Lumikoira:Hahmojen päiväkirja
Sisällysluettelo
Ensimmäinen Sukupolvi
PJ: nämä aiemmat vaiheet on vähän epäluotettavaa historiaa. Kaikki D&D-moduuleissa tapahtuneet yksityiskohdat (nimet, paikat, jne.) on epävarmoja, mutta yleiset linjat pätee. D&D-moduulien aiemmat vaiheet on hyvin tiivistetysti kerrottu Tapahtumat-sivulla. Vapaan D&D-seikkailun aika on jo luotettavampaa.
D&D-moduulien ajat
Päiväkirja D&D-moduuli-ajoilta
Luotettava tiivistelmä:
Tutkittu Kassburgin teatterin tapahtumia. Demonologi Kethill Riimu(mies) oli ihastunut naispuolisen pääosan esittäjään Tiviaan. Kethilliä ei saatu kiinni, mutta ensi-illan jälkeen näytelmä sai jatkua normaalisti.
Ahman aiemmin käsiinsä saama Mustan Salman rituaalikirja kiinnittää Salman kultistien huomion. Samalla Fimbulin kultistit käyvät Salman kultistien kimppuun. Jandan temppelin alta puhdistetaan kultisteja, ja Ahma kerää tietoja minkä pystyy kummiltakin. Suuressa loppukohtauksessa, Kassburgin alaisten viemärien jossain salissa, Kethill lupailee kummallekin jengille jotain epäkuolleita, mutta peruu homman kun Tivia olisikin tarvittava uhri. Kultistit tappelevat keskenään, Kethill häipyy kaupungista(?) ja ryhmä saa loppujen lopuksi Tivian pelastettua.
Vapaata D&D-seikkailua
Päiväkirja D&D-Kuikon ajalta, lisäksi on tiivistelmä.
Muunnettu Praedor
Kattaa noin vuodet 500-503 Tapahtumat-sivulla.
Mekaanisesti: vaiheessa 1 oli taito-kohtainen expa ja yksittäiset loitsut. Vaiheessa 2 ominaisuus-pohjainen expa ja loitsiminen taikuuden erikoistumisten kautta.
Päiväkirja muunnetun Praedorin ajalta
BESM 3
Noin vuosi 504 Tapahtumat-sivulla.
Mekaanisesti: BESM 3ed oli vähän liian epätarkka, vaikka muutamia ihan kivoja ideoita päästiinkiin käyttämään.
Earthdawn 4
Kattaa noin vuodet 505-506 kesään Tapahtumat-sivulla.
Mekaanisesti: Muut hahmoluokat toimi kohtuullisesti, mutta ED:n taikuus oli vähän liian rajoittunutta Kuikon maailmaan.
Päiväkirja Earthdawn 4:sen ajalta
Oton oma moni-tavoite-systeemi, v1
Kattaa noin vuodet 507-510 Tapahtumat-sivulla.
Mekaanisesti: Tappelun suhteen vähän vaikea, mutta valinnat pelaajilla tuntui toimivan kohtuullisesti
Toinen Sukupolvi
Vuonna 509, talvella: Thamiorin ja Paeriksen vanhemmat odottavat neljättä lastaan! (Heillä on kuulemma yksi isosisko.)
Marassa tutkimuksessa ollut kirottu käärö on kadonnut. Jäljet johtivat satamaan, oletetaan varastetuksi. Joku laiva lähti etelään.
Louise on saanut paikan kuninkaan hovissa kuningattaren selänpesijänä tms. Liinu on linnassa hevostenhoitajana ja käy myös oppimassa Jorelilta hevostaikuutta.
Louisen ja Tonin häät pidetään jossain linnassa, koska kirkko ei ole vielä valmis. Koska Louise osaa järjestää, paikalla on aatelisia. Ja Oripeltoja. Toni jänistää hääaamuna ja pakenee paniikissa, mutta Sirval ottaa hänet kiinni ja saa palaamaan.
