Jumaltenranta:Elsirin laakso

Historia

Elsirin laakson asutuksen historia alkaa yli tuhannen vuoden takaa, jolloin alueella vaikutti kultakääpiövaltakunta. Aluetta halkova Aamunkoiton tie ja sitä ylittävät sillat ovat alunperin näiden kääpiöiden työtä. Kääpiöt tyytyivät asumaan vuorilla, kun taas ihmiskyliä alkoi nousta tien varteen. Matkaamiseen tietä käyttivät lähinnä Shaarin ja Faeûnin kaakkoisosien väliä liikkuvat kauppiaat.

Kääpiövaltakunnan hajottua myös ihmisasutus alueella autioitui, kun erilaiset hirviöt laskeutuivat vuorilta laaksoon. Noina aikoina Elsirin laaksossa asui lähinnä vain yksittäisiä druidiyhteisöjä, joiden jälkeensäjättämiä hautoja ja kivirinkejä voi alueelta yhä löytää.

Noin 500 vuotta sitten Elsirin laakson pohjoispuolella sijaitseva Rhestin kaupunki alkoi vaurastua ja levittää vaikutusvaltaansa laaksoon. Rhestilorin valtakunnan partiot pitivät Aamunkoiton tien jälleen käyttökelpoisena, ja sen varrelle syntyivät alueella nykyäänkin sijaitsevat kylät ja kaupungit. Rhestilor kuitenkin alkoi ennen pitkää heiketä kansalaislevottomuuksien, hirviöhyökkäysten, ja maagisten onnettomuuksien vuoksi. Lähes 200 vuotta sitten itse Rhestin kaupungin polttivat maan tasalle Wyrminsavuvuorilta tulleet goblinoidit, ja jo valmiiksi heikentynyt kuningaskunta hajosi.

Rhestilorin tuhon jälkeisinä aikoina alueen lukuisat kaupungit ovat tulleet toimeen pieninä itsenäisinä kaupunkivaltioina, mutta vanhan kuningaskunnan perintö on nähtävissä yhä siellä täällä. Leijona oli Rhestilorin symboli, ja esimerkiksi Brindolin kaupungin vaakunassa sitä vieläkin käytetään.

Punaisen kouran sota

Punaisen kouran sota käytiin Elsirin laaksossa Vaeltavan wyrmin vuoden (1317) kesällä 58 vuotta sitten. Vastakkain olivat wyrmilordi Hravek Kharnin johtama Punaisen kouran armeija ja läntisen Elsirin laakson ihmiset. Sota kesti tasan 30 päivää alkaen Punaisen kouran vallattua Drellinin lautan ja päättyen Brindolin taisteluun.

Punaisen kouran armeija ilmaantui yllättäen Wyrminsavuvuorilta Hravek Kharnin yhdistettyä siellä asustavat goblinoidi-heimot lippunsa alle. Armeijan kokoontumiseen liittyvät yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Jotkut huhut väittävät, että Kharn ei edes ollut armeijan kokoaja, vaan sen teki korkea wyrmilordi Azarr Kul, mutta koska Kul tunnetaan vain nimeltä, eivät historioitsijat pidä tätä teoriaa todennäköisenä. Dominanttina uskontona Punaisen kouran armeijassa harjoitettiin Tiamatin palvontaa, mikä on goblinoideille harvinaista. Yhteys Tiamatiin oli armeijalle joka tapauksessa hyödyllinen, sillä kenties sen ansiosta siihen kuului useita pahoja lohikäärmeitä. Lisäksi armeijan tukijoukkoina oli lukuisia mäkijättiläisiä, ogreja, manticoreja, wyvernejä, ja outoja lohikäärmeen sukuisia petoja, joita ei ole aiemmin tai sen koommin nähty.

Ennen ensihavaintoa Punaisen kouran armeijasta laakson läntisten osien asukkaat olivat jo joitakin viikkoja kärsineet lisääntyneistä goblinoidien ryöstöretkistä, mikä oli ilmeisesti tiedustelujoukkojen työtä. Flamerulen (suomennos?) ensimmäisenä päivänä itse armeija marssi pohjoisesta Aamunkoiton tietä pitkin Drellinin lautalle, joka oli evakuoitu hyvissä ajoin. Mikään Aamunkoiton tien kaupungeista ennen Brindolia ei kyennyt kasaamaan riittävää sotajoukkoa vihollisten pysäyttämiseen, joten seuraavien viikkojen aikana Punaisen kouran armeija marssi käytännössä ilman vastustusta kohti Brindolia. Drellinin lautan ja Brindolin väliset kaupungit evakuoitiin yksi toisensa jälkeen.

