Ero sivun ”Lumikoira:Hahmojen päiväkirja” versioiden välillä

Kohteesta ExcaliburWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Rivi 1 326: Rivi 1 326:
 
Parannettu mainari kertoo, että liskot ovat uudemman käytävän puolella. Sortuman takana oli piilotettuja jalokiviä.
 
Parannettu mainari kertoo, että liskot ovat uudemman käytävän puolella. Sortuman takana oli piilotettuja jalokiviä.
  
Hannu ja Wassa vievät haavoittuneen mainarin hissiin. Sinne pannaan myös yksi tajuton hiisin. Kirveli ja Samuel menevät saattamaan ja Santa kiskoo hissiä ylös.
+
Hannu ja Wassa vievät haavoittuneen mainarin hissiin. Sinne pannaan myös yksi tajuton liskokin. Kirveli ja Samuel menevät saattamaan ja Santa kiskoo hissiä ylös.
  
 
Wassa taikoo kielitaian liskoon ja kyselee kysymyksiä. Keitä he ovat, mitä tekevät, missä vangit, mitä niille tehdään. Kertoo jonkun heimon nimen. Haluavat ruokaa tai orjia. Suostuu näyttämään oikean suunnan tai aukon, jos päästämme sen menemään.
 
Wassa taikoo kielitaian liskoon ja kyselee kysymyksiä. Keitä he ovat, mitä tekevät, missä vangit, mitä niille tehdään. Kertoo jonkun heimon nimen. Haluavat ruokaa tai orjia. Suostuu näyttämään oikean suunnan tai aukon, jos päästämme sen menemään.
Rivi 1 346: Rivi 1 346:
 
Hannu ja Wassa menevät syvemmälle luolaan etsimään ihmisiä. Siellä on kaivoksen työntekijöitä ja jotain perheenjäseniä. Annamme niille ensiapua.
 
Hannu ja Wassa menevät syvemmälle luolaan etsimään ihmisiä. Siellä on kaivoksen työntekijöitä ja jotain perheenjäseniä. Annamme niille ensiapua.
  
Hannu tappaa kaikki vielä hengittävät liskolaiset. Niiltä löytyy muutama juomapullo, muutama jalokivi. 15 .
+
Hannu tappaa kaikki vielä hengittävät liskolaiset. Niiltä löytyy muutama juomapullo, muutama jalokivi. 15 .
  
 
Lähdemme peruuttamaan. Järveä ylittäessämme meitä rupeaa epäilyttämään. Hannu käy hakemassa liskonraatoja ja heittää ne järveen. Heittopaikassa alkaa kuhisemaan sillä aikaa, kun lössimme ylittää järven.
 
Lähdemme peruuttamaan. Järveä ylittäessämme meitä rupeaa epäilyttämään. Hannu käy hakemassa liskonraatoja ja heittää ne järveen. Heittopaikassa alkaa kuhisemaan sillä aikaa, kun lössimme ylittää järven.

Versio 6. maaliskuuta 2019 kello 09.46

Lumikoira

Ensimmäinen Sukupolvi

PJ: nämä aiemmat vaiheet on vähän epäluotettavaa historiaa. Kaikki D&D-moduuleissa tapahtuneet yksityiskohdat (nimet, paikat, jne.) on epävarmoja, mutta yleiset linjat pätee. D&D-moduulien aiemmat vaiheet on hyvin tiivistetysti kerrottu Tapahtumat-sivulla. Vapaan D&D-seikkailun aika on jo luotettavampaa.

D&D-moduulien ajat

Päiväkirja D&D-moduuli-ajoilta

Luotettava tiivistelmä:

Tutkittu Kassburgin teatterin tapahtumia. Demonologi Kethill Riimu(mies) oli ihastunut naispuolisen pääosan esittäjään Tiviaan. Kethilliä ei saatu kiinni, mutta ensi-illan jälkeen näytelmä sai jatkua normaalisti.

Ahman aiemmin käsiinsä saama Mustan Salman rituaalikirja kiinnittää Salman kultistien huomion. Samalla Fimbulin kultistit käyvät Salman kultistien kimppuun. Jandan temppelin alta puhdistetaan kultisteja, ja Ahma kerää tietoja minkä pystyy kummiltakin. Suuressa loppukohtauksessa, Kassburgin alaisten viemärien jossain salissa, Kethill lupailee kummallekin jengille jotain epäkuolleita, mutta peruu homman kun Tivia olisikin tarvittava uhri. Kultistit tappelevat keskenään, Kethill häipyy kaupungista(?) ja ryhmä saa loppujen lopuksi Tivian pelastettua.


Vapaata D&D-seikkailua

Päiväkirja D&D-Kuikon ajalta, lisäksi on tiivistelmä.


Muunnettu Praedor

Kattaa noin vuodet 500-503 Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: vaiheessa 1 oli taito-kohtainen expa ja yksittäiset loitsut. Vaiheessa 2 ominaisuus-pohjainen expa ja loitsiminen taikuuden erikoistumisten kautta.

Päiväkirja muunnetun Praedorin ajalta


BESM 3

Noin vuosi 504 Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: BESM 3ed oli vähän liian epätarkka, vaikka muutamia ihan kivoja ideoita päästiinkiin käyttämään.

Päiväkirja BESM 3:sen ajalta


Earthdawn 4

Kattaa noin vuodet 505-506 kesään Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: Muut hahmoluokat toimi kohtuullisesti, mutta ED:n taikuus oli vähän liian rajoittunutta Kuikon maailmaan.

Päiväkirja Earthdawn 4:sen ajalta


Oton oma moni-tavoite-systeemi, v1

Kattaa noin vuodet 507-510 Tapahtumat-sivulla.

Mekaanisesti: Tappelun suhteen vähän vaikea, mutta valinnat pelaajilla tuntui toimivan kohtuullisesti

Päiväkirja MTS1n ajalta


Siirtymä-aika

Vuonna 509, talvella: Thamiorin ja Paeriksen vanhemmat odottavat neljättä lastaan! (Heillä on kuulemma yksi isosisko.)

Marassa tutkimuksessa ollut kirottu käärö on kadonnut. Jäljet johtivat satamaan, oletetaan varastetuksi. Joku laiva lähti etelään.

Louise on saanut paikan kuninkaan hovissa kuningattaren selänpesijänä tms. Liinu on linnassa hevostenhoitajana ja käy myös oppimassa Jorelilta hevostaikuutta.

Louisen ja Tonin häät pidetään jossain linnassa, koska kirkko ei ole vielä valmis. Koska Louise osaa järjestää, paikalla on aatelisia. Ja Oripeltoja. Toni jänistää hääaamuna ja pakenee paniikissa, mutta Sirval ottaa hänet kiinni ja saa palaamaan.

Häämatka kattaa koko Zesshin niemimaan. (Louise ihan vähän vaan rakentaa vakoojaverkkoaan…)

Myöhemmin syksyllä Linnalle tulee hyvin yksinkertainen kärry, jossa on Louise, Ogu ja Tonin toinen käsi puuarkussa. Ogun mukaan syyllinen oli varmaankin Mäyrä, teki loppuruumiista hakkelusta ja heitti ne veteen. Tonin taikaesineet ja kadonnut tikari on myös Louisen mukana. Pohjanportin hautausmaan ensimmäinen asiakas. Hänelle tehdään sinne krypta.

Oskar kerää kostopossen. Tapahtui jossain Hirvan toisella puolella. Ahma antaa resursseja mutta jää huolehtimaan linnasta ja Louisesta. Mäyrän jälki tosin kylmenee pahasti.

Louise on raskaana ja jää asumaan Pohjanporttiin. Linna valmistuu. Lotte ehtii synnyttää ennen Louisea. Louise taas synnyttää hyvin hankalasti ja lapsi ei tosiaan ole Tonin! Se on tumma ja iso mötkäle. Thamiorilla on täysi työ pitää heidät hengissä. Louise on järkyttynyt eikä halua olla lapsen kanssa tekemisissä.

Oskar on sitä mieltä, että lapsi on kirottu ja luonnonoikku ja pitää tappaa! Sirvalin mielestä sen voisi vaikka kouluttaa taistelijaksi ja lähettää Mäyrän perään! Liinu on myös yllättäen innostunut lapsen hoitamisesta.

Louise antaa sille kuitenkin nimen: Santa. Siniset silmät.

Louise lähtee takaisin Kalauniin. Käy pari kertaa Tonin haudalla.

Sirval käy vielä kerran seikkailemassa kääpiövuorilla etsimässä lisää voimaa! Hän käy nostelemassa vuoria ja kaikkea, mutta lentokengät jäävät kiinni kääpiöiden pikabetoniansaan. Niistä voi tehdä vaikka pyhiinvaelluskohteen. Nyt hän voi rikkoa fysiikan lakejakin kivasti: nostettu talo ei mene rikki eikä maa Sirvalin alla vajoa.

Ahman ensimmäinen lapsi on Säilä. Merkittävä osa hänen lapsuudestaan kuluu paeten Lottea, joka yrittää tehdä hänestä kunnollista Mensierin palvojaa. Tykkää Louisesta. Onnistuu taivuttelemaan Loten lähettämään hänet miekkakouluun Kalauniin. ”Jos nyt edes tottelisi jotakuta!” Säilä kestää melkein vuoden.

Sitten hän saa potkut monesta muustakin miekkakoulusta.

Linnart pääsee pois hoidoista ja palaa Harnigiin. Greharg on kuollut. Siellä on Arttu ja Hubert Hubertius.

Ahmasta tulee jossain vaiheessa paroni.

Kuninkaan poika Garan ja kuninkaan siskonpoika Rakaris ovat vähän napit vastakkain, mutta Kuikoon ei sentään tule sisällissotaa.

Utujen Metsästä kuuluu jotain että haltiakulttuurissa on tapahtumassa jotain mullistuksia. Thamiorin sisko pyytää käväisemään.

(Thamior aloittaa ”salaisen” projektin, jolla tehdään Kirotulle Metsälle jotain.)

Santa saa kuulla Louiselta, että hänen on nyt mentävä oppiin Louisen vanhojen tuttujen luo. Louise on ehkä hieman tärähtänyt…

12-vuotiaana Santa pääsee taas Pohjanporttiin hetkeksi. Hän ja Säilä karkailevat välillä rukouksista ja muista ja menevät treenaamaan, salil eka salil vika.