Häämatka kattaa koko Zesshin niemimaan. (Louise ihan vähän vaan rakentaa vakoojaverkkoaan…)
Myöhemmin syksyllä Linnalle tulee hyvin yksinkertainen kärry, jossa on Louise, Ogu ja Tonin toinen käsi puuarkussa. Ogun mukaan syyllinen oli varmaankin Mäyrä, teki loppuruumiista hakkelusta ja heitti ne veteen. Tonin taikaesineet ja kadonnut tikari on myös Louisen mukana. Pohjanportin hautausmaan ensimmäinen asiakas. Hänelle tehdään sinne krypta.
Oskar kerää kostopossen. Tapahtui jossain Hirvan toisella puolella. Ahma antaa resursseja mutta jää huolehtimaan linnasta ja Louisesta. Mäyrän jälki tosin kylmenee pahasti.
Louise on raskaana ja jää asumaan Pohjanporttiin. Linna valmistuu. Lotte ehtii synnyttää ennen Louisea. Louise taas synnyttää hyvin hankalasti ja lapsi ei tosiaan ole Tonin! Se on tumma ja iso mötkäle. Thamiorilla on täysi työ pitää heidät hengissä. Louise on järkyttynyt eikä halua olla lapsen kanssa tekemisissä.
Oskar on sitä mieltä, että lapsi on kirottu ja luonnonoikku ja pitää tappaa! Sirvalin mielestä sen voisi vaikka kouluttaa taistelijaksi ja lähettää Mäyrän perään! Liinu on myös yllättäen innostunut lapsen hoitamisesta.
Louise antaa sille kuitenkin nimen: Santa. Siniset silmät.
Louise lähtee takaisin Kalauniin. Käy pari kertaa Tonin haudalla.
Sirval käy vielä kerran seikkailemassa kääpiövuorilla etsimässä lisää voimaa! Hän käy nostelemassa vuoria ja kaikkea, mutta lentokengät jäävät kiinni kääpiöiden pikabetoniansaan. Niistä voi tehdä vaikka pyhiinvaelluskohteen. Nyt hän voi rikkoa fysiikan lakejakin kivasti: nostettu talo ei mene rikki eikä maa Sirvalin alla vajoa.
Ahman ensimmäinen lapsi on Säilä. Merkittävä osa hänen lapsuudestaan kuluu paeten Lottea, joka yrittää tehdä hänestä kunnollista Mensierin palvojaa. Tykkää Louisesta. Onnistuu taivuttelemaan Loten lähettämään hänet miekkakouluun Kalauniin. ”Jos nyt edes tottelisi jotakuta!” Säilä kestää melkein vuoden.
Sitten hän saa potkut monesta muustakin miekkakoulusta.
Linnart pääsee pois hoidoista ja palaa Harnigiin. Greharg on kuollut. Siellä on Arttu ja Hubert Hubertius.
Ahmasta tulee jossain vaiheessa paroni.
Kuninkaan poika Garan ja kuninkaan siskonpoika Rakaris ovat vähän napit vastakkain, mutta Kuikoon ei sentään tule sisällissotaa.
Utujen Metsästä kuuluu jotain että haltiakulttuurissa on tapahtumassa jotain mullistuksia. Thamiorin sisko pyytää käväisemään.
(Thamior aloittaa ”salaisen” projektin, jolla tehdään Kirotulle Metsälle jotain.)
Santa saa kuulla Louiselta, että hänen on nyt mentävä oppiin Louisen vanhojen tuttujen luo. Louise on ehkä hieman tärähtänyt…
12-vuotiaana Santa pääsee taas Pohjanporttiin hetkeksi. Hän ja Säilä karkailevat välillä rukouksista ja muista ja menevät treenaamaan, salil eka salil vika.
Säilä on talvisin miekkakouluissa. Yhtenä kesänä Säilä onkin karannut Dellan kanssa jonnekin seikkailemaan.
Ahma löytää Santan Tonin työhuoneesta lukemasta Tonin kirjoja ja kirjeenvaihtoa. Hän ajaa Santan pois. Seuraavalla viikolla uudestaan. Sitten Tonin tavarat saattavat siirtyä.
