Eksyneet Ratsastajat
Eksyneet Ratsastajat on LittleJohnin pitämä AnimaRPG-kamppis, joka sijoittuu saman systeemin valmismaailmaan. Kertoo erilleen ajautuneista lapsuudenystävistä, jotka ovat omituisten unien johdosta (sekä sattumankaupasta) päätyneet taas yhteen.
Sisällysluettelo
Tarina
Peli sijoittuu Gaïaan, AnimaRPG:n valmismaailmaan. Ajallisesti peli alkaa n. kuusi kuukautta "Taivaan murtuman" jälkeen. Pelin sankareina on neljä erilleen lähtenyttä lapsuudenystävää - Kael, Gerhart, Alex ja Deimos - jotka törmäsivät uudestaan toisiinsa, kun he alkoivat selvittämään, mistä heidän sangen oudot unet johtuivat.
Ja maailmalle lähti viimeinenkin (prologi)
Tulen kirjoittamaan täydemmän tarinan, tässä lyhennelmä:
Vanhalla mantereella, Alberian maakunnassa sijaitsee eräs pieni kylä nimeltään Annan. Täällä Kael, Gerhart, Alex, Deimos ja Valkea viettivät lapsuuttaan. Toisiinsa he tutustuivat kunnolla Kaelin isän Abinin pitämässä kyläkoulussa, ja heistä tuli sangen läheiset ystävykset. He viettivät aikaansa yhdessä Annanissa noin kymmenen vuotta (paitsi Alex, joka meni kolmeksi vuodeksi metsästäjän oppiin), kunnes Kael päätti lähteä sirkuksen matkaan, ollen tällöin ensimmäinen kylästä lähtenyt. Pari kuukautta Kaelin lähdön jälkeen Alexin ollessa pidemmällä metsästysreissulla hänen kotinsa syttyi selittämättömästi tuleen, polttaen kaiken läheisestä metsästä hänen perheeseensä. Tästä musertuneena Alex lähti myös lopullisesti Annanista. Gerhart ja Deimos jäivät vielä kylään noin puoleksi vuodeksi, mutta kuullessaan hänen äitinsä menneen uusiin naimisiin ja kieltäessään hänet, Gerhart päätti lähteä Annanista. Tämän kuullessaan (ja saadessaan tietää, ettei hänen ottoisällään ole tarvetta sepän kisällille), Deimos päätti lähteä samaa matkaa. Ja täten viimeinenkin lähti Annanista katsomaan maailmaa.
Ratsastajien lapsuus -sivulla on slice of life -tarina Annanin kylästä.
Unien murhat
Viisi kuukautta sitten Kael, Gerhart, Alex ja Deimos alkoivat näkemään toisistaan tietämättä samaa outoa unta. Unessa he istuivat kullatussa huoneessa kultapunaisen pyöreän pöydän ääressä valkoiset kaavut yllään neljän muun ihmisen kanssa, katselemassa kun viides kultaisessa kaavussa oleva ja valtaistuimen näköisellä tuolilla istuva ihminen syö. Noin neljä kuukautta uni pysyi samanlaisena, mutta viidennen kuukauden alussa uni muuttui niin, että tämä viides nousi syömisen jälkeen ylös ja murhasi yhden muista pöydässä istuvista. Syystä tai toisesta tämä ajoi kaikki takaisin Alberiaan, jossa he alkoivat selvittämään tätä omin avuin. Noin kaksi viikkoa ensimmäisestä murhasta uni muuttui uudestaan niin, että tällä kertaa tämä kultakaapuinen murhasikin kaksi muuta pöydässä istuvaa.
