TuhansienVoima:Tapahtumat

Opintojen alku

Nantambun kaupunki elää ympärillämme monsuunin rankkasateessa, kun saavumme kaikki kampuksen porteille. Jonkun aikaa saadaan odotella, ohi kulkee tyyppejä puumaskien tai lasihelminauhojen kanssa; muutama tervehtii uusia tulokkaita mutta kiiruhtaa sitten eteenpäin pois sateesta. Opettaja Ot saapuu paikalle, pitää lyhyen tervetuliaispuheen ja ohjaa meidät sitten kampuksen keskelle, jossa on maaginen elementtipylväiden kannattelema katos. Asetumme istumaan mukavasti, kukin omalla tavallaan, sitten Ot pyytää meitä esittelemään itsensä. Ojilisso pääsee myös esittelemään Napan, ja Basil kutsuu esiin Humphreyn, ja vähän saadaan näistä keskustelua. Otin seuraava kysymys on että mikä kutakin kiinnostaa, ja sen jälkeen että mitä pidämme suurimpina vahvuuksinamme, ja kertoo samalla opistosta ja kaupungista. Basil on selkeästi joutunut elämänsä aikana kokemaan kovia ja opppimaan selviytymään, Kotone taas vaikuttaa elegantilta ja kiinnostuneelta musiikista. Seuraavaksi Ot esittelee meille muutaman arvoituksen, ensin kynttilän sytyttämistä ilman tuluksia tai piikiveä (esim. tulipylväästä) ja sitten käärmestä salaisuuksien selvittämistä. Sitten taas kysymys: Ot haluaa tietää että millä tavalla olemme palvelleet yhteisöjämme – Wunmilla on selkeästi vastuu painanut, ja Basililla on katumusta teoistaan ja uusi lehti käännettävänä. Takaisin vaihto tehtävään, joka tällä kertaa on luun sielun rauhoittaminen; Kotonelta ja Basililta onnistuu hautajaisvirsi ihan hyvin; Ojilla ja Savinalla vähän heikommin. Seuraava kysymys on se, että mitä haluamme tai haemme Magaambyasta; Ot onnistuu kertomaan kirjastoista ja muistuttamaan siitä kuinka Magaambya suojelee lähialueita. Tällä kertaa Ot ei kaiva tehtävää taskustaan, vaan viheltää paikalle sinisen viiriäisen, jolta pitää saada sulka nyppäisemättä; tämä onneksi onnistuu esim. pelottelemalla, soidintanssilla tai paimentamalla. Viimeisenä tehtävänä on saada kivi tanssimaan, joka onnistuu esimerkiksi loitsulla tai heittämällä se ilmapylvääseen. Viimeinen kysymys on se, mitä tavoitteita haluamme saavuttaa? Basil ja Wunmi eivät ole vielä varmoja, ja Ot kertoo että tämäkin on hyväksyttävää. Muilla toiveet ovat tietoa ja asioiden selvittämistä; erityisesti Ot muistuttaa muiden auttamisen tärkeydestä. Lopuksi Ot tekee jonkinlaisen loitsun, josta ilmaantuu kuusi erilaista symbolia ja pyytää jokaista valitsemaan jonkin: kaikki oppivat tästä vähäloitsun. Sen jälkeen Ot pitää pitemmän puheen, kannustaen meitä pohtimaan ketä olemme, omia motivaatioitamme, ja millaisiksi haluamme kasvaa. Lopuksi saamme jokainen sinikeltaisen lasihelmen jota kannattaa pitää esillä näyttämässä että olemme nyt Magaambyan opiskelijoita.