Säilä on talvisin miekkakouluissa. Yhtenä kesänä Säilä onkin karannut Dellan kanssa jonnekin seikkailemaan.

Ahma löytää Santan Tonin työhuoneesta lukemasta Tonin kirjoja ja kirjeenvaihtoa. Hän ajaa Santan pois. Seuraavalla viikolla uudestaan. Sitten Tonin tavarat saattavat siirtyä.

Oskar ja Gunillakin saavat lapsen.

Oskar tykkää kävellä kivasti Kirotun Metsän puolella ja tuo sieltä trofeita. Hän on Pohjoisen Tien Suojelija.


Toinen Sukupolvi

Oton oma moni-tavoite-systeemi, v2

Vuonna 525, kesällä?

Ahma on järjestänyt Säilälle pienen tehtävän: hän pääsee johtamaan pientä porukkaa Kirottuun Metsään. Hannu on kuulemma kovin kiinnostunut metsän hirviöistä.

Samuel antaa kärryillään kyydin Santalle. Punalehtikuusesta pohjoisempaan kärrystä katkeaa akseli. Santa nostaa sen, Samuel korjaa sen. Samuel on menossa Pohjanporttiin ”ilmaisen” maan perässä.

He pysähtyvät Santan kotiin, Liinun kotitilalle. Samuel saisi olla siellä yötäkin. Säilälle lähetetään viesti ja hän tulee tapaamaan Santaa. He ottavat pienen matsin. Samuelia uhkaillaan vähän paronin tapaamisella ja häntä hämmentää, kun hän saa lainaksi parempia vaatteita ja paljon ruokaakin.

Pohjanportissa on uuden näköinen kylä. Reunoilla on vielä rakenteilla. Linna näyttää vähän liian hienolta kylälle. Sillä on hassu tuplaportti ja kaksi laskusiltaa. Monia ammattilaisia on jo pykännyt putiikkejaan kylään.

Kun Kirveli pääsee Pohjanporttiin, hän pööpöilee neuvottomana jonkin aikaa.

Kirveli kuulee, että joku on kokoamassa porukkaa metsän tutkijoiksi. Siitä saisi jonkun palkkionkin. Metsäasiantuntijoille? No sellainen hän kyllä on. Kirveli ei tiennyt mitään muutakaan mitä tekisi. Hän törmää matkalla Santaan ja Samueliin, jotka ovat menossa tapaamaan Ahmaa. Santa ja Samuel hieman kiinnostuvat Kirvelistä…

Portinvartija päästää heidät sisään, vaikka katsookin Kirveliä pitkään…

Thamior tulee hieman tutkimaan, onko Kirveli vaarallinen. No ei, mutta ehkä jotain tutkimuksia olisi kiva tehdä. No Kirveli suostuu pitkin hampain. Thamior saa helposti selville Kirvelin äidin. Ja toteaa, että Kirvelin oppisopimus on pelkkää hienoa huuhaata! No höh! Thamior lähettää muutaman tiukan kirjeen Maraan… Kirveli on entistä hämmentyneempi.


2018-01-14

Thamior ja joku Ahman kirjuri antavat meille Kirottuun metsään liittyviä tehtäviä: kummallinen uusi kasvilaji, vesistöjen kartoitus, metsänhenkien kappaleiden keräilyä.

Taivaantuoni on uusi kasvilaji, 30 senttiä korkea, kolmiosainen lehti sahalaitaisilla reunoilla. Avoimilla tuulisilla paikoilla. Villit linnut syövät ja levittävät sen ulkopuolelle. Löytynyt syrjäisen maatilan reunalta, kanat söivät ja munia syönyt maajussi lähti Kirottuu metsään. Tummia marjoja.

  • Levinneisyys, mistä löytyy.
  • Näytteitä, mieluummin eläväisen näköisiä.
  • Vaarallinen tehtävä: niittäkää niityllinen ja polttakaa puolet. Joku samooja voi käydä katsomassa myöhemmin.

Meillä on kartta, johon on merkattu lähteitä, puroja jne. Pitää ottaa vesinäytteitä, ehkä myös jänniä kasveja tai eläimiä. Varsinkin jos löytyy maagista. Saamme maagisia säilytyspusseja jne.

Muutamassa viikossa pitäisi selvitä. Saamme mukaan kuivaruokaa ja lisää-vain-vesi-soppaa, juustoa jne. Sepältä tongit. Lapulla saamme Paeriksen tornin vieressä olevasta ladosta majoituksen ja aamiaista jne.

Jos löytyy jotain, jolle puhua, kannattaa puhua ja tehdä muistiinpanoja. Keijuille voi yleensä puhua, ehkä metsänhengillekin, hiisiäkin on löytynyt (joku rohkeustesti tai shamaani pyytää hakemaan jotain).

Ahma pyytää meitä kaikkia lupaamaan, että pyrimme suorittamaan tehtävän kunnolla jne. Pyytää vielä Kirveliä pitämään kädestä ja vannomaan, että ei aio pettää tai ole noidan kätyri. No juu ei?

Säilälle annetaan kuluihin 150 hopeamarkan pussi.

Assistentti vie meidät hakemaan tarvikkeita Thamiorin antamien lisäksi: viikatteen terät, öljypulloja.

Oletus: kaikilla on säkkejä, soihtuja (Säilällä lyhty), reppu, vilttejä tms., tulukset, öljyttyä kangasta, käsikirves, lapio, tikari/veitsi, lusikka, kuppi.

Kirvelillä on lemmikkikasvi, varapuukko, loitsukomponenttipussi ja muisti-/loitsukirja. Santalla on muutama kokkausväline ja pitkävartinen moukari. Hannulla on joku nahkatakki, erätarvikkeita (lisäjänteitä jouseen tms.). Säilällä on hienohko nahkapanssari. Samuelilla on hevonen ja vankkurit (jotka ovat Liinun luona).

Samuel saa varusvarastolta panssarin ja varsijousen, kun Säilä pyytää.

Lähdemme Liinun tilaa päin hakemaan Samuelin kärryjä. Santa kysäisee, miten Hannun uusi vaimo jaksaa. Hannu: ”Vaimoni on kuollut.”

Puskasta pompahtaa alkemisti Markkanen. Hyvin puhelias kaupallinen alkemistikisälli. Hän haluaa metsänhenkien palasia, parhaat päältä, voisi tarjota kunnolla rahaakin. No mikäpä jottei.

Siirrämme laatikot Samuelin kärryistä jonnekin turvaan. Samuel korjaa akselia ja Kirveli yrittää auttaa taikomalla. Samuel ei oikein onnistu kunnolla. Akseli on kyllä kunnossa, mutta vinkaisee joka kierroksella.

Santa pyytää Liinulta kauriinsilmillään varahevosen Samuelin luuskan lisäksi.

Parin päivän matkan aikana Hannua alkaa potuttaa kärryn vinkuminen. Hän käy toisella hevosella ”tiedustelemassa” vinkumisen ulkopuolella. Santa lukee matkalla kirjaa, jossa on sankarisaagoja: ”Hirvan valloitus”. Kirveli vilkuilee myös sitä.

Käymme maatilalla, josta katosi yksi maajussi metsään. Tulomme kuuluu kauas.

Siellä on keski-ikäinen vaimo ja lapsia. Vanhin, Topi, on jo melkein aikuinen. Topi selittää, että isän silmiä pisteli, valitti kuumasta ja kylmyydestä ja sitten meni yöllä noitametsään.

Kasveja kasvaa kuulemma kukkulalla, jossa kanat käyvät. Otamme sieltä pari näytettä. Kirveli ottaa pari kasvia itselleenkin.

Joku toinen poika vie meidät kohtaan, johon isän jäljet johtavat. Vähän matkan päässä on tie Tomaraan, tunnin matkan päässä Paeriksen torni. Poika on käynyt pari kertaa katsomassa Paeriksen tornia, se on kuulemma korkeampi kuin MIKÄÄN!

Kirveli syö pari taivaantuonen lehteä. Ei oikein tapahdu mitään.

Turvalohkareen majatalo Paeriksen tornin vieressä. Sitä pitää keski-ikäinen pariskunta. Paeriksen torni on ehkä 30-metrinen, aika tukeva. Paeris suojelee tilaa ja he antavat hänelle jotain veroja, tarvikkeita ja ruokaa.

Santa pyytelee anteeksi kysymystään Hannun vaimosta. Samuel kysyy, että mitä vaimolle tapahtui. Hannu ei vastaa.

Saamme tilaa ladon yläkerrasta.

Kirveli syö yhden marjan. Kitkerä, hieman makea, hieman pistelevä. Sitten puoli kourallista. Hän tutkii sen efektiä taikaisesti.

Kirvelillä on pari arvausta, mitkä ovat sen sukulaisia. Se houkuttelee syöjän ylittämään noitametsän rajan, joko metsään tai pois sieltä. (Tarkoittaa siis, että ei leviä kovin kauas metsästä, mikä on varmaan ihan hyvä juttu!) Ja kasvi haluaa levittyä. Myös addiktiivinen. Sitä voisi jotenkin vahvistaa tai heikentää. Labrassa voisi keittää sellaista juomaa tms.

Säilä taikauskottelee itselleen, että tämä lato on nyt parempi nukkumasija. Täällähän on verhot ja yöpaita ja kaikkea. Kirveli vähän katsoo.

Jätämme hevoset ja kärryt tilalle ja lähdemme noitametsään. Lounaaseen, joenvartta ylöspäin.

Hannu käyttää erätaitojaan jokien kartoittamiseen, Kirveli auttaa. Saamme lisättyä karttaan lisää puroja ja hieman taikaisan lähteen, joka on aika väritön, harmaa.

Kirveli ohjaa välillä pois metsänhenkien paikoilta. Näemme välillä muutaman. Löytyy kaistale aukeaa maata, jossa on taivaantuonea. Löydämme myös kukkulan, jonka päällä niitä on hieman.

Santa bongaa hieman väreilyä. Savua? Hannu lähtee menemään ensimmäisenä sinne. Hän löytää pienen aukean, jossa on puoliksi maassa oleva tölli. Pari kuivaustelinettä, puuvaja. Kirvelikin käy vilkaisemassa. Metsän puolella on riuku, metsä ei vaikuta ihan niin villiltä, avonaisempi, kuljetumpi.