Tässä kohtaa kaikki olivat eksyneet Grafthonin yhteen esikylään, jossa he sitten tapasivat toisensa ja päättivät vaihtaa kuulumisia kylän majatalossa, Vuotavassa Kattilassa. Täällä he sitten saivat selville, että he kaikki olivat nähneet samaa unta, ja että yksi vielä hengissä olevista valkokaavuista on majatalon emännän veli nimeltä Marco, joka pitää kangaskauppaa Belfortissa. He päättivät lähteä seuraavana päivänä matkaan kohti Belfortia, ja Deimos onnistui hankkimaan heille nopeamman kyydin sinne värväämällä ryhmän Fernand Atíaman -nimisen kauppiaan karavaanin vartijoiksi. Tätä karavaania vartioi porukan lisäksi joukko Haufmanilaisia sotureita, jotka kertoivat tekevänsä tätä, jotta voisivat maksaa takaisin sille kylälle, joka otti heidät vastaan kun heidän oma kylä paloi maahan. Yksi hauffeista, Mimir, kertoi tämän tulipalon johtuneen jostain nuoresta naisesta, jonka he olivat löytäneet alastomana hangesta keskellä kylmää talvea, ja jonka he olivat tuoneet kylään. Kael ei tietenkään tätä uskonut, mutta Alexille tuli tämän kuullessaan tarve saada jonkinlainen kuva Valkeasta, jonka hän haluaisi näyttää Mimirille.
Matka näyttäisi kumminkin hidastuvan hiukan, koska heidän täytyy kiertää Grafthonista Belfortiin menevän tien varrella oleva Desmontin kaupunki, joka mystisesti kuoli puoli vuotta sitten ja joka on nyt karanteenissa. Tämä tuli yllätyksenä koko ryhmälle, varsinkin Kaelille, joka yleensä kuulee tällaisista asioista nopeasti. Tämä kaupunki aiheutti myös omituisia tunteita Deimokselle, joka tunsi halua mennä tähän kaupunkiin ja korjata... jotain.
Kun karavaani päätti leiriytyä siksi yöksi, Kael ehdotti muulle ryhmälle tieteellistä tutkimusta. Hän keräsi kaikkien sormukset, laittoi niihin merkit, ja laittoi ne kaikki samaan pussiin. Hän sitten pyysi, että kaikki vahtisivat tätä pussia koko yön, jotta voitaisiin tietää, vaikuttaisiko nämä sormukset tähän uneen. Hän nimittäin ei ikinä voinut olla yhtä yötä ilman tätä sormusta. Kaelin ja Deimoksen vahtivuoroilla sormukset pysyivät tallella, mutta Alexin vahtivuorolla Kaelin ja Deimoksen sormukset katosivat. Alex kuitenkin päätti olla vielä herättämättä Kaelia. Mutta kun Gerhart huomasi omalla vahtivuorollaan Alexin sormuksen kadonneen ja hänen sujahtaneen hänen sormeensa, hän herätti Kaelin, ja huomasi hänenkin sormuksen palanneen sormeen. Molemmat huomasivat tulevansa enemmän ja enemmän unisiksi, mutta Kael päätti viimeisillä voimillaan yrittää saada Gerhartin sormuksen pois. Tässä hän onnistui viime tingassa, ja Gerhart huomasi olevansa taas pirteämpi. Kael taas huomasi, että tänä yönä Gerhart ei ilmestynytkään uneen, ja kultakaapu vaikutti asiasta hämmentyneeltä. Alex ja Deimos huomasivat myös, että kultakaavun jokaöisestä leivästä puuttui kanta.
Herättyään porukka alkoi käymään läpi unen uutoksia. Selväksi tuli, että murhaajan leivästä puuttui osa, ja Gerhart saattoi puuttua unesta. Päätettiin jatkaa kokeilua, pitäen edelleen Gerhartin sormuksen pois tämän sormesta, ja tällä kertaa ottaen myös Deimoksen sormuksen pois ja antaen hänen nukkua koko yö. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä heidän kimppuunsa hyökkäsi joukko metsärosvoja. Kamppailun timmellyksessä Deimoksen sormus katosi, joten päätettiin ottaa Alexin sormus sen sijaan. Kun kuolleet oli haudattu ja leiri siirretty, Deimoksen ja Alexin annettiin nukkua, kun Gerhart ja Kael valvoivat ja vahtivat Alexin sormusta.
