Ero sivun ”Luutnantti Ringgaardin kirjeet” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: '''Valossa kylpee maa''' -kampanjan kulku luutnantti Matthias Ringgaardin kihlatulleen kirjoittamina kirjeinä. == Helsingør 4.6.497 == Rakas Matilda, Toivottavasti kirjeeni löy...) |
|||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Kerro Alexille, että rakastan häntä, ja toivota hänelle hyvää yötä puolestani. | Kerro Alexille, että rakastan häntä, ja toivota hänelle hyvää yötä puolestani. | ||
− | Rakkaudella | + | Rakkaudella<br/> |
Matthias | Matthias | ||
[[Luokka:Valossa kylpee maa]] | [[Luokka:Valossa kylpee maa]] |
Versio 20. syyskuuta 2009 kello 23.51
Valossa kylpee maa -kampanjan kulku luutnantti Matthias Ringgaardin kihlatulleen kirjoittamina kirjeinä.
Helsingør 4.6.497
Rakas Matilda,
Toivottavasti kirjeeni löytää sinut ja pikku Alexin hyvissä voimissa. Olen niin pahoillani, että en voinut tulla tänään päivälliselle. Jouduin nimittäin lähtemään komennukselle.
Tiedäthän HL Kalenskajan, sen suuren laivan jonka tänään piti tulla satamaan - josta eilen kerroin? Kuten oletkin jo varmaan kuullut, no, Kalenskaja ei saapunut ajallaan. Toimisto oli koko aamun täynnä vihaisia ihmisiä, jotka kyselivät laivan perään. Jopa Eisenberg, se ärsyttävä ilmalaivaheppu, sai kerrankin muuta valitettavaa kuin lentokieltonsa.
Pomo huolestui toden teolla, kun hieman ennen puolta päivää tuli tieto, että Kalenskaja oli nähty Juutinraumassa. Uskomatonta - jättää nyt tuolla tavalla satama väliin! Hän komensi heti aloittamaan tapauksen tutkinnan kaappauksena ja - voitko kuvitella - määräsi Eisenbergin valmistelemaan ilmalaivansa lähtökuntoon. Yhtäkkiä, kuin kutsuttuna, jostain ilmestyi muuan Petra Krause killasta, ja pomo suostutteli Krausen vapauttamaan Eisenbergin ilmalaivan lentokiellosta.
Pomo otti konepistoolin asekaapista. En ole nähnyt asetta hänen kädessään moneen vuoteen! Ainahan hän kulkee pistooli vyöllään niin kuin upseerin kuuluu, mutta jokin hänen ilmeessään kertoi, että hän odottaa vaikeuksia. Schmidtin kanssa otimme kiväärit - en luota konepistooliin enää, kun olen saanut sellaisen joka ainoa kerta ampumaradalla jumiin. Jos se ei toimi ampumaradalla, niin miten sen voi kuvitella toimivan kentällä?
Ja niin älyttömältä kuin se kuulostaakin, olemme nyt - pomo, Schmidt, Eisenberg, minä ja sekalainen seurakunta muita - Tanskan rannikon yllä Eisenbergin ilmalaivassa matkalla Helsingøriin Kalenskajan perässä. Mihin sieltä, minulla ei ole harmainta aavistustakaan. Toivon vain, että matka ei ole pitkä, ja pääsisin pian takaisin Lyypekkiin.
Mutta minun ei sovi valittaa. Jokin on Kalenskajalla pahasti pielessä, ja isänmaamme etu vaatii meitä kaikkia tekemään parhaamme asian selvittämiseksi. Alexin on saatava varttua turvallisessa, vahvassa Preussissa, jota vihollisen salajuonet eivät horjuta.
Kerro Alexille, että rakastan häntä, ja toivota hänelle hyvää yötä puolestani.
Rakkaudella
Matthias