Päätämme käydä sanomassa terve. Kun tulemme mökin lähelle, ovi avautuu ja sieltä tuijottaa joku partajeremias. Sympaattisen oloinen tyyppi, puhuu vähän oudosti. Joku erakko, metsän Veikko, juttelee siitä kuinka ihmiset ovat pahoja ja kaikkien olisi parempi asua metsässä. Pitää paljon sienistä. Kuulemma majavat ovat rakentaneet jonnekin joen varteen patoa ja vesimyllyn. Vesimyllyn? Kirveli haluaa mennä tutkimaan.

Menemme majavien luo. Siellä on aiemmin ollut pato, ei ole enää. Pari isoa majavanpesää, kuoleman löyhkää. Samuel menee kaivelemaan.

Säilä löytää jäänteitä myllystä. Sitä on rikottu. Samuel löytää majavien ruhoja pesistä. Hän ja Santa vääntävät pesää auki. Näyttävät juuri siltä, että niistä voisi tulla zombeja. (Mutta ei nyt kuitenkaan.)

Kirveli epäilee, että tämä ei ole aivan luonnollista. Myrkyllisiä kasveja on poltettu pesän aukoissa. Hannun mielestä täällä on enemmän majavia kuin pitäisi.

Käymme ala- ja ylävirralla tutkimassa. Siellä on lisää rikottuja patoja ja tyhjiä pesiä. Ylävirrassa on pesässä hylly ja kulho. Simpukkarivi. Ovatko nämä älykkäitä majavia?

Hannu alkaa tutkimaan majavatuhoa. Mitä majavat oikein olivat? Mitä tapahtui? Joku pienehkö jalanjälki ja metsänhenkien jälkiä löytyy. Metsänhenget ovat varmaan purkaneet padot. Majavat on ajettu pariin pesään ja savustettu hengiltä. Niistä ei ole vaaraa muulle luonnolle.

Palaamme Paeriksen tornin vieressä olevalle tilalle. Pääsemme käymään kylvyssä ja Kirveli tuoksuu hetken taas paremmalta.

Lähdemme takaisin metsään etsimään sopivaa niitettävää niityllistä taivaantuonea. Ei löydy! Kirveli sen sijaan löytää lemmikkivaahteralleen täydellisen kasvupaikan ja jää istuttamaan sitä jonkun vanhan vaahteranjämän paikalle.

Seuraavana päivänä onnistumme löytämään suht sopivan paikan. Siellä on lintuja syömässä. Santa jää niittämään kasveja isolla viikatteellaan, samoin Samuel. Kirveli, Säilä ja Hannu menevät keräämään risuja polttoa varten.

Jossain vaiheessa linnut kyrpiintyvät ruokailuhetkensä häiritsemiseen ja alkavat hyökkäillä Santan ja Samuelin kimppuun.

Ensin Samuelia nokitaan. Santa menee puolustamaan häntä. Samuel menee hakemaan varsijousensa ja Santa moukarinsa. Kirveli kerkeää paikalle, animoi puun ja rupeaa lätkimään lintuja sillä. Säilä heittää pari tikaria ja varrastaa pari varista.

Säilää hieman kiinnostaa, josko linnuista saisi paistia.

Poltamme niittyä muutaman tunnin, palaa ihan hyvin. Santa tyrkkää kuolleet linnut sinne palamaan. Kirveli merkkaa karttaan paikan ja mikä puoli niitystä on poltettu. Sitten lähdemme pois.

Metsänhenkiä liikuskelee nyt vähän enemmän. Pääsemme jo näköetäisyydelle Paeriksen tornista, jonkun kukkulan alla olevaan notkelmaan, kun muutamia pienempiä metsänhenkiä ilmestyy eteen ja takana ollut isompi lähestyy.

Metsänhenkilauma tulee Hannun päälle, mutta ei vaurioita. Hannu ampuu pienempiä.

Santan takaa tulee villisian näköinen sammaleen peittämä hirviö. Heittää Santan puuta päin.

Säilä rynnii metsänhenkiporukan päälle. Ne taas rupeavat leikkimään Säilän kanssa ja hyökkäävät.

Santa moukaroi hirviötä!

Kirveli taikoo ja yrittää jumittaa hirviön maahan kasveilla. Onnistuu! Hirviö rupeaa repimään itseään irti.

Samuel lataa varsijousensa ja laukaisee suoraan hirviön silmien väliin. Se kuolee!

Seuraavaksi Säilä teurastaa pienempiä henkiä. Hannu ampuu pakenevat.

Kirveli leikkailee irti paloja metsänhengistä ja muut prosessoivat isoa hirviötä.

Kirveli maistaa vettä harmaasta lähteestä. Suu turtuu. Merkitään muistiin.

Kirveli pelastaa suurmustikkapensaan, joka ei ole kasvanut suureksi, mutta voisi kasvaa!

Seuraavana päivänä lähdemme takaisin Pohjanporttiin. Käymme hakemassa myös sinertäviä kananmunia tilalta, josta isä katosi.

Menemme ensin Markkasen luo. Meillä on Thamiorin säilöntäpussit tupaten täynnä, joten päätämme myydä niistä osan niin, että pussit eivät sen jälkeen pullota puhkeamaisillaan vaan ovat siististi täytettyjä. Osista pitäisi saada mahdollisimman paljon rahaa ja niiden jako pitäisi mennä kivasti tasoihin niin, että Thamiorille jää myös sopivasti. Hänelle myydään myös kananmuna ja taivaantuonea. Saamme 200 hm, jee! Kaikille 40.

Jatkamme linnaan ja Thamior käskee meidän viedä näytteet labraan tai jollekin assistentille. Saamme 80 hm per naama!

Samuel pohtii hieman tilan hankkimista. Yleensä sen saaminen on suht helppoa, mutta joku puoliso pitäisi olla. Täällä päin ollaan niin liberaaleja, että mieskin kelpaa, jos voi sitten adoptoida lapsia. Samuel ehdottaa diiliä Santan kanssa, mutta Santa on vähän sitä mieltä, että Samuel ei ole hänen tyyppiään.

Kirveli ei oikein tiedä, mitä nyt. Santa kutsuu Kirvelin Liinun tilalle. No joo…

130 xp


2018-01-20

(Rahat puolitetaan (eli 70 hm per naama) mutta saamme enemmän tarvikkeita.)

Taistelutaikuus, välitön: uusi 1d4, 40 xp Luontotaikuus: 1d10 -> 1d4 + 1d6, 15 xp Luontotaikuus: 1d6 -> 1d8, 60 xp Luontotaikuus: 1d8 -> 2d4, 15 xp

Samuel saa hienomman nahkapanssarin ja isomman varsijousen. Kaikille seikkailijan peruspakkaus ja keskiluokan vaatteet. Santakin saa rinta- ja vatsalihaksia korostavan panssarin. Kirveli saa tavallisehkon panssarin, jonka päälle voi pukea velhokaavun. Santa saa ruoanlaitovälineitä, mittakuppeja ja patoja.

Kirveli saa muistiinpanovälineitä.

Samuel haluaa opetella väistelyä. Kirveli ja Hannu pystyisivät opettamaan, koska he osaavat väistellä. No Samuel ottaa mielummin opetusta Kirveliltä.

Liinulla on 4 lasta: Toni, Leo, Maarit, Elisa.

Pohjanportissa on kirjapaino, jossa on joku kääpiö tekemässä juttuja. Samuel ja Kirveli käyvät siellä ihmettelemässä. Samuel saa kirjan, jossa on kerrottu uskonnoista ja kulteista ja niiden kertomista tyhmistä jutuista (Sirvalin toimittama/kirjoittama…). Kirveli ihmettelee painotekniikkaa. Siellä on vain yksi taikuuteen liittyvä kirja: "Voiko lapseni olla velho? Taikuuden perusteet".

3–4 päivää myöhemmin olemme edelleen paikalla. Kirveli harjoittelee luontotaikuutta Liinun tilalla. Viestinviejä tulee pyytämään meitä linnalle, Ahma haluaa tavata ja antaa tehtävän. Menemme sinne.

Ahma kertoo, että homma on kiireellinen. Säilä on karannut, kuuli jostain miekkamestarista Kassburgissa. Joku Oripelto oli taas juorunnut miekkamestarista, Yussuf Hassen etelästä. Pitää saavuttaa ja varmistaa, ettei hän tee mitään tyhmää. Saa myöskin jäädä opettelemaan, kunhan ei lähde Kuikosta. Taimi Oripelto on yhteyshenkilö. Saamme lisäksi lupalappuja, joilla saamme yöpyä paikoissa jne. Kirjallista materiaalia on paljon… Saamme Liinulta hevoset.

Santa ja Hannu saavat kunnon hevoset. Samuel ja Kirveli saavat vähän leppoisammat yksilöt. Kirveli äänestää, että otetaan kärryt mukaan, hän voi sitten lastata sinne kivoja kasveja.

Lähdemme matkaan.

2 onnistumista rahankulutukseen: käytämme vain puolet Ahman antamista rahoista (40 hm). 1 onnistuminen maineeseen: Kaurakivissä joku humalainen syyttää Kirveliä hiisien vakoojiksi. Hannu yrittää selittää, mitä hiidet ovat. Kränää tulee... Vartijat ovat hieman sitä mieltä, että meidän pitäisi ehkä pysyä poissa.

Löydämme Säilän jonkin matkaa ennen Kassburgia.

Yussuf Hassen on kerännyt itselleen läjän oppilaita. Hän suhtautuu nihkeästi naisiin eikä suostu opettamaan Säilää, mutta Säilä nyt vaatii häntä opettamaan!

Kassburgissa kirjoitamme kirjeen ja Säiläkin suostuu kirjoittaamaan yhden. Taimi Oripelto majoittaa meidät tupaan (pari kerrossänkyä) ja saamme lupalappuja aamupalaa varten.

Ensimmäisen päivän aikana Hannu törmää 13:een palkkasoturiin. Kolme ratsuilla. Johtajana joku Seitsikon, Jandan pappi hienoissa vaatteissa. Pari palvelijaa kantaa häntä. Saarnaa jotain köyhät kyykkyyn, rikkaille valtaa, aatelisetkin voisi panna nurin, maanviljelijöiden pitäisi saada käydä vapaasti kauppaa kauppiaiden kanssa.