Ot antaa ohjeet asuntolallemme "Torniin", sitten lähtee toiseen suuntaan. Kävellään asuntolaan, joka itse on vain yksikerroksinen, mutta sen ympärillä on korkeampia pylväitä. Vastaan tulee nuori nainen, Esi, joka toivottaa meidän tervetulleeksi ja esittelee kuistilla makoilevan laiskamadon, Chiziren. Esi selittää hiukan kohorttina olemisesta – meillä on opiskelut ja vapaapäivät samaan aikaan – ja kertoo meille olevamme nyt Etuoikeutemme ajalla, eli alkukausi jolloin meidän pitää auttaa lähiympäristön väkeä ja hoitaa pieniä tehtäviä. Esi johdattaa meidän sisälle, mukavasti kalustettuun keskiaulaan josta löytyy lisää komeaa mosaiikkikoristeltua lattia. Oleskeluhuoneessa meitä tervehtii komea nuorimies Ignaci, jotenkin harjoitellun kohtelias alkemisti, jolta kuulemma voi hankkia alkemistisia tuotteita (paitsi ei räjähteitä). Hetken juttelun jälkeen kulman takaa taapertaa kana, jota hetken ohjaa ötököitä syömään nuori gnolli, kunnes hän huomaa meidät ja pomppaa sohvan taakse piiloon. Ankkurijuuri esittelee itsensä ja kana-eläinkumppaninsa ja pakenee pian paikalta, sitten Esi jatkaa paikkojen esittelyä: jokaiselle löytyy oma huone, jossa sänky, sohva ja kirstu. Vessat, kylpyhuone & pesula löytyy talon päästä, ruokailu tapahtuu muualla, ja Esi lupaa esitellä ruokalan sekä kampuskaupan seuraavaksi.

Ensimmäinen etuoikeuden tehtävä

Tulokkaat purkavat tavaransa uusiin, isoihin huoneisiinsa, ja Savina nopeasti tutkii paikat: useimmat ovat lukossa tai salvattuna mutta yhdestä löytyy harjoitteluaseita ja menneen pössyttelyn hajua. Palataan olohuoneeseen ja Esi johdattaa meidät kaatosateen halki ruokalaan. Ruokala on matala mosaiikein koristeltu rakennus, sisällä lämmintä ja paljon väkeä pitkien pöytien ympärillä penkeillä. Esi käy hakemassa keittäjä Lumusin, joka esittelee paikat & tavat ja antaa kaikille yhden hedelmänmuotoisen helmen merkiksi siitä että saamme käydä täällä, sitten lähdetään kauppa Jauhekasalle. Matkalla Esi esittelee rakennuksia joiden ohi kuljetaan kunnes päästään saaren toisella puolella olevalle tukevarakenteiselle kaupalla. Pitkän myyntipöydän takana on koboldikauppias Xhokan, joka katsoo meitä silmälasiensa yli, ja pyytää ensiksi jokaista muotoilemaan savesta pienen esineen, jota vasten hän sitten antaa pullistelevan säkin muotoisen lasihelmen. Sen jälkeen Xhokan jakaa opintotarvikkeita: pergamenttia, muuta sulkakynä, mustetta, yms. Saamme myös 40 kultarahaa alkukuluihin ja ensimmäisen kuukauden stipendin, 4 kultarahaa. Kysellään vähän mitä kaikkea on saatavilla, ja kaikki ostavat jonkun lukon tavaroilleen; käy ilmi että tällainen rahatalous on Ojille vähän vierasta, ja Basil pohtii korin hankintaa Humphreylle. Esi antaa loppupäivän vapaata ja pyytää tulemaan huomisaamuuna asuntolan etukuistille, jossa pääsemme aloittamaan etuoikeuden viikkomme, jolloin saamme tehdä erilaisia tehtäviä yhteiseksi hyväksi ja tutustua Magaambyan viiteen eri opintohaaraan.

Oji lähtee Esin kanssa takaisin asuntolalle, kysyen matkan varrella olevista kirjastoista ja arkistoista sekä mitkä ovat niiden aukioloajat, ja jatkaen sitten samasta aiheesta tiedonkeruuta asuntolalla. Savina käyttää loppupäivän käyen läpi kaikki löytämänsä Magaambyan rakennukset; Kotone etsii rauhallisen paikan ja harjoittelee luutunsoittoaan, ja saa kutsun Aurinko-asuntolaan harjoitteluajameihin. Wunmi menee Leshy-puutarhaan fiilistelemään ja etsimään kasvihenkiä; leshyt näyttävät kaivertavan jotain puulevyjä. Hiljalleen Wunmi saa yhteyden johonkin paikan henkeen, joskin istuttuaan jonkun tunnin hänelle tulee puhumaan paikallinen haltiapuutarhuri, joka varmistaa että kaikki on kunnossa ja kertoo että puutarhassa saa rentoutua jos pystyy (usein Leshyt ovat ilkukurisempia). Basil onnistuu etsiytymään eläintarvikeliikkeeseen, kutsuu Humphreyn, jolle etsitään hyvä pehmustettu rottinkikori ja raapimispuu, joskin selkään köyttäminen on vähän haastavampaa. Hiukan ehditään illalla tutustua lisää muihin opiskelijoihin, sitten melko rauhallisesti nukuttua yö, ja aamiaisen jäkeen kokoonnutaan kuistille.