Oskar ja Gunillakin saavat lapsen.
Oskar tykkää kävellä kivasti Kirotun Metsän puolella ja tuo sieltä trofeita. Hän on Pohjoisen Tien Suojelija.
Oton oma moni-tavoite-systeemi, v2
Vuonna 525, kesällä?
Ahma on järjestänyt Säilälle pienen tehtävän: hän pääsee johtamaan pientä porukkaa Kirottuun Metsään. Hannu on kuulemma kovin kiinnostunut metsän hirviöistä.
Samuel antaa kärryillään kyydin Santalle. Punalehtikuusesta pohjoisempaan kärrystä katkeaa akseli. Santa nostaa sen, Samuel korjaa sen. Samuel on menossa Pohjanporttiin ”ilmaisen” maan perässä.
He pysähtyvät Santan kotiin, Liinun kotitilalle. Samuel saisi olla siellä yötäkin. Säilälle lähetetään viesti ja hän tulee tapaamaan Santaa. He ottavat pienen matsin. Samuelia uhkaillaan vähän paronin tapaamisella ja häntä hämmentää, kun hän saa lainaksi parempia vaatteita ja paljon ruokaakin.
Pohjanportissa on uuden näköinen kylä. Reunoilla on vielä rakenteilla. Linna näyttää vähän liian hienolta kylälle. Sillä on hassu tuplaportti ja kaksi laskusiltaa. Monia ammattilaisia on jo pykännyt putiikkejaan kylään.
Kun Kirveli pääsee Pohjanporttiin, hän pööpöilee neuvottomana jonkin aikaa.
Kirveli kuulee, että joku on kokoamassa porukkaa metsän tutkijoiksi. Siitä saisi jonkun palkkionkin. Metsäasiantuntijoille? No sellainen hän kyllä on. Kirveli ei tiennyt mitään muutakaan mitä tekisi. Hän törmää matkalla Santaan ja Samueliin, jotka ovat menossa tapaamaan Ahmaa. Santa ja Samuel hieman kiinnostuvat Kirvelistä…
Portinvartija päästää heidät sisään, vaikka katsookin Kirveliä pitkään…
Thamior tulee hieman tutkimaan, onko Kirveli vaarallinen. No ei, mutta ehkä jotain tutkimuksia olisi kiva tehdä. No Kirveli suostuu pitkin hampain. Thamior saa helposti selville Kirvelin äidin. Ja toteaa, että Kirvelin oppisopimus on pelkkää hienoa huuhaata! No höh! Thamior lähettää muutaman tiukan kirjeen Maraan… Kirveli on entistä hämmentyneempi.
2018-01-14
Thamior ja joku Ahman kirjuri antavat meille Kirottuun metsään liittyviä tehtäviä: kummallinen uusi kasvilaji, vesistöjen kartoitus, metsänhenkien kappaleiden keräilyä.
Taivaantuoni on uusi kasvilaji, 30 senttiä korkea, kolmiosainen lehti sahalaitaisilla reunoilla. Avoimilla tuulisilla paikoilla. Villit linnut syövät ja levittävät sen ulkopuolelle. Löytynyt syrjäisen maatilan reunalta, kanat söivät ja munia syönyt maajussi lähti Kirottuu metsään. Tummia marjoja.
- Levinneisyys, mistä löytyy.
- Näytteitä, mieluummin eläväisen näköisiä.
- Vaarallinen tehtävä: niittäkää niityllinen ja polttakaa puolet. Joku samooja voi käydä katsomassa myöhemmin.
Meillä on kartta, johon on merkattu lähteitä, puroja jne. Pitää ottaa vesinäytteitä, ehkä myös jänniä kasveja tai eläimiä. Varsinkin jos löytyy maagista. Saamme maagisia säilytyspusseja jne.
Muutamassa viikossa pitäisi selvitä. Saamme mukaan kuivaruokaa ja lisää-vain-vesi-soppaa, juustoa jne. Sepältä tongit. Lapulla saamme Paeriksen tornin vieressä olevasta ladosta majoituksen ja aamiaista jne.
