Absalon/20. pelikerta

Kohteesta ExcaliburWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Pohditaan, mitä tehdä seuraavaksi nyt kun haudanryöstäjien käyttämä Malakian kirkon hautaluettelo on saatu haltuun. Kerrotaan Lucienille, että luettelo oli Anton "Riikinkukko" Merkuriuksella, ja varoitetaan tätä, että häntä vartioivat vartijat voivat olla vaarallisia.

Päätetään etsiä liittolaisia Malakian kirkosta palauttamalla hautaluettelo heille. Ensin kuitenkin kopioidaan olennaisimmat tiedot kirjasta muistiin.

Marssitaan Malakian temppeliin. Vastassa on harmaakaapuinen pappi, joka tiedustelee asiaamme temppelissä. Näytetään papille hautaluetteloa ja kerrotaan, että haluamme palauttaa sen. Papin leuka loksahtaa ja tämä delegoi asian ylipapille.

Ylipappi
Ihminen, viisas, älykäs myöskin. Pappi, osaa taikoa, on sillä leveliä toista kymmentä.

Pääsemme ylipapin puheille. Ylipapin seurana on muitakin harmaakaapuisia pappeja. Emilio esittelee meidät oikeilla nimillä ja kertoo varsin avoimesti Alexisin ja yövartijoiden murhasta, haudanryöstöepäilyistä ja Lucienin lavastuksesta. Kun Anton Merkurius mainitaan, ylipappi nyökkää yhdelle harmaakaavuista, joka poistuu vähin äänin huoneesta.

Ylipappi kertoo, että myös Malakian kirkko on pannut haudanryöstöjä merkille ja tutkinut niitä, mutta toteaa meidän päässeen tutkimuksissa paljon pidemmälle. Ylipappi toteaa myös pitävänsä Lucienia syyttömänä. Hän kiittää avusta ja lupaa tehdä parhaansa auttaakseen Lucienin maineen puhdistamisessa.

Temppelistä poistuttaessa Lindon päättää asettaa temppelin tarkkailuun, poistuihan yksi papeista sentään kesken neuvottelun jollekin epäilyttäville asioille. Viitta ottaa ensimmäisen vartiovuoron eikä näe mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Iltapäivällä Emilio tulee vapauttamaan tämän.

Emilion vuoron aikana Malakian temppelin eteen ajavat mustat, merkitsemättömät umpivankkurit. Muutama kaapumies raahaa vaunuista temppeliin sidotun, pussipäisen, keskikokoisen, tajuttoman ihmismiehen.

Alkuillasta Lindon ja Sotilas tulevat vapauttamaan Emilion, joka suuntaa Merkuriuksen johtaman piiritalon lähistölle seuraamaan tilannetta ja kuuntelemaan huhuja. Vaikuttaa siltä, että piiritalolla ei tapahdu mitään erityistä, mutta yövartijoiden suosimassa kapakassa kiertää huhu, että Merkurius ei tullut tänään töihin.

Puolen yön aikaan Lindonin ja Sotilaan vahtiessa temppeliä tulee temppelistä ulos hautajaiskulkue: parijonossa käveleviä kaapumiehiä, joista osa vetää kärryjä. Kärryillä kulkee musta ruumisarkku. Kulkue suuntaa hautausmaalle, jonne hautausmaan hoitaja päästää heidät – Lindon ja Sotilas joutuvat ylittämään muurin omin luvin.

Hautausmaalla Malakian papit hautaavat arkun ruumiineen vastakaivettuun hautaan. Lindon kuulee tarkoilla haltiankorvillaan, että haudan ääressä sanottavat sanat kuulostavat enemmän kirouksilta kuin siunauksilta. Haudan päätyyn ei aseteta hautakiveä eikä mitään muutakaan merkkiä.

Hautauksen toimitettuaan papit poistuvat paikalta. Sotilas ja Lindon poistuvat vähin äänin tukikohtaan, saavat kuulla Emilion tiedot Merkuriuksen poissaolosta ja käyvät nukkumaan.

Seuraavana päivänä Lindon saa yliopistolle Malakian sinetillä sinetöidyn kirjeen, jossa ylipappi jälleen kerran kiittää avusta ja vakuuttaa, että tilanne Lucienin kanssa selvinnee parissa päivässä parhain päin.

Emilio saa selville, että Merkurius ei vielä parin päivän jälkeenkään ole palannut töihin. Yövartijoiden keskuudessa kiertää epäillään, että Merkurius olisi kerännyt viekkaudella ja vääryydellä saamansa rahat, jättänyt vaimonsa ja lähtenyt kaukomaille.

Virkaatekevä vartiopäällikkö toteaa ensi töikseen, että hittoako he pitävät syytöntä miestä – Lucienia – kotonaan arestissa. Lucien lähettää Lindonille lyhyen kiitoskirjeen, jossa toteaa olevansa "yhden velkaa".

[+600 XP]