Hän ottaa Hannun ja Samuelin silmätikukseen. Kyselee, että miten he saivat ostettua paremmat vaatteensa jne. Hannu jää jumiin palkkasoturien seuraajajoukkoon, mutta Samuel jää jälkeen. Siellä on muitakin ihmisiä jumissa ja he myöntelevät ja hurraavat, kun kerran pitää.

He etenevät torille, jossa papilla on varattu paikka, ja hän alkaa saarnaamaan.

Santa, Kirveli ja Samuel miettivät, miten Hannun saisi pois jumista. Joku eläinaiheinen harhautus olisi kiva, mutta emme me osaa tehdä eläimille mitään.

Kirveli menee sen sijaan kasvattamaan vieressä olevaa pensasaitaa, jotta Hannu voisi luikahtaa sinne päin. Pari vartijaa vähän ihemettelee isoa pensasta ja ovat menossa tutkimaan, mutta pääsemme juoksemaan karkuun.

Seuraavana päivänä Taimi juttelee meille. Saamme pienen ja hieman epäselvän selvityksen Oripellon suvusta. Kahdella sukuhaaralla on riitaa. Kassburgissa on isompi (Aleksin). Harnigissa sotaisampi Artun haara. Samuel suostuttelee kertomaan enemmän. Arttu on Linnartin hovikauppias ja apuri. Tulleja Harnigissa päin on kasvatettu, mikä vaikuttaa Kassburgin Oripeltojen tilanteeseen. Se haittaa kuljetuksia Kalauniin.

Idässä Hirvan lähellä on kuulemma ollut maantierosvo-ongelmia. Joku demoninen ilmestys tai jotain, lisää vartijoita on palkattu, joku Jooseppi-vartija loukkaantui, kun hirviö repi kättä. Yksi kuoli, kun juoksi paniikissa kielekkeeltä. Viime parin kuukauden aikana pahentunut. Sekä rantatiellä että pohjoisemmalla pienemmällä tiellä on ongelmia.

Säilä ei tule mukaan. Tällä hetkellä hän haastaa kaikki Yussufin muut oppilaat kaksintaisteluun ja päihittää heidät yrittäen todistaa, että häntäkin kannattaa opettaa.

Menemme juttelemaan Joosepille. Samuelista löytyy yllättävän ymmärtävä korva ja hän kuuntelee traumatisoitunutta Jooseppia. Iso, kuolemanlaiha otus, jolla oli pimeässä hohtavat hampaat, epämuodostunut pää. Demoni ei ollut erityisen elävä, ei voimakas mutta kylmetti. Tuntui kuin hänen sieluaan olisi pyöritelty, läpsyvä kävelyääni, haisi mereltä. Toinenkin oli, verinen putkihumanoidi, aika äänetön, haisi kuihtuneelta syksyltä tai kryptalta. Hyökkäsi vähän uudenkuun jälkeen.

Käymme juttelemassa muillekin ja vertailemme tietoja. Pitkä tyyppi ei välttämmmättä ole epäkuollut tai piru, ehkä keiju. Toinen on ehkä keijun noituma linnunpelätti? Kumma hattu, päänä kurpitsa tai lanttu.

Ilmeisesti siis keijuaktiviteettia rantatiellä. Muut hankkivat kylmärautaisia aseita. Kirveli tunnistaa yhden kauppiaan tehokkaamat kylmärautakamat, jotka oikeasti pistelevät, pari muuta myy heikompaa mutta halvempaa kamaa. Samuel ostaa niitä parempia, 10 hm/kpl. Matkakassasta rahat.

Hommaammee kärryihin tyhjiä laatikoita hämäykseksi. Kirveli hommaa kivoja köynnöskasveja niihin ansaksi.

Santa hankkii moukariinsa kylmärautavahvikkeita Roposelta, mutta ei testauta niitä Kirvelillä. Yllättävän halpoja.

Kirveli taikoo köynnöksiä tehokkaaksi. Samuel älämölöi hieman matkan varrella olevissa majataloissa, että hän on rikas kauppias, kunpa ei tapahtuisi mitään!

Kuitenkin pääsemme Hirvan rajalle ilman, että mitään tapahtuu. Maalaiset kertoivat paikkoja, joissa hyökkäyksiä on yleensä tapahtunut.

Hannu yrittää jäljittää rosvoja. Selviä jälkiä löytyy, maalaiset kertovat, että perässämme kulkenutta kulkuetta kohti hyökättiin. Heillä oli raskasta tavaraa ja ruokaa, ei juuri pöllitty mitään. Pari jauhosäkkiä ja parempi kangaspakka. Paikalta löytyy paljaiden jalkojen jälkiä, pari kenkääkin, isoja eläimellisiä ja puukepin jälkiä. Käyneet rannallakin, leiriytyneet.

Aiomme leiriytyä suunnilleen samaan paikaan. Santalla on idea, että hän laittaa jotain huokuttelevaa ruokaa, jonka myrkytämme, ja sitten rosvot syövät sen! Kirveli suostuu antamaan keittoon yhden hiuksensa houkuttimeksi.

Ketään ei kuitenkaan kuulu. Kirveli syö keiton. Kyllä siitä varmaan aikamoiset vatsanväänteet saaisi.

Seuraavana iltana ei myöskään kuulu ketään.

Aamuyöllä Samuel nuokkuu vartiossa ja tönäisee muuut hereille. Kuuluu maiskutusta. Ympärillä kuuluu liikkumista. Samuel lähtee kovaa vauhtia hiipimään kohti Kirvelin nukkumispaikkaa. Hän herättää Kirvelin ja sanoo, että ne ovat täällä.

Sieltä kuuluu jotain hyvin murteellista gaarmannia. "Kamat." Osa porukasta tulee kärryn luo ja lisää tulee mussuttamaan soppaa.

Kolme erilaisempaa tyyppiä: kaapuhemmo, isompi tyyppi kukkulalla, hattivatin näköinen epäihminen.

Kirveli aktivoi köynnökset ja niihin jää läjä porukkaa kiinni. Alkaa iso älämölö.

Santa ja Hannu ovat kahdestaan jossain ja Santa kuiskaa, että "Ne ovat niiden majavien sukulaisia!" Hannu ei tee mitäään. Santa taikoo itsestään hiiviskelevämmän ja menee yllätyspainimaan kaapuhemmon kansssa. Se messuaa jotain ja ympärille suihkuaa polttavaa sumua. Sitä leviää ympäristöönkin ja kaikkiin sattuu vähän, Santaan aika paljon.

Hannu ampuu pelätin näköistä hirviötä. Se kaatuu taakspäin kieleekkeeltä.

Santa ja Kirveli sytyttelevät pari soihtua ja sitovat tyyppejä. Santa juoksee merelle viilentämään käsiään.

Hannu ja Samuel hakevat soihdun ja rupeavat polttaman linnunpelättiä. He viime hetkellä tajuavat ottaa siitä jotain paloja. Samuel kaivaa sen keskeltä jonkin juurakkoisen möykyn. Hannu jää katsomaan, että pelätti varmasti palaa.

Kirveli ihmettelee saukkomaisia tyyppejä ja rauhoittelee niitä. Eivät vastaa mitään järkevää.

Santa löytää jonkun Samuelan siunaaman puron, se viilentää mukavasti. Sitten hän palaa takaisin uhkailemaan kaapusaukkoa. Pyytävät säälimään saukkolaumaa, joka kartoitettiin Hiidenvirran laumasta. Shamaani Uppotukki, iso tyyppi Sortumox. Myöntää vähän, että olivat ryöstelleet ehkä vähän, mutta Sortumox oli se pahin ja paha keijulinnunpelätti oli häiritsevä ja sai heidät tekemään pahempia juttuja! No ehkä Uppotukki vähän yritti käskyttää sitä. Pohjoisella tiellä olivat panneet söpöjä saukkoja tanssimaan harhautukseksi tms. ja vieneet sitten tavaraa.

Samuel kehuskelee ja yrittää pummata majataloissa rahaa, ruokaa ja mainetta. Viisi onnistumista Hannun maineeseen ja kaksi rahaan. saamme yhden kultataalerin ja 15 hm ja 200 hä. (Tämä rahamäärä oli tosi hämmentävä ja sen seurauksena matkakassaan tuli 32 hm.) Hannu on nyt itäisten maiden kuulu hirviönmetsästäjä!

Kun annamme saukot viranomaisille ja annamme raportin, saamme 20 kt nyt ja sama myöhemmin, kun ryöstely ei jatku.

Kirveli tukii linnunpelätin paloja (harjoittelee kirouksia). Mikä on sen alkuperä 8 ja toiminta 7? Kirottu linnunpelätti, joo. Kassburgin länsisuunnalta, ehkä Harnigista, Joutsenmutkasta. Sen tehtävä on kirota Nappivasara-nimistä keijua. kiroaja Roksukrot. Samuel muistaa, että Joutsenmutkassa oli joku keijuherra Roksukrot häiritsemässä kääpiökaivosta ja oli yksi sir Ahman ensimmäisiä tehtäviä.

Joku inkvisiittori huomaa Kirvelin tutkivan pelätin puupalaa ja takavarikoi sen. Kirvelikin joutuu kuulustelun, koska epämääräinen keiju mitä. Kirveli pääsee pälkähästä selittelemällä olevansa maralainen velho ja Thamiorin antamilla lupa- ja selvityslapuilla. Juurakkosydän oli Samuelilla turvassa.

100 xp


2018-01-28

Olemme edelleen Kassburgissa.

Kirveli haluaa uuden huilun, koska hän unohti omansa Maraan. Hän yrittää ostaa kaupoista huilua, mutta kauppiaat ovat epäileväisiä ja alkaa levitä huhu, että joku keiju lumoaa lapsia huilunsoiton avulla. Kirveliä potuttaa eikä hän suostu antamaan kauppiaille rahaa edes välikäden kautta.

Kirveli sitten rupeaa tekemään huilua itse! Hän etsii pajun ja taikoo sen oksasta huilun. kesto 4, laatu 5, taikuus 7 -> kesto 2, laatu 3, taikuus noppia. Huilu kestää ainakin loppukesään ja kuulostaa kivalta. Pari maalaista jää hetkeksi kuuntelemaan, kun Kirveli harjoittelee.

Säilä törmää 18:aan talonpoikaan. He ovat huutamassa tyypille, että hän vei heidän rahansa. Tyyppi silmäilee pakoreittejä majatalosta. Säilä menee haastamaan tyypin kaksintaisteluun. Säilä lyö tyypin helposti ja tämä heittää rahansa ja pakenee paikalta. Maajussit pitävät Säilää sankarinaan ja kutsuvat hänet huonomman alueen baariin.

