Jokimetsän laulu:Punalehtien Huippu

Puolisen päivää lähikylästä ja reilun kahden päivämatkan päässä Kaheijan kaupungista luoteeseen, keskellä tuuheaa havumetsää, kohoaa pieni kukkula. Kukkulaa lähestyttäessä ympäröivä metsä harvenee, kunnes kukkulan juurella kasvaa enää vain kanervikkoa. Kukkula on halkaisijaltaan reilut sata metriä, ja sen huippu kohoaa noin viitisen metriä ympäröivien puiden yläpuolelle. Kukkulan rinteillä kasvaa ylöspäin harvenevan kanervan ja jäkälän lisäksi eksoottisia punalehtisiä puita, alimpien juurten ollessa kukkulan rinteessä pari metriä ympäröivän metsämaan yläpuolella ja ylimpien latvojen noustessa ympäröivien puiden latvojen tasoille, siten että kukkulan huippu on paljasta vaalea asinertävänharmaata kiveä. Puut ovat tyypillisesti metristä neljään korkeita, niiden kuori on tummanharmaa ja niiden lehdet ovat tummanpunaisia ja muodoltaan siipimäisiä. Puiden välistä vie pieni polku kohti kukkulan yläosia, kunnes noin kolmasosan matkasta huipulle rinteessä avautuu kapea oviaukko kukkulan sisälle vievään käytävään.

Käytävän suun peittää pienien sinikukkaisten köynnöskasvien verho, josta on helppo kävellä läpi, mutta joka estää minkäänlaisen viiman käytävään; sen sijaan käytävässä, kuten suurimmassa osassa sisätiloja, puhaltelee leppeä tuulenhenkäys. Ensimmäiset kymmenisen metriä tuuli on viileä, mutta toisen, silkkisen verhon jälkeen tuuli on miellyttävän lämmin.¹ Mansen sisätilat ovat aika pienet, käytävien ollessa noin metrin levyisiä; materiaali on enimmäkseen samaa vaaleansiniharmaata kiveä kuin huippukin, mutta täysin sileää. Keskushuone on säännöllisen kuusikulmion muotoinen, nelisen metriä korkea, ja halkaisijaltaan reilut kymmenen metriä. Huoneen katossa on keskellä reikä joka vie kukkulan huipulle ja päästää vähän päivänvaloa huoneeseen, joskin enemmän valoa tulee yleensä kristallisen katon vaimeasta hehkusta. Kattoaukosta ei silti koskaan sada mitään eikä siitä tule pölyä tai roskia huoneeseen. Jokaisen seinän keskellä on kapea oviaukko; vastakkaisilla sivuilla on ulos sekä sydänhuoneeseen ja muilla sivuhuoneisiin.
Sivuhuoneet ovat identtiset; noin metrin mittainen käytävä vie pieneen neliskanttiseen huoneeseen jonka korkeus on vähän alle kolme metriä ja sivu nelisen metriä. Toisella puolella on keskushuoneen puoleista seinää vasten pöytä ja sen vieressä istuin, toisella puolella on kirjahylly. Kaikki huonekalut on tehty ohuesta, kovasta kristallista, ja ne ovat istuimia lukuunottamatta kiinteästi kiinni seinässä. Vastakkaisella puolella huonetta on matala pehmeän sammaleen peittämä nukkuma-alue. Pöydän kulmassa on pieni liesi/jäähdytintaso, joka toimii yksinkertaisen liukusäätimen avulla. Hyllyn reunassa on muutama säädin lisää, joilla voi muuttaa huoneen valaistusta, tuulen tasoa ja lämpötilaa.² Huoneessa ei ole ovea, mutta paksuhko silkkiverho on vedettävissä eteen oviaukon peitteeksi.

Sydänhuone on pieni, vähän alle kaksi metriä halkaisijaltaan ja melko pyöreä, mutta sen seinät ovat paljon karkeammat, näyttäen melko suoraan kalliosta kaivetuilta. Sen takaseinällä on pieni syvennys, johon sydänkivi muodostuu.¹ Huoneesta vie useita hyvin pieniä käytäviä eri puolille kukkulaa; näistä puhaltaa jatkuvasti vaihtuen erilaisia tuulia (lämpimiä, kylminä, kosteita, kuivia, myrskyn voimalla tai vain kevyimmän henkäyksen).

1-point Water-aspected Manse

1. Hearthstone: Jewel of the Flying Heart (p. 85)
2. Comfort Zone, 1 pt. (p.66)
3. Magical Conveniences, 1 pt. (p.67)
   • Liesi/jäähdytin, tuuletus ja valaistus.

Paikat-sivu
Päähahmosivu