Kael innostuneena seurasi sormusta tarkkaan Gerhartin harmiksi, hän kun halusi päästä nukkumaan. Lopulta hän menetti Kaelin innostuksesta malttinsa, ja tönäisikin Kaelin vähän kauemmas. Tämä sai sormuksen tippumaan Gerhartin kädestä ja vierimään Alexin sängyn viereen, joka Kaelin harmiksi otti unissaan sen itselleen.
Uni oli tänä yönä muuttunut hyvin paljon. Murhaajan ja kahdeksan muun lisäksi pöydässä olikin murhaaja ja neljä muuta, ja murhaajan leivän koko oli pienentynyt huomattavasti. Murhaajalla oli myös vain vasemman käden kultasormus. Murhaajan ilme oli myös muuttunut huomattavasti: normaalin rauhallisen ilmeen sijaan hän näytti hyvin vihaiselta. Hänen vihansa kuitenkin vaikutti oletetun "suunnitelmani on pilalla" -vihan sijaan sellaiselta, että häneltä olisi viety jotain. Aamulla Alex ja Deimos kertoivat näistä muutoksista, josta Kael päätteli, että sormukset ovat syy näihin uniin. Hän myös päätteli ihmisten taipumuksesta laittaa sormus sormeen unissa, että ne vaikuttavat myös ihmisten käytökseen.
Seuraavana yönä Alexin ollessa vahtivuorossa hän näki omituisen näyn. Kolme hirvenmuotoista olentoa seisoi Geldan metsässä. Mikä teki näyn vielä oudommaksi oli se, että näillä näytti olevan ratsastajat selässä. Hetken seisottuaan metsässä yksi ratsastajista alkoi ratsunsa kanssa lähestyä leiriä, toiset seuraten jonkun matkaa perässä. Ensimmäisen päästyä rantaan Alex huomasi, että ratsu ei ollutkaan hirvi, vaan jokin hirven ja hevosen välistä, normaalia suurempi hevonen jolla oli sarvet. Ratsastajakaan ei ollut ihminen, vaan ihmismuodon omaava susi. Muidenkin ratsastajien tullessa valoon Alex näki, että kaikkien ratsut olivat samanlaisia hirven ja hevosen sekasikiöitä, ja että kaikki ratsastajat olivat ihmismuodon omaavia eläimiä. Ratsastajat nostivat kätensä kohti Alexia, ja johtajalta vaikuttava ensimmäinen ratsastaja alkoi puhumaan Alexille jollain omituisella kielellä. Eleistä ja äänensävystä Alex pystyi vain veikkaamaan, että kyseessä oli jonkin sortin tervehdys, ja kun kaikki sanoivat yhteen ääneen Alexille jotain, hän yritti toistaa sen. Muutama ratsastaja naurahti tälle, mutta kaikki kumminkin olivat myötämielisen näköisiä. Kuultuaan räsähdyksen takaansa Alex kääntyi nopeasti ympäri, rikkoen näin katsekontaktin ratsastajien johtajaan. Todettuaan räsähdyksen olevan vain Nansenin nuotioon lisäämä puu, hän kääntyi takaisin ratsastajiin päin, huomaten kaikkien muiden juokseneen takaisin metsään johtajaa lukuunottamatta, joka katsoi hetken aikaa kohti Alexia, kunnes itsekin kääntyi ja katosi metsään.