Säilän tutun on pitänyt lähteä, joten hän siirtyy nyt punkkaamaan meidän luoksemme Oripellon tiloihin.

Kirveli haluaa käydä baarissa. Säilä suosittelee baaria, jossa hän kävi. Menemme sitten sinne.

Joku humalainen tyyppi törmää Kirveliin ja syyttää häntä rahojensa pöllimisestä. Tilanne saadaan kuitenkin rauhoitettua.

Juttelemme vähän takaisin Pohjanporttiin palaamisesta. Kirveli mainitsee, että hänen pitäisi ehkä käydä vähän selvittelemässä juttuja Marassa. Hän kertoo muille vähän Marasta. Sen Kuikon suurin kaupunki (pinta-alaltaan).

Seuraavana aamuna Santaa ei näy missään. Kauppakomppanian tyypit kertovat, että hän lähti eilen auringonlaskun jälkeen ja sanoi tulevansa takaisin samoihin aikoihin kuin me. Ei ole palannut puoleenpäivään mennessä.

Menemme kapakkaan, jonka hän on antanut yhteystiedoksi. Siellä joku vanhempi nainen selvittelee asioita hetken. Santa oli kuulemma ollut täällä ja sanoi käyvänsä jossain ja sitten palaavansa majapaikkaamme. Samuel yrittää tiristää enemmän tietoa, mutta Säilä nappaa keskustelun, koska hän nyt on tuntenut Santan lapsesta saakka.

Nainen kertoo, että voimme mennä odottamaan kujalle x ja nojaamaan oveen y. Syömme loppuun ja menemme sitten paikkalle. Oven taakse tulee joku ja puhuu oven läpi. Hekin haluavat Santan takaisin ja lähettävät viestin, jos saavat jotain selville.

Hannu yrittää jäljittää Santan jäljet. Löytyy vain yksi verijälki, teurastamon vierestä. Joltain kujalta löytyy rikkoutunut laatikko ja ehkä hieman tappelun jälkiä. Siellä on erittäin paljon nappausvaihtoehtoja, viemäriin, kärryihin, katolle.

Hannu johtaa Kirvelin ja Samuelin laatikon luo. Kirveli yrittää tehdä rituaalin ja lukea tästä ympäristöstä, mitä on tapahtunut.

Kirveli saa hyvin selvän kuvan siitä, että iso jalanjälki on Santan saappaasta ja Santan pää on osunut laatikkoon. Kaikki muu jää hämäräksi. Kirveli saattaa ehkä saada tämän näyn myöhemminkin tällä kujalla. Säilä kertoo, että täällä oli kuulemma joskus kultisteja. Itse asiassa muutama vuosi sitten myös. Säilä huomaa, että viemärin luukku on öljytty ja Santa kyllä mahtuisi siitä ja pari raahausjälkeäkin on.

Säilä antaa Hannulle valokiven ja Hannu käy tutkimassa pikaisesti viemäriä. Tuoreita jälkiä on. Jotain raahattu.

Samuel käy ostamassa lyhdyn ja muuta tavaraa. Sorkkaraudan kanssa kysellään vähän. Kirveli käy viemässä rituaalikamppeensa takaisin pois. Hannu käy vaihtamassa työvaatteet. Lisäksi Kirveli lataa Säilän valokiveen lisää tehoa, koska se oli aika himmeä.

Meille on tullut viesti tyypeiltä. ”Santa saattaa olla vaarassa, jatkamme tutkimuksia. Kultisteja lienee liikkeellä. Sir Ahman lapsi voinee puhua Hellnautille kirkolla.”

Säilä ja Kirveli menevät Jakob Hellnautin puheille. Hän vähän katsoo Kirveliä ja toteaa, että Samuela lienee siunannut. Aiemmin oli Fimbulin ja Mustan Salman kultisteja. Jakob kehuu, kuinka Ahma selvitti ongelmia ja sitten leipoi Pareksusta pataan. Skuiljimon kultisteja nykyään, rottakultisteja. Symboli on pitkänomainen rottanaama, jossa on alhaalla kaksi isoa hammasta. Jakob jaarittelee.

Pari vuotta sitten oli isompi ongelma niiden kanssa. Joku kultistijohtaja oli käynyt täällä, mutta iso osa kultisteja jäi sitten kiinni. Kaikkia ei varmaan saatu kiinni. Kerromme hänelle, että olemme menossa tuohon viemäriin. Jandola on Jakobin apulainen ja hän on hyvin epäileväinen Kirvelistä, pitäisi kuulemma polttaa. Jakob sitten selittää, että ei se nyt noin mene.

Hannu yrittää jäljittää kultisteja. Joudumme kahlaamaan hieman. Pahalta haisee. Löydämme kohdan, jossa ne ovat pysähtyneet ja kaivaneet tiilien läpi reiän. Reikä on aika pieni. Mutta siitä löytyy nyt hieman kangasjäämiä.

Pyngerrämme siitä läpi ja päädymme jonkun talon kellariin. Tie vie kellarin läpi ja toisella puolella kellaria on taas joku peitetty käytävä. Samuel vähän ehdottelee tavaroiden pöllimistä.

Hannu huomaa, että viemärissä on nyt enemmän rottia. Kaarteessa on tyyppi kaavussa ovensuussa kurkkimassa. Säilä aikoo yllättää tyypin hiipimällä ja tekemällä jonkun Marleen alla olevan erakoille näkyjä aiheuttavan pyhimyksen kautta rottajumalan kuvajaisen. Sitten hän nappaa kultistin.

Samuel kysyy, että missä Santa on. Vankina kai. Kultisti on vain nyt vartioimassa täällä. Muut ovat yrittämässä saada jättipirurotan takaisin kiinni, se pakeni heti kutsumisen jälkeen. Joopa joo, kultistit osaavat. ”Suurrotalla” on avaimet selleihin.

Mennään katakombiin. Joku yksityistalon paikka ollut. Alttarina on tukeva pöytä. Seinillä on joitain kivipaaseja, joissa on nimiä ja vuosilukuja. Maassa alttarin edessä on iso kuvio, jossa on vähän kuivunutta verta.

Kultisti sanoo, että Santa olisi perimmäisessä sellissä. Se on tyhjä, siellä on vain kangasmytty! Kultistikin vaikuttaa yllättyneeltä. Samuel rikkoo lukon sorkkaraudallaan. Selli on edelleen tyhjä. Veritahroja on hieman.

Päivittelemme hieman kultistin tyhmyyttä.

Menemme varasto-oven läpi. Siellä on kultistitarvikkeita. Käyriä tikareita, rotan pääkalloja ja muitakin osia, haisevia tököttejä, seinävaate, johon on kirjailtu parempi symboli, kynttilöitä. Seitsikon epäpyhitetty joku astia. Myös jotain myrkkyjä.

Kirveli haluaa joitain myrkkyjä mukaan. Hän muistelee, kuinka usein hänen kamansa on tutkittu viime aikoina, ja tulee siihen tulokseen, että hänen ei ehkä kannata kanniskella myrkkysäkkiä. Samuel voi kantaa sitä. Hän ottaa kuitenkin mukaan kynttilöitä ja kynttelikön.

Säilä sitoo kultistin kädet ja tekee jonkun kivivirityksen niin, että kultistin on hankala juosta pakoon. Sitten lähdemme menemään.

Rottia ei näy niin paljoa. Löydämme viemäriaukon, mutta se on yleisemmällä kadulla. Hannu haluaa mennä kuitenkin ylös siitä. Hän kiskoo kultistin ylös siitä myös, mikä herättää paheksuntaa. Hannu selittelee kersantille, että tämä on kultisti. Haluavat varmuuden vuoksi sitoa Hannun ja Säilänkin kädet. No Säilä ei hyväksy tätä ja esittelee vaakunaansa, hän on sentään Säilä Marjalehto! Häntä ei sitten sidota.

Kirkolla Jandola joinkkaa kultistin heti ja vie sen innokkaasti kuulusteluhuoneeseen. Kersantti jää vähän hämmentyneeksi, mutta pian joku toinen pappi tms. tulee selvittelemään vähän. Hannukin irrotetaan köysistä.

Samuel ja Kirveli päättävät etsiä toisen tien ulos. He löytävät ihan sopivan kohdan, mutta sitten Samuel kysyy, että kuuleeko Kirvelikin jotain ääniä. No ei kuule. Kirveli yrittää selittää, että se on joku illuusio ja ei ainakaan kannata totella sitä. Samuel kuitenkin välttämättä haluaa mennä pariksi hetkeksi kulman taakse. No sitten menee. Hän tulee jonkin ajan päästä pikaisesti. Sitten Kirvelikin alkaa kuulla kutsuvaa ääntä. Pikaisesti pois nyt täältä! Se oli kuulemma ihan pöpi.

Kirveli ja Samuel käyvät ensin Oripellon tuvalla. Kirveli piilottaa myrkkysäkin. Sitten he menevät em. baariin tutkimaan kääröissä olevia rottakirjoituksia. Siellä on vähän rottalaumojen komentamisesta ja taudin manaamisesta ja jotain vorotaikuutta jne.

Kun kuulustelut vartijoiden kanssa ovat setvitytymässä, joku tulee juosten pyytämään apujoukkoja satamaan, jossa on kuulemma joku hirviö. Hän tunnistaa Hannun, suuren ja mahtavan hirviönmetsästäjän! Pyytää toki Hannunkin mukaan.

Matkalla tulee vastaan pari loukkaantunutta.

Hetken päästä viesti tulee baariinkin. Satamassa on joku iso karvainen hirviö, jolla on sarvet ja suu täynnä hampaita.

Satamassa on joku rakennus tulessa, hirviö on tappanut siellä yhden tyypin.

Ylempänä joen lähellä on joukko ihmisiä pälyilemässä. Hirviö kuulemma hyppäsi jokeen ja ui viemäriin. Kukaan ei ole mennyt sen perään. Joku vartija tuo köyden ja pyytää, että Hannu Hirviönmetsästäjä voisi mennä sen perään! Arvotaan hetki, että mahtuuko hirviö viemäreistä ulos. Noin joka kymmenennestä aukosta varmaan.