Jos löytyy jotain, jolle puhua, kannattaa puhua ja tehdä muistiinpanoja. Keijuille voi yleensä puhua, ehkä metsänhengillekin, hiisiäkin on löytynyt (joku rohkeustesti tai shamaani pyytää hakemaan jotain).
Ahma pyytää meitä kaikkia lupaamaan, että pyrimme suorittamaan tehtävän kunnolla jne. Pyytää vielä Kirveliä pitämään kädestä ja vannomaan, että ei aio pettää tai ole noidan kätyri. No juu ei?
Säilälle annetaan kuluihin 150 hopeamarkan pussi.
Assistentti vie meidät hakemaan tarvikkeita Thamiorin antamien lisäksi: viikatteen terät, öljypulloja.
Oletus: kaikilla on säkkejä, soihtuja (Säilällä lyhty), reppu, vilttejä tms., tulukset, öljyttyä kangasta, käsikirves, lapio, tikari/veitsi, lusikka, kuppi.
Kirvelillä on lemmikkikasvi, varapuukko, loitsukomponenttipussi ja muisti-/loitsukirja. Santalla on muutama kokkausväline ja pitkävartinen moukari. Hannulla on joku nahkatakki, erätarvikkeita (lisäjänteitä jouseen tms.). Säilällä on hienohko nahkapanssari. Samuelilla on hevonen ja vankkurit (jotka ovat Liinun luona).
Samuel saa varusvarastolta panssarin ja varsijousen, kun Säilä pyytää.
Lähdemme Liinun tilaa päin hakemaan Samuelin kärryjä. Santa kysäisee, miten Hannun uusi vaimo jaksaa. Hannu: ”Vaimoni on kuollut.”
Puskasta pompahtaa alkemisti Markkanen. Hyvin puhelias kaupallinen alkemistikisälli. Hän haluaa metsänhenkien palasia, parhaat päältä, voisi tarjota kunnolla rahaakin. No mikäpä jottei.
Siirrämme laatikot Samuelin kärryistä jonnekin turvaan. Samuel korjaa akselia ja Kirveli yrittää auttaa taikomalla. Samuel ei oikein onnistu kunnolla. Akseli on kyllä kunnossa, mutta vinkaisee joka kierroksella.
Santa pyytää Liinulta kauriinsilmillään varahevosen Samuelin luuskan lisäksi.
Parin päivän matkan aikana Hannua alkaa potuttaa kärryn vinkuminen. Hän käy toisella hevosella ”tiedustelemassa” vinkumisen ulkopuolella. Santa lukee matkalla kirjaa, jossa on sankarisaagoja: ”Hirvan valloitus”. Kirveli vilkuilee myös sitä.
Käymme maatilalla, josta katosi yksi maajussi metsään. Tulomme kuuluu kauas.
Siellä on keski-ikäinen vaimo ja lapsia. Vanhin, Topi, on jo melkein aikuinen. Topi selittää, että isän silmiä pisteli, valitti kuumasta ja kylmyydestä ja sitten meni yöllä noitametsään.
Kasveja kasvaa kuulemma kukkulalla, jossa kanat käyvät. Otamme sieltä pari näytettä. Kirveli ottaa pari kasvia itselleenkin.
Joku toinen poika vie meidät kohtaan, johon isän jäljet johtavat. Vähän matkan päässä on tie Tomaraan, tunnin matkan päässä Paeriksen torni. Poika on käynyt pari kertaa katsomassa Paeriksen tornia, se on kuulemma korkeampi kuin MIKÄÄN!
Kirveli syö pari taivaantuonen lehteä. Ei oikein tapahdu mitään.
Turvalohkareen majatalo Paeriksen tornin vieressä. Sitä pitää keski-ikäinen pariskunta. Paeriksen torni on ehkä 30-metrinen, aika tukeva. Paeris suojelee tilaa ja he antavat hänelle jotain veroja, tarvikkeita ja ruokaa.
Santa pyytelee anteeksi kysymystään Hannun vaimosta. Samuel kysyy, että mitä vaimolle tapahtui. Hannu ei vastaa.