Flamerulen 27. päivänä armeija saapui Brindolin porteille, missä se valmisteli kaksi päivää hyökkäystä, joka alkoi 30. päivän vastaisena yönä. Puolustajiin kuuluivat Brindolin leijonat (kaupungin eliittikaarti), Brindolin nostoväki, palkkasotureita, ja vapaaehtoinen villihaltiaosasto. Puolustajien komentajana toimi Brindolin hallitsija, lordi Kerden Jarmaath. Taistelu alkoi puolustajien kannalta huonosti, sillä jättiläiset onnistuivat kiviä heittelemällä tekemään reiän kaupungin muuriin, jolloin hyökkääjät pääsivät kaupungin kaduille. Lisäksi osa kaupungista oli tuhoutua tulipalossa punaisen lohikäärmeen liekeissä. Seurannut katutaistelu kesti kolmisen tuntia, ja lordi Jarmaath haavoittui vakavasti tarkka-ampujan myrkkynuolesta. Taistelun ratkaisu käytiin Lathanderin katedraalin edustalla, missä itse wyrmilordi Kharn osallistui taisteluun. Kharn kuitenkin kaatui taistelussa, millä oli tuhoisa vaikutus hyökkääjien moraaliin. Ennen aamunkoittoa oli Punaisen kouran armeija karkotettu kaupungista ja se hajaantui pieniin sekasorrossa pakeneviin osastoihin. Laakson ihmiset olivat voittaneet sodan, ja jäljellä oli vain yksittäisten goblinoidi-harhailijoiden puhdistamista.

Ratkaisevassa roolissa sodan kulun kannalta oli eräs seikkailijaryhmä, jonka Drellinin lautan pormestari alunperin palkkasi tutkimaan lisääntynyttä goblinoidi-toimintaa. Seikkailijaryhmän ansioiksi luetaan armeijan etenemisen hidastuttaminen Kallorotkon silta tuhoamalla, Drellinin lautan ajoissa tapahtunut evakuointi seikkailijoiden varoituksen pohjalta, palkkasotureiden saapumisen mahdollistaminen tiesulun tuhoamalla, villihaltioiden avun hankkiminen, ja ratkaiseva suora apu Brindolin taistelussa. Suurin osa seikkailijoista katosi pian sodan jälkeen, mutta eräs heistä kunnosti Vraathin linnan ja asettui sinne asumaan.

Ilmasto

Elsirin laakso sijaitsee subtrooppisilla leveyspiireillä. Kesät ovat kuumia ja kuivia, vaikkakin ajoittaiset ukkosmyrskyt vettä silloinkin tuovat. Talvet puolestaan ovat sateisia ja lämpimiä. Suuri osa alueesta on varsin karua, ja sekä etelässä että pohjoisessa sijaitsee pölyistä aroa. Metsät ovat kesällä tukahduttavan kuumia. Toisinaan aluetta vaivaavat tornadot, jotka voivat aiheuttaa suurta paikallista tuhoa.

Kylät ja kaupungit

Brindol

Brindol on koti lähes 10 000:lle ihmiselle, puolituiselle, ja kääpiölle, ja se on Elsirin laakson toiseksi suurin asutuskeskus. Kaupunki on noussut Elsir-joen etelärannalle, ja sitä ympäröi mailien päähän joka suuntaan viljapeltojen ja maatilojen vyöhyke. Punaisen kouran sodan suurin taistelu käytiin Brindolissa. Nykyään kaupunkia hallitsee lordi Kerden Jarmaathin poika Kalden Jarmaath.

Dauth

Dauth on hiljainen pikku kylä noin puolimatkassa Vasaranyrkin linnoitusten ja Brindolin välissä. Asukkaita on parisen sataa. Kylä tunnetaan Väsyneen jättiläisen majatalosta, jota ylläpitää muuan Galadan Ryethresher, puolituinen miehiään. Dauthissa sijaitsee myös vanhan linnan rauniot Rhestilorin ajoilta. Valtaa kylässä pitää vanhimpien neuvosto.