Meitä odottaa Esin lisäksi Haibram, paikallinen Mbe'ke-kääpiö, ja kertoo että päivän haara on Sateenkirjurien tehtävä. Kafesin markkinat ei tykkää Magaambyalaisista, ja meitä ei vielä semmoisiksi tunnisteta, joten meidän tehtävä on etsiä kanoja, Ojofiri-kanoja. Bisolan maanviljelijäperhe haluaisi ruveta taas kasvattamaan kyseisiä kanoja, sillä ne osaavat kuulemma hautoa minkälaisia munia tahansa. Saamme kuvauksen kyseisistä kanoista sekä 20 kultarahaa, pyydetään mieluiten aikuisia kanoja, mutta todennäköisemmin saadaan eläviä tipuja; munat viimesijainen kun ei voi olla varma että saadaanko uros ja naaras. Wunmi ottaa rahat ja isoimman vastuun kanojen tunnistamisesta, sitten jakaudutaan etsimään markkinoita, joka onnistuukin muutaman tunnin etsinnän jälkeen (kunhan muistetaa laittaa rannehelmet piiloon). Päätetään laittaa Basil, Oji & Savina käymään kakkosvaihtoehto Seydoun luona, mutta sieltä löytyy vain melko samannäköisiä. Wunmi & Kotone pääsevät Makenan kojulle, jossa Wunmi osoittaa erinomaista kanatietämystä sekä tunnistaen tiput että varmistamaan lämpimän matkan takaisin kampukselle, saavat 5 tipua käyttäen kaikki annetut rahat. Esi & Haibram ovat tyytyväisiä, ja Ankkurijuurikin tulee ihailemaan tipuja, ja uskaltaa jäädä puhumaankin joksikin aikaa. Vaihdetaan vähän tietoja itse kunkin ja taustoista ja kyvyistä, ja erityisesti Haibram pääsee olemaan äänessä. Päästään myös tutustumaan Hohtavan Aamunkoiton Säikeiden Tzeniween ja hänen lapsiinsa Zachvaan & Zhanviin.

Sirpaleet eivät tuo onnea

Seuraavana aamuna taas aamutoimet, sitten taas kuistille, Esi tervehtii sateenvarjon nyökkäyksellä. Varastonavettaan on kuulemma tunkeutunut riiviöitä, ja ne pitäis kerätä ja viedä kampuksen, tai mielummin Nantambunkin, ulkopuolelle ja vapauttaa. Esi osaa kertoa, että kysymyksessä lienevät pugwampit, ja tietomme jakamalla arvioimme, että ovat pieniä keijuja, aiheuttavat huonoa onnea, tykkäävät gnolleista, ja osaavat käyttää aseita, puhua (gnollia ja alista) ja pukeutua (vaikka eivät niin usein teekään). Esi kertoo, että niitä lienee joitain, varmaan alle tusina, mutta avun käyttäminen on sallittua, joten lähdemme puhumaan ruokalassa nähdylle Ankkurijuurelle. Selitämme tilanteen AJ:lle, mutta Kotone ei onnistu riittävästi rohkaisemaan häntä, joten jatkamme varastolle vain keskenämme, mukana säkkejä ja köyttä. Varastonavetta on iso rakennus, jonka reunoilla on pienempiä huoneita, joista yksi on teljetty harjanvarrella. Tutkimme huoneen ovea ja sen ympäristöä; alta kajastaa hiukan sinervää valoa mutta huoneesta ei kuulu mitään. Kotone avaa oven, ja näemme huoneen keskellä lattialla muutaman valokepin, lattian reunoilla laatikoita sekä tynnyreitä, ja seinillä hyllyjä, joista ylimmällä vastapäisellä neljä riiviötä kömpii esiin, valmiina heittelemään meitä ruukuilla ja lasipulloilla!