Kiipeämme alas neljän vartijan kanssa. Muut vartijat lähtevät muille viemäriaukoille tai jäävät tähän vahtimaan.

Ensimmäisessä risteyksessä hirviö on noussut ylös viemärivirrasta. Seuraamme jälkiä, jotka menevät kaupungin halki.

Yhdessä vaihessa jäljet vaikuttavat epämääräisiltä. Hannu pyytää paria vartijaa tarkastamaan tilanteen ylhäällä. Ei ole näkynyt hirviötä. Lähdemme sitten kultistien katakombiin, joka on suht lähellä.

Katakombeista kuuluu hieman chanttausta. Vartijat pelästyvät vähän ja ovat sitä mieltä, että nyt kannattaisi odottaa ja hakea apua. Me taas olemme sitä mieltä, että joku voi kuolla siellä, jollei sitä keskeytetä.

Säilä käyttää samaa illuusiota kuin aiemminkin, menee vartijan kimppuun ja työntää tikarin sen suuhun, jotta se olisi hiljaa. Se annetaan nopeasti yhdelle vartijalle. Viimeinen vartija on pelokas, mutta on tulossa mukaan.

Säilä avaa oven ja muut ampuvat jotain. Ensin kuitenkin huudetaan sinne, että antautukaa! Hannu ampuu sen jälkeen heti päämessuajaa olkapäähän. Säilä menee puukottamaan lähimpiä kultisteja. Samuel ampuu varsijousellaan päämessuajaa toiseen olkapäähän. Yksi tyyppi pääsee juoksemaan pakoon.

Päämessuaja yrittää vielä kovasti kirota Samuelia rotilla ennen kuin Kirveli ehtii heittämään sitä mutapaakulla naamaan.

Takaa päin viemäristä kuuluu kauhistuneita huutoja. Siellä on rottapiruhirviö hakeutumassa kutsukehää päin. Samalla Samuel bongaa pimeän tyypin, joka puhui hänelle aiemmin ja jonka hän nyt haluaa tappaa. Hän menee tyypin perään viemäreihin.

Säilä menee vähän silpomaan päämessuajan käsiä. Jättirotta tokenee hieman. Kirveli häiritsee sitä pölisevillä sammalitiöillä. Sitten hirviö haluaa kovasti paeta. Se saa aika monesta nuolesta ja Kirveli yrittää kompastuttaa sen maavallilla.

Hannu lähtee hirviön perään.

Kirveli ja Säilä jäävät kultistien luo. Paikalle tulee myös lisää vartijoita. Kirveli pelastaa yhden tekemällä sammalsiteitä haavoihin. Hän yrittää myös pelastaa kultistipomon, mutta se on paljon hankalampaa. Hän kuitenkin panostaa ja saa pidettyä tyypin hengissä ja nukutettuna. Muita kultisteja sidotaan paketteihin.

Hannu ajaa hirviötä takaa ja kuulee yhtäkkiä huudahduksen: ”Kuole siis!” Sitten hän näkee Samuelin juoksevan katossa ja tipahtavan viemäriveteen. Vesi alkaa jäätyä Samuelin ympärillä. Hannu juoksee paikalle ja näkee kultistin taikovan. Hän ampuu ja alkaa jahdata kultistia, kun se pakenee. Hänen korvissaan alkaa kaikua ja ilma muuttuu tiiviimmäksi. Hän peruuttaa hetkeksi, efekti loppuu ja sitten käytävässä ei enää ole ketään.

Samuel vaikuttaa sekavalta. Hän ja Hannu lähtevät hirviön perään. Se ui merta päin ja katoaa syvyyksiin parin nuolen saattelemana.

Sitten he palaavat takaisin Säilän ja Kirvelin luo. Samuel bongaa kiinnostavan käärön kultistien kamoista. Säilä huomaa, että Samuel ottaa sen.

Emme pääse nukkumaan ennen puoltayötä, kun pitää antaa kaikkia lausuntoja ja selvityksiä. Oripellon tuvalla meitä odottaa taas lappu. ”Santa on turvassa, mutta piilossa kunnes hän on kunnossa tai kultistit hoidettu.”

Kirveli esittelee myrkkyjä, siellä on myös hänelle tuntemattomia laatuja. Säilä kysyy, että entäs Samuelin ottama käärö. Samuel väittää kivenkovaan, että hänellä ei ole mitään kääröä. No ei hänellä ole kääröä, mutta vähän jää epäilyttämään.

Seuraavana päivänä käymme puhumassa vähän lisää vartiostolle ja kirkolle, kun kaikkea ei jaksettu käydä läpi viime yönä. Jakob on hieman läksyttänyt Jandolaa, että ei oteta sitä ensimmäistä kultistia heti kuulusteluun tunnustamaan pahoja tekojaan, vaan ensin hankitaan ne loputkin kultistit.

Meidän pitää myös mennä tunnistamaan rantaan ajautunut rottapirun ruumis. Vaikuttaa samalta, onneksi. Hannu on paikalla omistajan elkein ja antaa Kirvelin ottaa palasia hirviöstä. Joku kirkonmies on paikalla ja epäilee aika paljon Kirvelin aikeita. No kun hän haluaa vain tutkia! Tyypit pyytävät häntä kirkolle puhumaan ja sitten kertovat, että näitä osiahan voi käyttää siihen, että jauhetaan ja tehdään vaikka demoneilta suojaava kehä tai tehdään voidetta miekkaan ja sitten se toimii paremmin demoneihin.

Pappishenkilöt myös pyytävät Kirveliä joihinkin tutkimuksiin, joissa selvitetään minkälainen otus hän oikein on (ilmeisesti lähinnä niin, että onko Seitsikolla jotain häntä vastaan tai jotain). Tutkimukset eivät ole liian ikäviä ja Kirveli antaa tutkimuksiin myös yhden lehtihiuksensa. Hän saa papeilta todistuksen siitä, että on Kunnollinen Henkilö jne. Kirveli on sekä iloinen että ajattelee, että onko tällaistakin nyt ihan pakko…

Kirveliä myös kuulustellaan vähän sammalparantamisesta. Joku Zandin pappi tulee vähän keskustelemaan ja hieman saarnaamaan aiheesta, kyllä Zandilla jotain tällaista on nähty.

Hannu pyytää hieman palkkiota. Hän saa muutaman siunatun nuolen ja pari parannusjuomaa. Kirveli saa 10 hm edestä rituaalitarvikkeita. Säilä sanoo, että muistakaa, kenen suku auttoi. Kultistit voidaan myös kivasti viedä pakkotyöhön Marjalehtoon. Säilä allekirjoittaa paperin, että näin on tehty. Säilä saa myös parannusjuoman. Hannu on sitä mieltä, että tämä työhän on oma palkkionsa.

Kirkko järjestää rottahirviön ruumiin polttajaiset.

100 xp


2018-02-10

Samuel on lähtenyt seuraavaan kaupunkiin lounaaseen päin, Kaakkurantaan.

Menemme kapakkaan hakemaan Santaa. Joku tyttö kertoo meille kapakan ulkopuolella, että Santa odottaa tuolla.

Kapakassa Santa näyttää yllättävän vaivaantuneelta. Hänen seurassaan on pitkätukkainen, suht nätti meikattu nainen, toisessa poskessa kauneuspilkku. Hän on ihan kiinni Santassa. Säilän ja Kirvelin mielestä Santa ei todellakaan ole tästä mielissään. Kun hän näkee meidät, hän kuiskaa Santalle jotain.

Juttelemme vähän siitä, miten Santa napattiin. Hän kertoo kujasta ja kuinka hänet vietiin pitkin viemäreitä. Kuin pienet hiiret olisivat kuljettaneet. Hänet sidottiin jonnekin ja käsiin sattui. Hänellä on käsissä paljon siteitä. Sitten hän jutteli kivilattian kanssa. Joku hiiri raahasi hänet pois ja hän heräsi sängystä. Se tyttö hoiti häntä.

Kirveli juttelee hieman suurmustikkapensaansa istuttamisesta.

Lähdemme takaisin Oripellon tuville. Meille on viesti, että Henrietta Oripellolla olisi meille tehtävä. Hän asuu kaupungissa jonkun talon yläkerrassa.

Menemme sinne. Hän tarjoaa meille teetä. Hänen joku kauppakumppaninsa Hjalmar, kutoja, kisällivelho, on kuollut. Asui Aittakosken kylällä. Hän on pyydellyt lupia saada tutkia hänen torninsa. Se on kuulemma pelottava, kummittelee tms. Hans-apupoika tulisi meidän mukaamme. Meidän pitäisi kerätä sieltä kaikki tärkeä, saamme siitä puolet ja hän puolet. Voimme myydä omaa osuuttamme Marassa, siellä on hänen kontaktinsa Adele, ja Kirveli voi velhona varmistaa jotain.

Lähdemme huomenna aamulla.

Kirveli bongaa kivan voimaisan metsikön matkalla ja haluaa istuttaa suurmustikkapensaansa sinne. Hän löytää sieltä jännittävän violettilehtisen mansikan! Se tulee nyt mukaan.

Samuel on kysellyt, onko Kaakkurannassa bordellia. No ei, mutta huonommasta kapakasta löytyy pari yksityisyrittäjää. Hän haluaisi itselleen vuodeksi vaimon! No se kuulostaa hyvin epäilyttävältä… Yksi voisi suostua, jos he menisivät kappeliin Seitsikon edustajien eteen ja menevät kihloihin vuodeksi. Samuelille taas ei se käy.

Tapaamme siellä. Samuel sanoo, että Kirveli voisi hankkiutua eroon hänen kärryissään olevissa köynnöksistä. Ne tykkäävät kuulemma välillä kiertyä asioiden ympärille. No nekin voisi istuttaa jonnekin.

Pääsemme Aittakosken kylään. Ympärillä on lammasketoja ja hamppu- ja pellavapeltoja. Kylän ympärillä on maavalli. Siellä on maanomistajaritari, kapakka, seppä, jotain sellaista. Siellä asuu joku eristäytynyt keski-ikäinen hoviritarinainen.

Kirveli ja Hans menevät kertomaan ritarille, että olemme nyt täällä ja menemme tutkimaan Hjalmarin tornia. Sillä aikaa muut kyselevät kyläläisiltä tornista. Säilä katoaa jonnekin.

Maanomistajaritari on kiertämässä jossain. Hänen palvelijansa ottaa tiedotuksemme vastaan ja on ihan asiallinen.