- Deimoksella kaikkien sormukset
- jostain syystä unen tultua Alexin sormus oli siirtynyt takaisin Alexille
- unessa Deimos näki itsensä omalla, Kaelin ja Gerhartin paikalla
- unen päätyttyä kaikki sai takaisin omat sormuksensa
- pysähtyivät lounaalle Kiviympyrälle
- saapuivat illan suussa Belfortiin
- katsoivat samana iltana Marcon kangaskaupan
- eivät löytäneet Marcoa, ainoastaan hänene vaimonsa
- vaimon mukaan Marcon oli vienyt kolme tummiin pukeutunutta miestä
- lähtivät seuraamaan miesten jälkiä, jotka katosivat uuteen kaupunkiin
- saivat selville Taran sijainnin ja kävivät tapaamassa häntä
- Tara tunnisti heidät, ja antoi oman sormuksensa heille
- kertoi, että oli nähnyt murhaajan yksissä markiisin juhlissa
- järjesti audienssin pormestarin kanssa, joka lupasi järjestää audienssin markiisin kanssa
- Selittivät Desmontin tapahtumia
- kuulivat paljon huhuja, ei mitään konkreettista
- Kael lähti ihmisten avulla selvittämään, minne miehet olivat menneet
- sai selville, että he olivat jättäneet suuren säkin eräälle teurastamolle
- yrittivät selvittää murhaajan henkilöllisyyttä
- eräiden känniläisten mukaan murhaaja näytti ihan Brynniltä, yhdeltä uudelta teurastajalta
- toimii teurastajana samassa teurastamossa, jonne miehet jättivät säkin
- murtautuivat teurastamoon, eivät löytäneet mitään, hukkasivat Taran sormuksen
- katsoivat samana iltana Marcon kangaskaupan
- Kun olivat kyselleet ympäri kaupunkia asiasta, saivat kreivi Drachen miehet kimppuun
- Miehet ottivat porukan kiinni, heittivät kreivin kartanoon lukittuun huoneeseen
- Pääsivät pakenemaan
- Miehet ottivat porukan kiinni, heittivät kreivin kartanoon lukittuun huoneeseen
- Kreivi on nyt varmasti epäilyttävä, murtautuivat yön pimeydessä kartanoon tutkimaan
- Deimos jäi kiinni, mutta onnistui bluffaamaan itsensä pidätyksestä, joutui tilusten ulkopuolelle
- Vietti lopun yötään pitkin Belfortin katuja
- muut löysivät kreivin asevaraston
- naamioituivat kreivin miehiksi
- Gerhartin käteen tarraantui metallinen käsivarsihaarniska, joka paransi hänen rikkoutuneen kätensä
- Menivät suoraan Kreivin juttusille, saivat huijattua hänet yksityiseen huoneeseen
- Täällä he kuulustelivat kreiviä, kunnes kreivi hyökkäsi ja aiheutti hälytyksen -> kreivi murhattiin
- Kael vei häneltä kaikki sormukset, laittoi omiinsa
- porukka pakenee yöhön
- Deimos jäi kiinni, mutta onnistui bluffaamaan itsensä pidätyksestä, joutui tilusten ulkopuolelle
- Tällä välin Deimos törmää samaan kauppiaaseen, joka antoi hänelle sormuksen
- Kauppias yrittää huijata Deimoksen ansaan, ei onnistu, hyökkää Deimoksen kimppuun
- Deimos pakenee, kauppias juoksee perään
- Kauppias yrittää huijata Deimoksen ansaan, ei onnistu, hyökkää Deimoksen kimppuun
- Muu porukka pääsee takaisin kaduille, etsii Deimosta
- löytää hänet, kun kauppias on lyömässä hänen tajuaan kankaalle
- tappelu kauppiasta vastaan joka päättyy siihen, kun Deimos tajuttomana iskee kätensä kauppiaan päähän