Riiviöt huutelevat rumia ja kolme paiskoo villisti esineitä kohti Kotonea, mutta heitot jäävät lyhyeksi tai osuvat ovenkarmiin. Basil & Humphrey askeltavat huoneeseen ja koittavat pyytää riiviöitä siirtymään säkkiin, mutta ei onnistu, kuten ei myöskään Oji joka yrittää kommunikoida kaikilla osaamillaan kielillä. Neljäs riiviö sentään onnistuu heittämään Humphreytä pullolla päähän. Wunmi marssii myös huoneeseen, loihtii käsiinsä riimut ja toteaa että "keskustelun aika lienee ohi". Kotone tulee myös huoneeseen ja rupeaa kannustamaan muita taisteluun, Savina tämän innoittamana siirtyy kompuroiden riiviön viereen ja koittaa painia sen kanssa, mutta ei saa otetta; riiviöt koittavat heitellä ruukuilla mutta eivät hekään osu. Humphrey könyää toiselle puolelle huonetta kuin Savina ja huitoo kynsillään minne sattuu. Oji tulee ja koittaa heittää riiviötä ruukulla vastapalloon, mutta ei osu, toisin kuin riiviö joka osuu ruukulla Humphreyhyn. Wunmi hyppää riiviön kimppuun ja nuijii sitä hehkuvilla nyrkeillään sen verran että riiviö rupeaa arvioimaan pakoreittejä. Kotone loitsii kimaltelevan kartion, onnistuen pistämään siltä pään pahasti sekaisin. Savina ei osu omaan riiviöönsä, kuten eivät hekään ruukuillaan ryhmän jäseniin, eikä oikein kukaan muukaan kunnes Wunmi lyö vieressään olevan tajuttomaksi, kiipeää sitten hyllylle seuraavan riiviön kimppuun. Savina ei vieläkään saa otetta riiviöstään, mutta mokoma onnistuu hiukan satuttamaan päähän tiputetulla ruukulla. Humphrey ei osuu kynsillään, mutta Basil onnistuu tylpällä vasamalla vähän satuttamaan. Kotonella riittää vielä toinenkin kimalteleva värikartio, ja onnistuu sumentamaan toisenkin riiviön tajua. Savina saa vihdoin otteen riiviöstään ja saa vedettyä sen lattialle, mutta mokoma pääsee vapaaksi ennen kuin Savina saa sitä säkkiinja tökkäisee Savinaa kostoksi; Oji tulee sentään auttamaan ja sitoo sitä hiukan taikaköynnöksellä. Wunmin riiviö onnistuu muksimaan häntä ihan kunnolla, mutta saa myös vastapalloon sen verran että rupeaa miettimään pakoa. Savinan onni kääntyy vihdoin ja hän potkii riiviönsä tajuttomaksi, mokoma päästää pienen yökähdyksen. Wunmin vieressä oleva päättää häipyä, tiputtautuu lattialle ja menee avaamaan lattialuukun jonka kautta varmaan saapuikin paikalle. Wunmi menee perään mutta ei osu, eikä Savinakaan onnistu, vaan tippuu kuoppaa. Oji koittaa nukuttaa riiviön, mutta onnistuukin saattamaan Basilin unten maille. Riiviö ei pääse Savinasta ohi, joten Wunmi vetää sen tajuttomaksi ja juoksee viimeisen kimppuun, joka ei enää halua kiusata vaan pakenee kohti kuoppaa, Basil ja Savina perässään, jotka muksivat sitä hiukan mutta mokoma kerkiää pakoon tunneleihin.

Tunnelit näyttävät haarautuvan pian ja jatkuvan pitkälti syvemmälle, joten ei lähdetä seuraamaan riiviötä, mutta laitetaan luukku kiinni ja työnnetään painavia laatikoita & tynnyreitä päälle. Loput riiviöt tungetaan säkkiin ja viedään metsään tunnin kävelymatkan päähän Nantambusta, sitten raportoimaan Esille. Hän on hiukan huolestunut siitä, jatkuvatko tunnelit kuinka laajalle ja aikoo selvitellä asiaa opettaja Otin kanssa, mutta muuten melko tyytyväinen asioiden hoitoon. Käydään laittamassa salvaa ruhjeisiin ja sitten mennään vielä siivoamaan varaston lattialta sitä peittävät sirpaleet sekä jätetään lappu varoittamaan riiviötunneleista.