Säilä etsii hoviritarin kodin. Hän törmää harmaatukkaiseen kodinhoitajaan, joka torppaa hänet täysin.

Samuel kerää tietoa. Kyläläiset eivät tykkää heistä, mutta Santa voitelee vähän. Kyläläiset olivat huijanneet Henriettaa? Tornin lähellä on palvelijoiden mökki, sieltä ehkä pääsee torniin jonkun luolan läpi. Kyläläiset olivat ottaneet sieltä tavaraa ja myyneet. Joku katuu sitä hirveästi. Hjalmar kävi joskus tekemässä jotain merenrannalla. Tuomo ja Karttuli kävivät tornilla etsimässä; Karttuli kuoli ja Tuomon tukka oli vitivalkoinen. Tuomo toi sieltä jotain vaatteita; osa myytiin ja osan tuomo vei mukanaan, kun katosi. Eivät tiedä missä Tuomo on ja rupeavat riitelemään siitä. Tornia ympäröi lumouksia, ilma paksuuntuu vedeksi. Piti tehdä jotain käsieleitä tms. Joku vanhempi velhon palvelija on kylässä ja näyttää oikeat käsieleet. Kirveli yrittää muistaa ne. Hän tietää mitä osat niistä tarkoittavat.

Torni on alle tunnin matkan päässä. Metsänreunaan on päälle kaksi.

Menemme nukkumaan.

Aamulla tornille. Palvelijoiden mökki on ränsistynyt ja lootattu. Takana on joku maahan menevä ovi. Tornista on osa sortunut.

Hannu, Samuel ja Kirveli käyvät viemässä köynnökset metsään. Santa ja Säilä treenaavat palvelijoiden mökin vieressä.

Santa on tehnyt sillä aikaa lounasta, mutta osa siitä paloi. Pieni annos, mums.

Sitten menemme tornia päin. Pääsemme ovelle. Kirveli on ensimmäisenä siellä ja toteaa, että ovessa on jotain poistyöntävää. Siinä on jotain sileää ja kylmää. Kirveli tutkii sitä taikaisesti, ja koko tornin ympäröi tämä taikaseinä. Se on siinä vielä ainakin 50 vuotta. Tuli luultavasti siihen silloin, kun Hjalmar kuoli. Siitä voisi mennä läpi metataikuudella tai vorotaikuudella, mutta se on hyvin haastavaa ja torni saattaa räjähtää.

Mennään mieluummin kellariin. Kävelemme tunnelia pitkin. Olemme aika lähellä tornia, kun tulee vastaan siniset verhot. Kirveli tekee käsieleet ja avaa verhon. Siellä on isohko huone, hyvin vesiteemainen. Santa on kuullut, että yläsäädyillä on ns. Aallottaren huone. Tyyliin kuuluu iso simpukka. Seinämaalauksissa on nättejä humanoideja. Huoneessa on syvennys, joka on allas, mutta vettä ei ole.

Kirveli keskittyy ja huomaa, että täällä on kyllä jotain taikaista. Sinne alkaa ilmestymään aaveita tai jotain. Peräännymme takaisin aiempaan käytävään ja seuraamme tiivistyvää sumua. Jotain sumuhenkiä tai jotain. Voisikohan niitä karkottaa tai pyytää väistämään?

Ne vaikuttavat olevan luonnonhenkien haamuja. Tai seireenien haamuja?

Säilä menee ensin. Hän miettii, että hänen aseensa eivät kuitenkaan tehoa haamuihin. Valehaavojen miekka ehkä saattaisi pystyä torjumaan.

Santa ottaa Kirvelin kantoon ja vetää Samuelia mukanaan huoneen läpi. Mitä ihmettä nyt taas!

Hannu ei vieläkään tee mitään.

Kirveli valittaa Santalle, että ei tämän näin pitänyt mennä! Hän sitten tiirailee, että onko huoneessa mitään arvokasta. Ei näytä olevan mitään tärkeää. Ehkä joku kulho, mutta aaveet ovat paiskoneet tavaroita. Seinäreliefin tai pylvään voisi ajan kanssa nyysiä.

Samuel rupeaa jutustamaan niille. Hän lupaa niille, että voimme hoitaa niiden ongelmat ja päästää ne vapaaksi. Ne kerääntyvät Samuelin ympärille, huutavat ja väittävät Samuelia valehtelijaksi.

Hannu ampuu yhtä siunatulla nuolella ja juoksee samalla huoneen poikki. Haamut eivät tykkää vaan hyökkivät heti häntä päin.

Säilä juoksee huoneen läpi turvaan toisen kangasverhon taakse. Hannu seuraa häntä.

Haamut tunkevat Santan korviin viestejä siitä, kuinka hänen sukunsa on huono ja hän on sen musta lammas jne.

Santa raahaa Kirvelin ja Samuelin toiselle verholle. Sitten haamut ovat tulossa kimppuumme, mutta Säilä tulee puolustamaan.

Haamut jäävät valittamaan kuivuutta. Kirveli pyytää niiltä anteeksi.

Kävelemme portaat ylös pohjakerrokseen. Löydämme eteishallin. Pääovet ovat kiinni, siinä on jokin uskonnollinen symboli ja tervetuloviesti. Odotushuoneessa on pari hienompaa pöytää. Esittelyhuoneessa on joitakin hyviä vaatteita. Hienompia juhlavaatteita (mennyttä muotia), kaksi jotain viittaa, jotka ovat valmiina vastaanottamaan loistun muuttuakseen taikaesineiksi. Kirveli panee ne kasaan.

Santa ja Säilä menevät ensimmäisenä ylös ensimmäiseen kerrokseen. Säilä avaa ensimmäisen oven, siellä on vaatteita. Kirveli ja Santa katselevat vaatteita.

Samuel menee katsomaan pienemmän oven taakse. Siellä on lasipurkkeja, kankaita, värijauheita, nesteitä.

Säilä avaa ikkunaa ja silloin näkymättömiä tyyppejä vaatteissa hyökkää päällemme.

Kirveli toteaa, että ne ovat animoituja vaatteita. Käsieleet tehosivat niihin, eivät varmaankaan hyökkää Kirvelin kimppuun. Muidenkin pitäisi tehdä ne. Niitä voisi viillellä tikarilla tai vääntää solmuun. Kirveli toteaa Santalle, että solmi ne!

Kirveli viikkaa niitä pakolla takaisin pinoon. Vaatteet viiltelevät Santaa. Säilä ottaa kaksi tikaria ja on tulossa viiltelemään vaatteita. Kirveli yrittää vielä tunkea niitä kaappiin roikkumaan, mutta ei onnistu. Säilä silppuaa loput kappaleiksi. Ei saa, se on loottia!

Tämä on ompeluhuone. Vaatteet eivät ole sinänsä maagisia, mutta ne on helppo animoida.

Viereisessä huoneessa on vielä lisää kivaa tavaraa. Ehkä jopa parinsadan kultataalerin arvosta tarvikkeita. Säkkiin!

Kiipeämme portaat ylös seuraavaan kerrokseen. Oven takaa löytyy monta Santaa! Eikun peilisali. Samuel on iskemässä yhtä peiliä sorkkaraudalla, mutta Santa estää.

Kirveli huomaa, että nehän ovat maagisia. Santan mielestä sieltä ehkä irtaantuu jotain. Hän jää katsomaan jotain. Samuel yrittää työntää häntä. Sitten Säilä tulee potkaisemaan häntä hieman polvitaipeeseen. Santa ”herää” ja muistaa erään Thamiorin peilin… Säilä on monta kertaa käynyt katsomassa peiliä ja miekkaillut peilikuvansa kanssa.

Hannu sen sijaan on myös jumissa. (Hänelle tulee vaimon ja Hannun kuvajaisia kertomaan, että vaimolla on kaikki hyvin. Jotkut Hannut jossittelevat.)

Santa tulee Hannun ja peilin väliin ja Hannukin herää.

Kirveli toteaa, että peilit toimivat kokonaisuutena. Hankala saada irti.

Löydämme makuuhuoneen. Siellä on pylvässänky, jossa makaa kuivunut ruumis. Santa tunnistaa huoneen maalauksissa klassisen uskonnollisen kohtauksen. Ruumilla on haava päässä ja tyynyllä on vähän kuivunutta verta.

Samuel tutkii ruumiin päätä. Isku ei ilmeisesti ole mennyt läpi, mutta kallo on murtunut. Työpöydän kulmasta löytyy verta ja lattialta myös vähän. Ilmeisesti hän on liukastunut, löynyt päänsä pöytään, kömpinyt sänkyyn, oskentanut, nukahtanut ja kuollut.

Työhuoneesta löytyy testamentti. Lainattuja esineitä pitää viedä Maraan, joitain muutamia esineitä pitää antaa tietyille henkilöille. Muistiinpanoista löytyy myös ohjeita taikasuojan purkamiseen. Myös sumuaaveet: jonkun puron pitäisi mennä sinne (mutta tällä hetkellä ei mene). Kirjoja esineiden lumoamisesta, mistä kasveista saa mitä kuituja ja lankoja, teorioita maailmasta kudelmana. Miten vaatteen saa illuusioilla näyttämään paremmalta.

Kirveli selvittää ensin, että miten oven saa auki. Hannu menee tutkimaan puroa. Sieltä löyty vanha uoma. Hannu tekee maavallin ylemmälle purolle ja kääntää puron oikeaan suuntaan. Myöhemmin hän käy selvittämässä, että jotkut maanviljelijät käänsivät sitä, ja sanoo, että antaa sen nyt virrata vähän aikaa näin.

Hjalmarin testamentissa oli, että hänet voisi laskea yksinkertaisessa veneessä puroa pitkin mereen.

Santa menee ulos selvittelemään asioita Hansin kanssa.

Seuraavana päivänä Samuel menee katsomaan, mitä haamuille kuuluu. Ovat rauhoittuneet ja lepäilevät veden äärellä. Haamut huomaavat hänet ja kohtelevat häntä pelastajanaan. Yksi punatukkainen haluaa tulla hänen mukaansa. Samuel kysyy, että mitä ne tekevät täällä. Hjalmar sitoi ne sinne seuraksi, ne haluaisivat oikeastaan jatkaa eteenpäin seuraavaan elämään tms.

Kirveli saa parin päivän päästä selville, miten haamut voi vapauttaa.

