Purp:Purppurakuninkaiden sukua

Kohteesta ExcaliburWiki
Versio hetkellä 20. helmikuuta 2011 kello 21.57 – tehnyt Kaermes (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Takaisin "Hei, sinä!", Nicolo kuuli takaansa kävellessään takaisin majatalolle. Ympäri kääntyessään hän näki surkean pienen kääpiön tuijo…)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Takaisin

"Hei, sinä!", Nicolo kuuli takaansa kävellessään takaisin majatalolle. Ympäri kääntyessään hän näki surkean pienen kääpiön tuijottamassa häntä; kaikkea tästä kaupungista löytyykin, kai tuollekin pitää kolikko heittää. "Niin?", Nicolo vastasi kaivaessaan kuparia taskustaan. "Vapaaherra Repinillä on sinulle tärkeää asiaa, pyytäisin että tulet heti kanssani hänen luokseen." Vai että audienssi itse päädemoninpalvojan kanssa, saattaa olla vaarallista, mutta enköhän vähintään pääse pakoon jos tositilanne koittaa. "Hmm, toki, käyn vain vaihtamassa vaatteet majatalolla. Kuten näet, nämä ovat vähän ryvettyneet".

-

Kartano oli vähintään yhtä hieno sisältä kuin ulkoa, Nicolon katse vaelteli ympäriinsä ylellisiä huoneita palvelijan johdattaessa häntä kohti ulko-ovia. Repinin täytyy luulla minua täydeksi idiootiksi. Repin oli kertonut Nicolon olevan Radavarin suvun perillinen, kenen kuuluisi johtaa sukua nyt; Repin-eno jäisi sivulle kaikesta. Ei kukaan luopuisi kaikesta tästä vallasta vapaaehtoisesti, tässä on joku taka-ajatus.

Nicolon astuessa ovista ulos hän huomasi kasvojensa heijastuvan vastapäisistä ikkunoista. Hänen ei ollut tarvinnut teeskennellä yllätystä kun Repin paljasti ikivanhan taulun ensimmäisestä purppurakuninkaasta nuorena. Vaikka Angelo ja Renato olivat kertoneet taulun näyttävän ihan Nicololta, ei hän ollut täysin uskonut heitä. Ei tämä yhdennäköisyyskään voi olla normaalia. Ihme, että kuolleet kuninkaat kirosivat minut jos kerta olen Radavar. Nicolo virnuili muistellessaan miten vaikeaksi Repin oli mennyt kysyttäessä tästä.

Ei, kyseessä täytyi olla joku demonien juoni. Nicolo ei ollut uskonut pääsevänsä pois kartanosta ilman taistelua, demoninpalvojien ystävällisyys yllätti hänet. Mitähän tekisin jos todella johtaisin Radavareja? Tuskin saisin heitä lopettamaan demonien palvontaa. Lisäksi saisin muut kirotut, safiirit sekä kirkon vastaani. Ei, en voi tehdä sitä. Eno ja serkku jotka palvovat demoneita ja ovat murhaajia, kaukaiset muistot isästä ja äidistä, Priadelli. Hah, hän on ainoa oikea perhe jonka muistan, ja jota kunnioitan. Ja mitähän hän olisi sanonut demonien kanssa veljeilystä?

Nyt täytyy vain löytää Lilian, ennen kun on liian myöhäistä.