Lumoavan öljyistä riiviökarkoitusta

Illalla Oji kysyy Esiltä, voiko tulevissa tehtävissä ilmoittaa jos tulee tappelua, niin hän voi valmistautua paremmin. Esi kertoo, että Myrskyauringon maagit puolustavat Nantambua eikä aina voi olla varma mitä tulee vastaan. Kolmantena aamuna Kotone herää pugwampiflunssaisena ja raahaa itsensä sairastuvalle, Oji odottaa tehtävänantoon ennen kuin valmistelee loitsunsa. Kuistilla odottavat Chizire kuivassa kohdassa viltin sisällä, Ankkurijuuri sekä Mariama; tällä kertaa tehtävän antavat Kuohunkantajat. Mariama piruilee Chizirelle ja selittää että riiviöiden estorituaaliin tarvitaan komponentteja, ja antaa Ankkurijuuri kerot niistä. Hän sopertaa, että meidän pitäisi hankkia Veripunalakki-, Luu- ja Toukkaöljyä. Mariama jatkaa vielä että kahdeksan tuntia aikaa, muuten jää päivällinen väliin, ja että Chizire voi auttaa keittelyssä. Ankkurijuuri kertoo että Veripunalakki-sieniä löytyy kaupungin ulkopuolelta, luista pitää jotenkin arvata onnekkaat tai vaan kerätä paljon ja hän arvaa, ja toukkien suhteen hän voi näyttää huoneessaan. Ankkurijuuren huoneessa on paljon luita sekä erilaisia ötököitä, joista hän esittelee värikästä kosketus-ärsyttävää; hän antaa myös ohjeet öljyjen valmistamisesta, mutta on selkeästi herkkäsydäminen eikä halua miettiä enempää söpöjen toukkien murskaamista.

Pohditaan ensin, mistä löytää luita; teurastaja lienee helpoin ja hyväksyttävämpi kuin hautausmaat. Divinaatio-loitsuilla voisi etsiä onnekkaita, mutta sellaisia ei osata, joten mennään määrällä. Yliopiston läheltä löytyy teurastaja, jonka on aiemminkin toimittanut Magaambyaan, mutta jolla on vähän muita hommia, joten Oji heittää jätkälle kultarahan ja saadaan useampi säkki luita. Ankkurijuuri lajittelee meille onnekkaammat luut, sitten koitetaan polttaa niitä öljyä varten; Ojin ja Wunmin eka yritys ei onnistu mutta toisella kertaa saadaan öljy kuntoon ja viedään se Mariamalle. Sitten viidakkoon, matkalla sienten luokse ehditään aika pitkälle ennen kuin Oji bongaa toukkia. Pohditaan hetken, miten napata niitä mukaan; Savina yrittää ensin liian monimutkaisesti tikuilla ja saa kipeitä poltteita, mutta Basil onnistuu yksinkertaisemmin luottaen nahkahansikkaihinsa. Vähän myöhemmin päästään isolle puulle, jonka rungossa ylempänä näkyykin punalakkisia sieniä.

Keräännytään puun juurelle, Savina lähtee kiipeämään ja Oji on valmiina ottamaan taikakädellä irrotetut sienet talteen, kun Wunmi huomaa, että ylempänä olevan lakin alla oleva sieni onkin valtava, ja liikkuu, ja hän huudahtaa Savinalle varoituksen! Sieniveikko ottaa kiinni suuresta lehdestä, joka taipuu maahan saakka ja tiputtautuu näin maahan ryhmän keskelle ja purskauttaa ympärilleen itiöpilven, peittäen Oji, Basilin ja Humphreyn päälle. Oji perääntyy pilvestä ja onnistuu nukuttamaan sienijäbän. Peräännytäään ja koitetaan arvioida sientä, mutta koska se oli vihamielinen, päätetään kerääntyä sen ympärille ja mukiloida se. Savinan heittämä tikari pistää ilkeästi, mutta Humphreyn sivaltavat kynnet ja Ojin tikari repivät kummatkin sienityyppiä hyvinkin ilkeästi. Sieniveikko katsoo Ojia, joka yhtäkkiä ymmärtää olevansa sienen kaveri, ja koittaa kertoa sen muillekin. Muut eivät usko, vaan jatkavat lyömistä, kunnes Basilin kynnet lopulta repivät tyypin kappaleiksi, ja Oji tajuaa kohta että sienityyppi varmaan jotenkin lumosi hänet. Savinakin koittaa arvioida Ojin olotilaa, muttei osaa sanoa paremmin, onneksi Basil parantaa pahimmat vammat pois. Wunmi kiipeää puuhun, ja löytää sienien lisäksi sienihemmon pienen pesän, jossa on sulka, muumioitunut käsi sekä raateluhammas. Oji tunnistaa ne maagiseksi, joten otetaan ne mukaan ja palataan kampukselle.