- kauppias jostain syystä menettää tajuntansa
- Porukka pakenee kaupungista Geldan metsään, jossa viettävät yön kasassa
- Alex herätetään kesken unien, herättäjänä joku nainen
- Paljastuu Alexin serkuksi
- Vievät porukan heidän leiriin, jossa he viettivät pari kuukautta voimiaan keräillen
- Alex herätetään kesken unien, herättäjänä joku nainen
Kuollut kaupunki
- Lähdettyään Alexin sukulaisten heimosta, ottivat suunnakseen Desmontin, jonka tapahtumia he halusivat selvittää
- Saivat selville, että kaikki kaupunkilaiset olivat jostain syystä raadeltu, ja että kaupungin keskellä oleva kartano oli muurattu umpeen
- Saivat myös selville, että kaupunkia vartioivat ihmiset eivät ole hallinnon, vaan Black Sun -nimisen kauppakillan väkeä
- epäilyttävää
- Murtautuivat kartanoon
- löysivät kellarista portaat vielä alemmaksi
- Kartanon alapuolelta löytyi laboratoriokompleksi, jonka varastotilassa oli isoja putkia täynnä kammottavia hirviöitä
- Deimokselle tuli hirveä tarve tuhota nämä hirviöt
- Luentosalikerroksesta löytyi raporttivarasto sekä kirja, jonka Deimos otti ja alkoi lukemaan
- Päättivät poistua paikasta, mutta hirviöt olivat päässeet valloilleen
- Yksi hyökkäsi heidän kimppuunsa, saivat suurella vaivalla tapettua hänet
- Kuollessaan hirviö muuttui piikkipalloksi, joka esti heitä käyttämästä portaita -> käytetään hissiä
- Yksi hyökkäsi heidän kimppuunsa, saivat suurella vaivalla tapettua hänet
- Nousivat hissillä kompleksin ensimmäiseen kerrokseen
- siellä oli Black Sunin tyyppejä pieksemässä hirviöitä sata nolla
- eivät antautuneet, nousivat ylemmäksi
- siellä oli Black Sunin tyyppejä pieksemässä hirviöitä sata nolla
- Päätyivät kartanon alta meneviin luoliin, joka oli pahasti ansoitettu
- Alex jäi hetkeksi taakse kuuntelemaan, mitä nämä tyypit saattaisivat sanoa
- kuuli tuhopolttajasta pohjoisessa, yhdisti tämän Valkeaan
- Alex jäi hetkeksi taakse kuuntelemaan, mitä nämä tyypit saattaisivat sanoa
Jälkiä pohjoisessa
- Päästyään pois luolastosta Alex halusi lähteä seuraamaan kuulemiaan jälkiä
- Tämän takia porukka poistui Alberiasta ja tulivat Hauffmanniin, jonne jäljet johtivat
- Täällä he kuulivat tarinoita tulinoidasta, punapäisestä nakuilijasta, joka poltti kaiken vastaantulevan
- kuvaus vastasi Valkeaa, minkä takia Alexin päättäväisyys kasvoi
- Täällä he kuulivat tarinoita tulinoidasta, punapäisestä nakuilijasta, joka poltti kaiken vastaantulevan
- Seurattuaan jälkiä pari viikkoa ja saavutettuaan tulinoitaa ryhmä löysi pienen kylän, jonka ulkopuolisessa metsässä oli tulinoidan jäljet loppuneet
- Käytyään kyselemässä kylässä asiasta ryhmä sai selville, että kyläläiset olivat tappaneet tulinoidan ja heittäneet hänet läheiseen rotkoon
- Tämän kuullessaan Alex juoksi rotkolle ja melkein hyppäsi alas päästäkseen näkemälleen ruumiille
- Ruumis paljastuu Valkeaksi, mutta kun se nostetaan rotkosta ylös, Deimos näkee siinä jotain outoa
- Ryhmä päätti polttohaudata ruumiin