Dennovar

Pienen Ernin järven kupeessa sijaitseva Dennovar on alueen suurin kaupunki (asukkaita noin 12 000). Dennovar on Elsirin laakson itäinen portti, ja ensimmäinen merkki sivilisaatiosta Kultaisen tasangon ylittävälle väsyneelle matkaajalle. Lady Yisel Bristeir on nimellinen hallitsija, mutta käytännössä kaupungissa valtaa pitää Kauppiaiden neuvosto. Dennovar tunnetaan monista temppeleistään, joiden välisenä yhteistyöelimenä toimii Temppelineuvosto.

Elsirin kahlaamo (Elsircross)

Puunkaatamisesta ja paperinvalmistamoistaan tunnettu pikkukaupunki. Kaupunkia hallitsee itsenimetty "paroni" Hargil Trask, ja hänen klaaninsa. Trask tunnetaan viheliäisenä öykkärinä, ja Brindolissa onkin ollut puhetta hänen laittamisestaan kuriin. Toistaiseksi asialle ei ole kuitenkaan tehty mitään sisällissodan pelossa.

Marthila (Marthton)

Marthin metsän laidalla sijaitseva Marthila kukoistaa puunhakkaamisen ja Aamunkoiton tien kauppiaiden palvelemisen ansiosta. Marthilaa hallitsee lordi Erethal Rethrew, joka on vanha ja kitsas mies joka verottaa pienen valtakuntansa asukkaita kovalla kädellä.

Nimonin aukko (Nimon Gap)

Nimonin aukko on pikkuinen kylä, joka on kasvanut Kierosilmäisen tuijottajan majatalon ympärille. Nimonin aukon asukkaat kasvattavat omenoita, päärynöitä, ja kastanjoita Nimonin kukkuloiden juurella, kun taas lammas- ja vuohipaimenet pitävät eläimiään niiden rinteillä.

Noitakahlaamo (Witchcross)

Nimellisesti tätä suurta kylää Noitavirran kahlaamolla hallitsee vanhimpien neuvosto, mutta se ei tee päätöksiä konsultoimatta ensin Ethin vartijoiden nimellä tunnettua Noitametsän druidien rinkiä. Adranna Nuori on on ringin johtaja.

Prosser

Brindolin ja Vahtikukkulan puolivälissä sijaitseva hiljainen pikkukaupunki, minne Kuuden miekan seikkailijaryhmä joitakin vuosia sitten vetäytyi asumaan. Nämä entiset seikkailijat puhdistivat läntiset metsät hirviöistä ja auttoivat kaupungin uuteen kukoistukseen. Deillyr Tähtiviitta -niminen puolihaltiasoturi hoitaa kaupungin kapakkaa ja toimii pääkonstaapelina, tuomarina, ja ongelmanratkaisijana.

Punakivi (Red Rock)

Jättiläisenkilpivuoriston korkeiden aluskukkuloiden rikkaat kuparisuonet synnyttivät tämän rajusta menostaan tunnetun kaivoskaupungin. Mainareiden lisäksi Punakivi toimii ansoittajien, metsästäjien, ja kullankaivajien kauppapisteenä. Kaupungissa asustaa myös lukuisia kääpiöitä ja puoliörkkejä, joiden välit ovat sangen huonot.

Talar

Tätä Brindolista länteen sijaitsevaa pikkukaupunkia hallitsee lady Celiira Nesten, joka on isänsä kuoltua hiljan palannut kotikaupunkiinsa seikkailemasta. Hänen impulsiivisia ideoitaan hillitsee vanha ja konservatiivinen kaupungin neuvosto, jonka jäsenet tottuivat hoitamaan asioita itsenäisesti vanhan hallitsijan höperöidyttyä.

Terrelilä (Terrelton)

Terrelilä on karjan ja nahkakauppiaiden avulla toimeen tuleva pölyinen kaupunki. Kukkuloilla kaupungista itään sijaitsee useita suuria ja pahanhajuisia nahkurin pajoja. Kaupunkia hallitsee Kauppiaiden neuvosto, jota epäillään korruptiosta ja yhteyksistä maantierosvoihin. Kaupunkiin on kuitenkin hiljattain asettunut Tyrin papitar puhdistamaan sitä rikollisista aineksista.