Mariama odottaa kuistille, ja herättää etanoilla Chiziren, joka tunnistaa sienijäbän mykeloidiksi, jotka orjuuttavat ja syövät ihmisiä; lähtee viemään Ojin ja Basilin lasarettiin. Tauti tunnistetaan purppurarutoksi ja hoidetaan pois kaikilta, sillä välin Wunmi ja Savina ovat puristelleet toukat ja sienet öljyiksi. Tunnistetaan myös esineet, annetaan velhonkäsi Savinalle ja Oji ottaa taikapuskan luovan höyhenen. Kun porukka on taas koossa, Mariama selittää kuinka tiukujen ja öljyjen avulla koitetaan luoda pugwampien poissapitämisrituaali – vähän testausmielessä, mutta taikuuden tutkiminenhan on Kuohunkantajien juttu! Oji asettelee tiukuja ja lankoja, Wunmi kutsuu molempia henkiään, mutta Mariaman arvion mukaan ihan ei onnistunut, eli pitänee ehkä koittaa tehdä riiviö-spesifisempi. Mariama kiittelee kuitenkin ja kertoo Smaragdilehvien tehtävän odottavan huomenna. Asuntolalla Savina kysyy harjoittelukumppaneita, Haibram ja Mariama ovat valmiita sokkotaisteluharjoitteluun, Haibramin hakiessa Esin tuomariksi. Basil & Oji lähtevät kirjastoon oppimaan Nantambusta; erikoisuuksia ovat ainakin lasinpuhallus ja venekilpailut. Basilille rauhanomaisuus ja hyväntahtoisuus tuntuu vieraalta, Ojille taas tiedon vapaus on hämmentävää. Poliiseja ei ole, mutta vapaaehtoiset kellonkilistelijät ylläpitävät järjestystä ja rauhaa; kellot ovat yksilöllisiä soinnuiltaan ja usein itse tehtyjä.

Neljäntenä aamuna kuistilla odottavat Ignaci & Tzeniwe; Ignaci kehaisee Wunmin asua, hiukan ihmettelee Ojin piikkejä ja auttaa Savinan ihmettelyä vaatteista. Ignaci kertoo Smaragdilehvien periaatteista; maailman tutkintaa ja ymmärtämistä. Tämän päivän tehtävänä on postinkuljetus, ja koska osa asuu kauempana Nantambusta, saamme tätä varten käyttöömme päiväksi elefanttilintuja. Tzeniwe huolehtii kovasti ja koittaa varmistaa että mukana on kaikkea mitä voi tarvita. Käymme kirjeet ja paketit läpi, ja aluksi jakaannumme eri puolille Nantambua ja jaamme helposti löytyvät sekä kuulemme vastaanottajien elämästä; jonkun tunnin jälkeen palaamme kampukselle, Kotone on päässyt parantolasta, ja rupeamme selvittelemään loppujen 13 lähetysten kohteita.