Saamme tilaa ladon yläkerrasta.
Kirveli syö yhden marjan. Kitkerä, hieman makea, hieman pistelevä. Sitten puoli kourallista. Hän tutkii sen efektiä taikaisesti.
Kirvelillä on pari arvausta, mitkä ovat sen sukulaisia. Se houkuttelee syöjän ylittämään noitametsän rajan, joko metsään tai pois sieltä. (Tarkoittaa siis, että ei leviä kovin kauas metsästä, mikä on varmaan ihan hyvä juttu!) Ja kasvi haluaa levittyä. Myös addiktiivinen. Sitä voisi jotenkin vahvistaa tai heikentää. Labrassa voisi keittää sellaista juomaa tms.
Säilä taikauskottelee itselleen, että tämä lato on nyt parempi nukkumasija. Täällähän on verhot ja yöpaita ja kaikkea. Kirveli vähän katsoo.
Jätämme hevoset ja kärryt tilalle ja lähdemme noitametsään. Lounaaseen, joenvartta ylöspäin.
Hannu käyttää erätaitojaan jokien kartoittamiseen, Kirveli auttaa. Saamme lisättyä karttaan lisää puroja ja hieman taikaisan lähteen, joka on aika väritön, harmaa.
Kirveli ohjaa välillä pois metsänhenkien paikoilta. Näemme välillä muutaman. Löytyy kaistale aukeaa maata, jossa on taivaantuonea. Löydämme myös kukkulan, jonka päällä niitä on hieman.
Santa bongaa hieman väreilyä. Savua? Hannu lähtee menemään ensimmäisenä sinne. Hän löytää pienen aukean, jossa on puoliksi maassa oleva tölli. Pari kuivaustelinettä, puuvaja. Kirvelikin käy vilkaisemassa. Metsän puolella on riuku, metsä ei vaikuta ihan niin villiltä, avonaisempi, kuljetumpi.
Päätämme käydä sanomassa terve. Kun tulemme mökin lähelle, ovi avautuu ja sieltä tuijottaa joku partajeremias. Sympaattisen oloinen tyyppi, puhuu vähän oudosti. Joku erakko, metsän Veikko, juttelee siitä kuinka ihmiset ovat pahoja ja kaikkien olisi parempi asua metsässä. Pitää paljon sienistä. Kuulemma majavat ovat rakentaneet jonnekin joen varteen patoa ja vesimyllyn. Vesimyllyn? Kirveli haluaa mennä tutkimaan.
Menemme majavien luo. Siellä on aiemmin ollut pato, ei ole enää. Pari isoa majavanpesää, kuoleman löyhkää. Samuel menee kaivelemaan.
Säilä löytää jäänteitä myllystä. Sitä on rikottu. Samuel löytää majavien ruhoja pesistä. Hän ja Santa vääntävät pesää auki. Näyttävät juuri siltä, että niistä voisi tulla zombeja. (Mutta ei nyt kuitenkaan.)
Kirveli epäilee, että tämä ei ole aivan luonnollista. Myrkyllisiä kasveja on poltettu pesän aukoissa. Hannun mielestä täällä on enemmän majavia kuin pitäisi.
Käymme ala- ja ylävirralla tutkimassa. Siellä on lisää rikottuja patoja ja tyhjiä pesiä. Ylävirrassa on pesässä hylly ja kulho. Simpukkarivi. Ovatko nämä älykkäitä majavia?
Hannu alkaa tutkimaan majavatuhoa. Mitä majavat oikein olivat? Mitä tapahtui? Joku pienehkö jalanjälki ja metsänhenkien jälkiä löytyy. Metsänhenget ovat varmaan purkaneet padot. Majavat on ajettu pariin pesään ja savustettu hengiltä. Niistä ei ole vaaraa muulle luonnolle.
Palaamme Paeriksen tornin vieressä olevalle tilalle. Pääsemme käymään kylvyssä ja Kirveli tuoksuu hetken taas paremmalta.