- Käytyään kyselemässä kylässä asiasta ryhmä sai selville, että kyläläiset olivat tappaneet tulinoidan ja heittäneet hänet läheiseen rotkoon
- Hautauksen jälkeen he päättivät etsiä käsiinsä Lasarotin, joka kuulemma oli kyläläisten hyökkäyksen johtajana
- Seurasivat hänen jälkiään kukkulalle, josta he löysivät näkymättömän tornin
- Tornista he löysivät Elelen, yli kaksimetrisen naisen, joka tuntuu pitävän hahmoille omituisia asioita itsestäänselvyytenä
- He myös löysivät jonkin hahmon, joka oli kahlittu liikkumattomaksi yhteen selliin
- Torni kuului Lasarotille, jolla oli Valkea hallussa
- Lasarotin syyt eivät selvinneet, sillä ryhmä murhasi hänet melkein heti
- Lasarotin murha ei kuitenkaan pysäyttänyt hänen liikkuvia nukkejaan, mutta Kaelin kahleista vapauttama olento pystyi tuhoamaan ne
- Kahlittu olento väittää nimekseen Ziril, mutta hänen olemuksensa on hahmoille mysteeri
- Valkea on nyt hahmojen kanssa, mutta hän on ollut tajuttomana tämän ajan
Hahmot
Pelaajahahmot
Kael Sullivan
Eläkkeelle jääneen seikkailijan poika. Kaelin isä oli kylässä kylänoppinut ja erityisesti opettaja, ja hänen pitämänsä koulun kautta porukka sitten tutustui toisiinsa. Heidän ollessa lapsia se oli yleensä Kael, joka keksi jonkun hauskan "seikkailuidean", johon hän sitten muita yllytti. Kael oli ensimmäinen kylästä lopullisesti lähtenyt mentyään sirkuksen matkaan 16-vuotiaana.
Kaelia pelaa Hattu-Ossi.
Gerhart Grantson
Metsurin ja majatalon tarjoilijan poika, joka oli aina toisena isoveljelleen. Isoveljensä ja isänsä kuoltua Gerhartin äiti ei enää kiinnittänyt mitään huomiota Gerharttiin, minkä takia Gerhartilla on läheisemmät suhteet ystäviensä kuin perheensä kanssa. Jo lapsesta Gerhart on ollut astetta kuumapäisempi, minkä takia hän on ollut helposti Kaelin yllytettävänä. Tästä huolimatta (tai ehkä tämän takia) Gerhart ja Kael ovat olleet aina parhaimmat kaverukset. Kun Gerhartin äiti kääntyi uskoon ja meni uusiin naimisiin, Gerhart jäi puille paljaille, minkä takia tämä päätti lähteä kylästä.
Gerhartia pelaa Farfeght.
Alexandra "Alex" Nightleaf
Metsämiehen ja kylän lääkenaisen tytär. Koska Alexin äiti oli varsin hyvä lääkenainen, syytettiin häntä yleensä noidaksi ja Alexia noidan lapseksi. Itse asiassa varsinainen haukkumanimi oli "noidan poika", sillä Alex on aina ollut sangen poikamainen. Lapsena Alex oli porukan "järjen ääni", ja hänen jäätävä vihansa sai jopa Kaelin olemaan hiljaa (mikä ei siihen aikaan ollut kovin helppoa). 14-vuotiaana ALex lähti metsästäjän oppiin, josta hän palasi komen vuoden jälkeen toimiakseen kylässä metsästäjänä. Hän kuitenkin lähti lopullisesti kylästä vähän päälle vuoden jälkeen, kun hänen perheensä kuoli omituisessa metsäpalossa.
Alexilla on lemmikkipöllö nimeltä Kuuhöyhen (mutta kaikki kutsuvat sitä vain herra Huuksi), jonka Alex pelasti tämän ollessa vasta vähän poikasta vanhempi. Huu on hyvin kiintynyt emäntäänsä, ja auttaakin tätä niin paljon kuin voi.
Alexia pelaa Wunderkind.