Vahtikukkula (Hillwatch)

Pahainen pikkukylä Ruskeiden kukkuloiden pohjoisosissa, jota asuttavat lähinnä lammaspaimenet ja lehmätilalliset. Kylässä ei ole edes majataloa tai kievaria.

Vasaranyrkin linnoitukset (Hammerfist Holds)

Vahtivan wyvernin vuoriston korkeilla aluskukkuloilla sijaitsee kuusi kääpiölinnoitusta, jotka kuuluvat Vasaranyrkin klaanille. Yhteensä kääpiöitä asuu näissä linnoituksissa kolmisen tuhatta, ja klaanin päänä toimii Othrek Vasaranyrkki.

Mielenkiintoisia paikkoja

Elsir-joki (Elsir River)

Elsir on alueen joista suurin. Se on leveä ja hitaasti soljuva virta, johon liittyy monia sivujokia. Joki on keskimäärin 200-400 jaardia leveä, ja on keskeltä noin 20-40 jalkaa syvä. Virran voi ylittää Elsirin kahlaamon pikkukaupungin kohdalla, ja Brindolissa sen poikki johtaa puinen silta. Talarissa ja Drellinin lautalla joen yli pääsee lossilla.

Jättiläisenkilpivuoristo (Giantshield Mountains)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Rathgauntin kukkuloina. Jättiläisenkilpivuoristo koostuu matalasta rivistöstä säänpieksemiä huippuja, ja niiden ansiosta Loputtoman tasangon ankara ilmasto ei ulotu Elsirin laaksoon asti. Pohjoiset rinteet ovat karuja, kuivia, ja kivisiä, ja niillä asustaa monenmoisia vaarallisia hirviöitä. Etelärinteillä kasvaa harvaa mäntymetsää, ja niitä halkovat monet pikkupurot. Vuoriston lounaisosien yksittäiset farmit ja hökkelit ovat viimeinen asuttu jäänne laaksossa ennen vaikuttaneesta druidikansasta.

Kultainen tasanko (The Golden Plains)

Elsirin laaksosta itään sijaitsee suuri, kuiva aro, jonka takana sijaitsee valtava Amtarin metsä. Dennovarin lähistöllä Kultainen tasanko on kuivaa, tasaista ruohomaata, mutta parin tusinan mailin päässä se muuttuu kivikkoiseksi aavikoksi, minkä läpi Aamunkoiton tietä kulkevien kauppakaravaanien on selviydyttävä.

Kääpiötie (The Dwarfroad)

Noin 20 mailia Kallorotkosta pohjoiseen Aamunkoiton tie jakaantuu Vanhaksi pohjoisen tieksi, joka seurailee Rhestinin järven länsirantaa Loputtomalle tasangolle ja sen takaisiin kaupunkeihin, sekä Kääpiötieksi, joka kipuaa Wyrminsavuvuorten läpi läntisille maille. Ennen tie oli karavaanien suosima itä-länsi-väylä, mutta nykyään se on lähes käyttämätön villien humanoidien ja nälkäisten hirviöiden voiman kasvaessa vuorilla. Useimmat matkaajat käyttävät huonokuntoista kärrypolkua, joka kulkee 30 mailia pohjoisempana tai uskaltautuvat Oka-aroa sivuavalle eteläisemmälle tielle.

Loputon tasanko (The Endless Plains)

Tämä valtaisa ruohotasanko tunnetaan Faerûnissa yleisimmin Shaarin nimellä. Shaaria asuttavat ihmisnomadit, gnollit, thri-kreenit, wemicit, ja loxot. Lisätietoa Shaarista löytyy kirjasta Shining South.

Länsikorpi (The Westdeep)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Sumuisena laaksona. Metsä tiedetään ennen kaikkea ksenofobisista villihaltioistaan, jotka välttävät kosketusta kaikkiin muihin kansoihin. Mustaleton haltiat ovat perimätiedon mukaan täältä peräisin.

Marthin metsä (Marth Forest)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Channathin metsänä. Marthin metsä on rikkonaista villiä metsämaata, joka kipuaa Jättiläisenkilpivuoriston eteläisille aluskukkuloille. Metsän eteläosissa sijaitsee lukuisia laakson muinaisen druidikansan hautakumpuja ja kivirinkejä. Korkeammalla metsässä asustaa ihmisbarbaariheimoja, joiden edustajia nähdään vain harvoin Elsirin laaksossa.