Lähdemme takaisin metsään etsimään sopivaa niitettävää niityllistä taivaantuonea. Ei löydy! Kirveli sen sijaan löytää lemmikkivaahteralleen täydellisen kasvupaikan ja jää istuttamaan sitä jonkun vanhan vaahteranjämän paikalle.
Seuraavana päivänä onnistumme löytämään suht sopivan paikan. Siellä on lintuja syömässä. Santa jää niittämään kasveja isolla viikatteellaan, samoin Samuel. Kirveli, Säilä ja Hannu menevät keräämään risuja polttoa varten.
Jossain vaiheessa linnut kyrpiintyvät ruokailuhetkensä häiritsemiseen ja alkavat hyökkäillä Santan ja Samuelin kimppuun.
Ensin Samuelia nokitaan. Santa menee puolustamaan häntä. Samuel menee hakemaan varsijousensa ja Santa moukarinsa. Kirveli kerkeää paikalle, animoi puun ja rupeaa lätkimään lintuja sillä. Säilä heittää pari tikaria ja varrastaa pari varista.
Säilää hieman kiinnostaa, josko linnuista saisi paistia.
Poltamme niittyä muutaman tunnin, palaa ihan hyvin. Santa tyrkkää kuolleet linnut sinne palamaan. Kirveli merkkaa karttaan paikan ja mikä puoli niitystä on poltettu. Sitten lähdemme pois.
Metsänhenkiä liikuskelee nyt vähän enemmän. Pääsemme jo näköetäisyydelle Paeriksen tornista, jonkun kukkulan alla olevaan notkelmaan, kun muutamia pienempiä metsänhenkiä ilmestyy eteen ja takana ollut isompi lähestyy.
Metsänhenkilauma tulee Hannun päälle, mutta ei vaurioita. Hannu ampuu pienempiä.
Santan takaa tulee villisian näköinen sammaleen peittämä hirviö. Heittää Santan puuta päin.
Säilä rynnii metsänhenkiporukan päälle. Ne taas rupeavat leikkimään Säilän kanssa ja hyökkäävät.
Santa moukaroi hirviötä!
Kirveli taikoo ja yrittää jumittaa hirviön maahan kasveilla. Onnistuu! Hirviö rupeaa repimään itseään irti.
Samuel lataa varsijousensa ja laukaisee suoraan hirviön silmien väliin. Se kuolee!
Seuraavaksi Säilä teurastaa pienempiä henkiä. Hannu ampuu pakenevat.
Kirveli leikkailee irti paloja metsänhengistä ja muut prosessoivat isoa hirviötä.
Kirveli maistaa vettä harmaasta lähteestä. Suu turtuu. Merkitään muistiin.
Seuraavana päivänä lähdemme takaisin Pohjanporttiin. Käymme hakemassa myös sinertäviä kananmunia tilalta, josta isä katosi.
Menemme ensin Markkasen luo. Meillä on Thamiorin säilöntäpussit tupaten täynnä, joten päätämme myydä niistä osan niin, että pussit eivät sen jälkeen pullota puhkeamaisillaan vaan ovat siististi täytettyjä. Osista pitäisi saada mahdollisimman paljon rahaa ja niiden jako pitäisi mennä kivasti tasoihin niin, että Thamiorille jää myös sopivasti. Hänelle myydään myös kananmuna ja taivaantuonea. Saamme 200 hm, jee! Kaikille 40.
Jatkamme linnaan ja Thamior käskee meidän viedä näytteet labraan tai jollekin assistentille. Saamme 80 hm per naama!
Samuel pohtii hieman tilan hankkimista. Yleensä sen saaminen on suht helppoa, mutta joku puoliso pitäisi olla. Täällä päin ollaan niin liberaaleja, että mieskin kelpaa, jos voi sitten adoptoida lapsia. Samuel ehdottaa diiliä Santan kanssa, mutta Santa on vähän sitä mieltä, että Samuel ei ole hänen tyyppiään.
Kirveli ei oikein tiedä, mitä nyt. Santa kutsuu Kirvelin Liinun tilalle. No joo…