Deimos
Porukan vanhin ja kylän sepän ottopoika. Deimoksen oikeat vanhemmat katosivat hänen ollessa seitsemänvuotias, eikä Deimoksella ole yhtään muistikuvia heistä. Kukaan ei myöskään tiedä Deimoksen vanhemmista mitään (tai ainakaan Deimokselle ei ole kerrottu mitään), ei edes heidän sukunimeä. Ainoa Deimokselle heistä jäänyt muistoesine on Deimoksen rakas sotaviikate, jota hän kutsuu Eraksi. Deimos on ottanut itselleen porukassa isän/isoveljen roolin, jonka johdosta hän on ensimmäisenä auttamassa muita jäseniä. Deimos oli Gerhartin kanssa viimeiset kylästä lähteneet.
Deimosta pelaa Jushak.
NPCs
Tärkeitä
Valkea Nightleaf, Alexin pikkusisko, joka oli tärkeä osa porukkaa. Kuoli Alexin vanhempien kanssa.
Viola (?), Gerhartin äiti. Violan tämänhetkistä sijaintia ja sukunimeä ei tiedetä, sillä hän ei ole ollut poikaansa yhtään yhteydessä.
Hermund Grant, Gerhartin mukaan ottanut kauppias. Asettuaan aloilleen Hermund potkaisi Gerhartin pellolle.
Abin Sullivan, Kaelin isä. Kun Kaelin äiti kuoli synnytyksessä, Abin päätti eläköityä seikkailusta, ja muutti alberialaiseen pikkukylään, jossa hänestä tuli kylänoppinut. Abinilla ei ole hirveästi mitään Kaelin seikkailuja vastaan, mutta on nyt vähän huolissaan, kun ei ole kuullut pojastaan vähään aikaan.
Elele, Lasarotin tornissa vangittuna ollut isokokoinen nainen. Elele on todistanut olevansa erittäin pätevä taistelija, eikä hänen vangitsemisperusteitaan tiedetä.
Ziril, myös Lasarotin tornissa vangittuna ollut hermafrodiitti, jonka todellinen luonto on mysteeri. Puhuu paljon ja satunnaisesti, pirteä ottaen huomioon, että hän on ollut vangittuna yli kuusi vuotta (hänen mukaansa).
Ei tärkeitä
Lasarot, Valkean vangitsija.
Konrad, grafthonilainen räätäli.
Fernand Atíaman, Kauppias Gabrielista. Deimos on ollut hänen leivissään useamman kerran, mitä kautta hän saikin hankittua porukalle työn hänen karavaanistaan siksi aikaa, kun he matkaavat Belfortiin.
Haufmanilaiset, joukko metsästäjiä, jotka hakevat töitä maksaakseen takaisin sille kylälle, joka otti vastaan heidän kylän henkiinjääneet.
- Nansen, porukan johtaja.
- Olaf, Nansenin veli. Kuoli metsärosvojen hyökkäyksessä.
- Vidar, Nansenin veli. Kuoli metsärosvojen hyökkäyksessä.
- Trygg, Nansenin veli.
- Kris, Nansenin serkku. Kuoli metsärosvojen hyökkäyksessä.
- Mimir, Nansenin serkku. Oli mukana pelastamassa heidän kylän polttaneen naisen.
- Axel, metsästystoveri. Kuoli metsärosvojen hyökkäyksessä.
- Boden, metsästystoveri.
- Britt, metsästystoveri. Kuoli metsärosvojen hyökkäyksessä.
Airgon, Belfortissa asuva alberialainen markiisi.
Tare, Airgonin palveluksessa toimiva piika. Piti hallussaan yhtä hopeasormuksista, jonka hän antoi Kaelille.
Marco, belfortilainen kangaskauppias. Marco on porukan ja murhaajan lisäksi toinen kahdesta, jotka ovat vielä hengissä. Tällä hetkellä kidnapattuna.
Maria, Marcon vaimo.
Kolme tummiin pukeutunutta miestä, Marcon kidnappaajat.
von Drache, Desmontista Belfortiin muuttanut kreiviperhe.
Brynn, Belfortissa toimiva teurastaja
Harold(?), kauppias, jolta Deimos sai hopeasormuksen (ainakin näin Deimos muistelee).