Mustaletto (The Blackfens)

Rhestinin järven itärantaa on vaikea määrittää, sillä järvi muuttuu asteittain suureksi suoalueeksi, joka tunnetaan Mustalettona (muualla Faerûnissa Lhespenin rämeenä). Suurin osa Mustaletosta on puutonta avoimen veden, ruovikoitten, ja ruohomättäiden muodostamaa labyrinttiä. Yksittäisillä saarekkeilla kasvaa tiheää pensaikkoa tai puita. Suo on kasvanut Rhestilorin valtakunnan kaaduttua, ja siellä täällä rämeestä pilkistää puoliuponneita maataloja, latoja, ja kiviaitoja. Suolla asustaa runsaasti villihaltioita, jotka jättiläispöllöjen selässä partioiden pitävät suota suhteellisen puhtaana hirviöistä. Alueen asukkeihin kuuluvat myös liskomiehet, joilla on erikoinen lohikäärmekultti.

Noitametsä (The Witchwood)

Noitametsä on Elsirin laakson länsiosissa sijaitseva suuri metsä, joka on itä-länsisuunnassa noin 80 mailia pitkä ja pohjois-eteläsuunnassa noin 40 mailia leveä. Puusto koostuu enimmäkseen tammista ja subtrooppisista havupuista. Aluskasvillisuutta on runsaasti. Metsää halkoo koko sen pituudelta Elsir-joki, minkä tuntumassa sijaitsee metsän sisällä useita märkiä suoalueita. Metsän länsiosissa sen läpi kulkee Aamunkoiton tienä tunnettu kivetty kauppatie, ja itä-länsisuunnassa metsän läpäisee Vanha metsätie, joka on näinä päivinä melko umpeenkasvanut polku. Aamunkoiton tieltä poikkeaminen ei ole turvattomille matkaajille viisasta, sillä metsän siimeksessä asuu monia vaarallisia olentoja manticoreista kuristajaköynnöksiin. Paikalliset ihmiset eivät juuri uskalla metsässä liikkua, sillä he pelkäävät muinaisten druidien yhä kummittelevan siellä. Metsä on tunnettu myös oudoista sienilajeistaan.

Oka-aro (The Thornwaste)

Wyrminsavuvuorista etelään sijaitsee valtava karu maa, joka tunnetaan Oka-arona (muualla Faerûnissa bandiittiarona). Oka-aro on rikkonaisten kukkuloiden, orjantappuran täyttämien halkeamien, ja kuivan, pölyisen pensasmaan sokkeloa. Lännempänä se muuttuu aidoksi aavikoksi. Oka-aro on pitkään ollut leijonien, sfinksien, ja muiden nälkäisten hirviöiden asuttamaa aluetta. Tuhansia vuosia vanhan käärmekulttuurin raunioita piilee aron kätköissä.

Rhestinin järvi (Lake Rhestin)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Lhespenin järvenä. Järvi on pohjois-etelä-suunnassa lähes 100 mailia pitkä, ja se on varsin matala ja rämeinen. Ennen vanhaan sen rannoilla oli lukuisia Rhestilorin kuningaskunnan kyliä ja huviloita, mutta valtakunnan hajottua ihmiset ovat hylänneet järven seudun.

Vahtivan wyvernin vuoristo (Wyvernwatch Mountains)

Tunnetaan muualla Faerûnissa Pohjoismuurina. Tämä vuoristo sijaitsee Elsirin laaksosta etelään. Sen huiput ovat korkeita ja sen ylittäminen on erittäin hankalaa. Vahtivan wyvernin vuoristo erottaa Elsirin laakson Halruaasta; tuosta vähän tunnetusta velhojen valtakunnasta.

Wyrminsavuvuoret (Wyrmsmoke Mountains)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Wyrminluuvuorina. Elsirin laakson asukkaat ovat antaneet vuoristolle oman nimensä näiltä rikkonaisilta matalilta vuorilta usein nousevan savun vuoksi. Savu syntyy tulisissa kalderoissa, mutta jotkut väittävät punaisen lohikäärmeen sitä vuorten kätköissä myös syöksevän. Wyrminsavuvuorilla asuu lukuisia goblinoidi-heimoja, minkä vuoksi mineraalien louhiminen on siellä ollut lähes mahdotonta.

---

Kampanjan pääsivulle