavia ylevöitettyjä, ja Sora lupaa olla kertomatta Kehän puuhista. Matkalla takaisin kaupunkiin Jää vahvistaa Soran näkemyksiä ulkopuolisia vastaan ja Aedan taas kyselee Soran suhtautumisesta Val Kynttilän huumepuuhiin; ei kauheasti tykkää. Jää kyselee myös hiilenpolttajan rangaistuksesta, Soran mielestä Kipinä nyt on tehnyt mitä on tehnyt, mutta Jää kaivelee vähän lisää ja saa tietää että Sora on kirouksen hoitanut. Käydään teologista väittelyä, Jää saa Soraa suostuteltua että voisi vähän enemmän antaa mahdollisuuksia hiilenpolttajalle, vaikka Max vähän Jään argumentteja haittaakin. Palataan aamuyöllä kaupunkiin (Jääkin on lakannut jättämästä usvajälkeä) ja mennään nukkumaan.

Aamupäivällä Kishak käy myymässä varjokissan raadon, nahkuri epäilee että se on Wyldi-otus. Lasten huuto herättää kaupunkilaisten huomion, Kietoa lähestyy rauhallista tahtia Haslantin ilmalaiva! Jää kipittää nopeasti vakoilemassa Sesuksia, mutta ilmeisesti ei ole heille erityisen tärkeää. Laiva on iso, kolmisenkymmentä jaardia, ja se hiljalleen laskeutuu Sesuksien jääkukkulan lähelle. Alas laskeutuu komeasti pukeutunut tyyppi, tod.näk. ilmajumalverinen, ja laivaa ruvetaan monin kymmenin köysin kiinnittämään maahan Sesuksien palkkaamien työmiesten toimesta. Kun laiva on jonkun ajan päästä saatu kiinni maahan, Immakulaattien temppeliltä saapuu vanha Maa-aspektinen naismunkki sekä komeasti pukeutunut itsevarma tyttö kahden lyhyen daiklaven kanssa, luultavasti lohikäärmeverinen hänkin. Vanha munkki lähtee mäen sisään, tyttö menee puhumaan kapteenin luo ja tulee jo heti hiukan kipinää, ja keskustelun myötä tilanne vain pahenee, mutta kapteeni vain lisää kohteliaisuus-piruiluaan. Kun tyttö on jo valmis vetämään miekat esiin, kapteeni vähän rauhoittuu, mutta vähän ajan päästä taas onnistuu sanomaan pahasti, joten sitten tulee tytöllä miekat esiin – ja kapteenilla säilä – mutta mäeltä palaava munkkitäti huutaa "Danna!" Eka huuto ei pysäytä Dannaa, mutta toisella hän tulee tajuihinsa raivostaan, munkki tulee ja läksyttää vähän, Danna pyytää nopeasti anteeksi ja lähtee tarpomaan mäelle.

Tavattu:

• Kol Kärry, epäilyttävä kauppias
  • Rauhan neidon valittu, Kultafaktion jäsen. Käsketty saattaa Kehä Sor Kivikaarnan kanssa yhteen.
  • Major Intimacy: Kaikki ihmiset on pohjimmiltaan hyviä. Ihan kaikki.
  • Uskoo että Kehä on avain hänen tehtävänsä toteutumiseen.
  • Infodumppasi Kiedon tilanteesta: Hunajameteen voi luottaa, henkiin ehkä, varokaa Immakulaatteja (Pronssifaktio saattaa auttaa niitä).
• Hunajamesi, Työteliään Mehiläisen omistaja
  • Haluaa että vierailla on mahdollisimman mukavaa ja että ovat tyytyväisiä.
• Nuorempi Khoja Val Kynttilä
  • Tykkää eniten Seitikistä, yrittänyt vähän diilata sieniä (ja Rotta-klaani ei tästä tykännyt).
• Vanhempi Khoja Peuraklaanin Sora Kilpi
  • Intimacies: Major: Ulkopuolisten ei pidä sotkeutua meidän tapoihin
    • Minor: Kehä (on jees), Val Kynttilä (ei osaa käyttäytyä Khojan arvolle sopivasti)
• Hap Viikate
  • Aedanin kontakti, Rotta-klaanin edustaja, peite-elämä maajussina.
• Sesus Danna, tuliaspektinen lohikäärmeverinen
  • Vanhempi Maa-aspektinen opettaja-munkki, korkean aseman vyö

Kuultu:

• Sor Kivikaarna
  • Kol Kärry käski etsiä.
• Ixel Yueho, kuuhulluushenki
  • Vanhahko, Jäällä oli joku muisti tyypistä, ennen vahvempi
  • Hyökännyt ainakin jossain määrin puolustuskykyisten kimppuun
• Kipinä, paikallinen tulen jumala
  • Jäyhä, hyvin kunniallinen, vihaa valapattoja ja pettureita
  • Tunnettu kirous että sammuttaa tulet, ja tämä helposti koituu talvella kohtaloksi

• Muistiinpanot
• Pääsivu