Viestinvientiä vastaanottajia tuntien

Loput viestit jakautuvat kolmeen ryhmään: epäselvät, kuvaillut sijannit sekä jumalille osoitetut. Lisäksi on yksi Magaambyan pakettien toimittajalle, joka annetaan Tzeniwelle, joka avaa sen ja antaa takaisin meille – tyytymätön isoäiti valittaa, että pojantytär ei ole saanut pakettia, joten se lienee mennyt väärään ja saamme tästä lisätehtävän hakea se ja viedä oikeaan osoitteeseen. Basil & Wunmi ottavat elefanttilinnut ja Tzeniwen täydet apupakkaukset, ja saavat toimitettua pari ensimmäistä melko helposti; pikkupoika on onnellinen synttärikutsusta ja setä kirjoittaa vastauskirjeen. Sillä välin Oji ja Kotone dekryptaavat kummallisia merkkejä ja onnistuvatkin selvittämään pari ensimmäistä melko helposti. Savina käy kysymässä aiemmasta ryhmästä ensin Esiltä, joka ohjaa Tzeniwen & Ignacin suuntaan. Ignaci muistaa, että oikea vastaanottaja oli eräs Ndidi, ja silloiset kuljettajat lienivät Aurinko-asuntolalta, joka on siis Savinan kohde. Väsynyt Smaragdinlehvä onnistuu muistamaan Savinalle että kadunnimi oli hänen mielestään oikein, mutta paketti saattoi mennä naapurille... Savina palaa kertomaan asiasta; Kotone on kiinnostunut lähtemään selvittämään asiaa.
Basilin ja Wunmin onni kääntyy, eivät kumpikaan keksi kummastakaan jäljellä olevasta ohjeesta, miten kohteen löytäisi, eikä Ojikaan keksi seuraavasta kirjeestään, mihin sen veisi. Savina & Kotone pääsevät oikealle kadulle ja rupeavat käymään naapurustoa läpi, ja heti ensimmäiseltä ovelta lähtien väki tietää asiasta: Jatia on saanut hienon lyijylasilampun, joka kuuluisi Ndidille, ja tästä on juoruttu ja väännetty viimeinen viikko naapurustossa. Jatian kunniallisuuteen vetoaminen lienee vaikeampaa, ja uhkailu varmaan olisi huonoksi Magaambyan maineelle, mutta hän lienee aika helposti höynäytettävissä. Savina ja Kotone keksivät hyvän tarinan siitä, kuinka esi-isien henget rupeavat riivaamaan jos eivät pääse suvunjäsenen luo, ja saavat lampun palautettua Ndidille.
Loputkaan kirjeet eivät aukea Ojille, mutta Kotone selvittää 1. käsialan ja toimittaa isoäidin jamssisopan reseptin Lumusille, sillä aikaa kun Savina koittaa kysellä siinä onnistumatta. Onneksi Kotone keksii toisenkin kirjeen vastaanottajan ja toimittaa kääpiösepälle. Sillä aikaa Savina käy ostamassa Jauhekasasta sopivan leijan Gozreh-viestiä varten, kiinnittää viestin siihen ja koittaa lennättää sitä, mutta ei saa sitä ihan riittävän korkealle. Oji ehdottaa keskusaukion tuulipylvästä leijan nostamiseen, mutta pienen testailun jälkeen Savina ei luota tähän riittävästi; hän päättää lähteä lennättämään joenrantaan, mutta onnistuu vain tuhomaan leijansa (mutta sentään saa kirjeen pelastettua). Oji löytää siemenpaketin vastaanottajan ja toimittaa puolituisfarmarille maissinsiemenet, joutuen kuuntelemaan sikataloudesta; Kotone ei saa kyseltyä toisen kirjeen kohdetta, mutta Oji onnistuu huomaamaan oikean mangopuun ja vievät hyvinkin harmaalle vanhalle naiselle kirjeen. Tädin poika ilmeisesti erotettiin Magaambyasta, mutta ei halua kertoa enempää, vaikka Oji palaakin vielä puhumaan Maa-kielellä sen jälkeen kun Kotone mainitsee tädin Maa-perimästä. Joen varressa Savina uuden leijan kanssa riittävän monen yrityksen jälkeen vihdoin onnistuu saattamaan leijan taivaalle, sen hiukan anti-klimaattisesti kadotessa pilvien sekaan.
Wunmi vääntää itsensä Mazludetin temppelille, saa kirjoitettua viestin pieneen viiriäisenmunaan ja löytää riittävän nälkäisen pienen käärmeen joka saa kulautettua munan kitusiinsa. Savina muistaa loitsia itseensä johdatusta, joka viekin hänet opettaja Otin luo, joka osaa selittää kirjoitusjärjestelmän, ja paketti saadaan vietyä perille. Viimeisen, Nethykselle tarkoitetun kirjeen, kanssa keksimme jokaiselle eri loitsun, mutta koska tarvitaan vielä kuudes, Kotone saa pyydettyä Tzeniwen auttamaan. Kirjettä sidotaan yhtä aika paikalleen, revitään eri suuntiin ja kappaleiksi, toivottavasti Nethykselle lähtien, sitten syömään illallista, ja pitkän päivän jälkeen aikaisin nukkumaan.
Seuraavana aamuna Uzunjati-parivaljakko odottaa meitä heti aamiaisen jälkeen, innokkaana kuulemaan meidän edellisen viikkomme tarinan!

Pääsivu