Samuel ottaa mukaan huonekaluja, joilla hän voisi sisustaa tulevan tilansa.

120 xp


2018-03-04

Kirveli auttaa Hansia luetteloimaan ja tutkimaan esineitä.

Säilä ahdistaa vielä miekkamestaria Santan avustuksella. Kodinhoitaja pitää hyvin silmällä isoa mustaa miestä, mutta Säilä pääsee livahtamaan sisään ja miekkamestari Goda tulee lopulta vähän jutustamaan. Neuloo menemään eikä ole kohtelias. Säilä vaatii häntä opettamaan. Goda on luopunut miekkailusta, koska väkivalta ei ole ratkaisu. Hän suostuu opettamaan vain neulomista. Säilä näyttää jopa, kuinka hänen hieno miekkansa tekee valehaavoja. Godan neulonta kiihtyy! Hän suostuu viimein kertomaan tarinansa: hän joutui kaksintaisteluun, mutta vastustaja ei ollut kovin hyvä taistelija. Sen sijaan vastustaja joi jonkun nopeusjuoman ja Goda oli hyvin pulassa. Mutta sitten juoman vaikutus loppui ja Goda vahingossa tappoi sen.

Sillä aikaa kodinhoitaja on kuitenkin päästänyt Santan sisään ja tarjonnut teetä. Hän on ehkä rasisti mutta ei epäkohtelias!

Ehkä jos Säilä hankkisi anteeksiannon kuolleen ritarin perheeltä, niin sitten Goda voisi opettaa.

Menemme Harnigin läpi. Mitään ei tapahdu.

Kirveli kertoo juttuja Marasta. Jännätorneista, Taianomaisesta unesta (anniskelupaikka, jossa saa taikoa). Säilä kysyy, voiko joku opettaa häntä menemään taioista läpi miekalla. No satamassa on ehkä jotain tyyppejä… muuten se on vähän Maran velhojen periaatteiden vastaista.

Maraa ympäröi edelleen jonkinlainen ruusuaita. Sitä on hyödynnetty komonentteina ja siitä on muotoiltu eläimiä, mm. minotauri.

Menemme Maraan. Adelen toimisto on vain korttelin sivussa päätieltä. Mara on hyvin avara kaupunki. Muu asutus on matalaa ja velhojen tornit korkeita, niiden pitää näkyä!

Adelen luona säädämme myymistä. Siihen saattaa mennä ainakin pari viikkoa.

Santa estää Säilää harhailemasta satamaan. Joku oppipoika on sitä mieltä, että Santa ei väistänyt tarpeeksi nopeasti, joten hän blastaa hieman ja onnistuu tiputtamaan jostain rakennuksesta tiiliä Santan päälle.

Säilä on menossa haastamaan tyyppiä kaksintaisteluun. Santa nyt vähän estää. Säilä sitten tiedustelee tyypin nimeä, että voi pyytää kunnolla anteeksi. Hänhän on Raginmund Suuri, hiisien kauhu ja hirviöntappaja. Santa pyytää anteeksi.

Santa tulee Kirvelin paikattavaksi, ja Adele auttaa.

Kirveli käy kuikuilemassa Taianomaisessa Unessa ja törmää Tilloniin ja Riikkoon. Kirveli voi yöpyä Taianomaisen Unen ullakolla.

Säilä yrittää mennä Friedrikan luokse, mutta Friedrika on matkoilla Pohjanportissa. Sitten paikalle ilmestyy Raginmund! On sattumalta kävelemässä ohi. Hän puhuu palvelijalle ja sanoo, että voi ajaa tuon niljakkeen matkoihinsa.

Säilä yrittää uhata Raginmundia tulemaan Pohjanportille tappelemaan vuoden päästä. Säilä taikoo pienen illuusion tyypistä hoipertelemassa ja tökkii sitä miekalla. Raginmund tulistuu ja haastaakin Säilän kaksintaisteluun ylihuomenna oppilaitten harjoitusareenalla.

Santa ja Hannu menevät Siniseen Aamuyöhön (majatalo, jonka nimi vaihtuu). Siellä on tulossa nimenvaihtokisa.

Säilä tulee majataloon ja kertoo, että hänet on haastettu.

Sitten Kirveli tulee Tillonin ja Riikon kanssa majataloon. Kirveli pyytää muita tulemaan Taianomaiseen uneen. Päädymme kuitenkin keskustelemaan ensin. Säilä kysyy kaksintaistelusäännöistä, mutta Tillon, Riikko ja Kirveli eivät hirveästi tiedä, ja toisaalta kun Säilä ei ole velhostoa, niin tavaomaiset säännöt eivät ehkä päde.

Sitten Riikko kysyy, että tapasiko Kirveli Sirjan. Kirveli kiemurtelee ja sanoo, ettei käynyt puhumassa Sirjalle. Hän yrittää vaihtaa aihetta siihen, mitä hän, Santa, Säilä, Samuel ja Hannu tekivät noitametsässä, tutkivat taivaantuonea. Kirveli lopulta tunnustaa, että asui Sirjan kanssa viisivuotiaasta 12-vuotiaaksi. Säilä on sitä mieltä, että Kirvelin pitäisi ehdottomasti puhua Ahman tai Thamiorin kanssa, koska heitä kiinnostaa mitä siellä tapahtuu. Kirveli ei juuri innostu.

Menemme Taianomaiseen Uneen ihmettelemään paikkoja.

Huomenna säädämme taas kauppojen kanssa. Kirveli ja Riikko juttelevat siitä, mitä Vareksen kanssa pitäisi tehdä. Pitäisikö Varekselta vaatia jotain korvauksia?

Santa, Säilä ja Tillon käyvät katsomassa lakeja, että miten kaksintaistelu toimisi. Heitä turhauttaa. Säännöt kuitenkin selviävät suunnilleen, mutta niitä saa säätää vielä ennen taistelua.

Kirveli vie kirjepaketin piispa Arnoldalle. Kirveli päästetään sisään ja hän tapaa pikaisesti piispan. Sovitaan aika huomisaamuksi kirjeiden läpikäyntiä varten. Tämähän meni yllättävän nopeasti ja sutjakkaasti.

Santa ja Säilä (lähinnä Santa) menevät keräämään tietoja Raginmundista. Hirveästi tietoa ei kyllä löydy. Joku tyyppi menee kehumaan sitä, että hän silittää kissanpentuja ja on ystävällinen jne. Santan vammaan hän toteaa, että se oli varmasti onnettomuus, hänen ympärillään sattuu joskus jotain.

Nimikisassa pitää olla joukkueita, 3–5 jäsentä. Se on veneilykisa, joka lähtee mailin verran Hiidenvirran yläjuoksulta ja päätyy merenlahdelle. Saa tuoda oman veneen, maaginen ei saa olla, voi lainata veneen. Matkalla tapahtuu ehkä jotain, lähinnä fyysistä kyvykkyyttä testataan, jotain muutakin. Alussa annetaan yllätystehtävä, matkalla on kolme estettä ja nopeudesta annetaan pisteitä.

Huomenna aamulla Kirveli käy piispa Arnoldan luona. Hän on valmis aloittamaan oikeusjutun. Huomenna pitää muutaman muun papin kanssa kysellä enemmän mitä on tapahtunut, että Vares ei ole täyttänyt opettamisvelvollisuuttaan. Kirveli voisi puhua Ailea Katajaiselle (sattuu olemaan Tillonin mestari) ja Ludwigille (joku Ahman tuttu) ja he saattaisivat puolustaa Kirveliä. Tietysti Riikko, Palanius ja Hohtokyykin voisivat olla jonkinlaisina todistajina. Palanius tosin on säätämässä oman tornin hankintaa, joten hänellä ei ole ehkä aikaa ja Vares saattaisi tukea häntä. Hohtokyy haluaa valmistua, joten hänkään ei ehkä halua tulehduttaa välejä Vareksen kanssa.

Säilä pyytää Kirveliltä peilin, jotta hän voi pyytää Thamiorilta apua.

Santa samoilee torneilla. Hän törmää 16 vartijaan, joilla on Maran tabardit. Vartioivat kärryjä, joissa on laatikoita. Jonkun kaupungin virallisen talon edessä. Santa jatkaa eteenpäin ja huomaa, että jostain kujalta ryntää neljä kaapumaista ja kääröistä heppua vartijoita päin ja aloittavat hirveän loitsutaistelun. Takaa päin tulee lisää kaupunginvartijoita, jotka säätävät keihäsmuuria. Jostain purkautuu käärmeitä.

Santa vetää nuijansa ja tuijottaa. Ehkä hän voisi auttaa. Hän huitaisee käärmeitä, mutta häntä purraan.

Santaa ei näy lounaalla.

Thamior ottaa taas yhteyttä Säilään ja kertoo, mitä rukouksia kannattaisi käyttää valmistautuessa kaksintaisteluun.

Hannu menee etsimään Santaa. Vartioiden parannustuvalla. Joku pyytää Santan tiedot, tämä on vielä tajuton. Lekuri kertoo, että käärmeet purivat jaloihin, tullee huomenna kävelykuntoon. Mustan Salman kultisteja oltiin kuulemma viemässä vankilaan ja sattui joku kähnäys. Santa vain yritti sankaroida… Santa ei saa mitään palkintoa. No ehkä joku kersantti voi tulla teoriassa kiittämään.

Säilä ja Kirveli menevät keskustelemaan kaksintaistelun säännöistä Raginmundin kanssa. Joo, joku mestari tulee valvomaan, pappi tulee parantamaan. Säilä saa käyttää miekkaa. Säilä voittaa, jos saa yhdenkin viillon. Raginmund voittaa, jos tuomarit katsovat, että Säilä on liian huonossa kunnossa.

Aamulla Santa tuupataan ulos. Jalat ovat kovin kipeät.

Iltapäivällä Kirveli käy taas piispan juttusilla.

Kultisteista on puhetta kaupungilla.

Kaksintaistelun aika koittaa. Raginmund käyttää ilmataikuutta. Ihan pätevä taikoja, mutta ei kaksintaistelija. Säilä saa hänestä hyvän kuvan ja rupeaa sitten pyörittämään häntä, käyttää pari illuusiotakin. Raginmund onnistuu kutsumaan jonkun hengenkin paikalle. Säilä pyörittää hengen Ragimundin kimppuun ja sitten viiltää tämän takapuoleen kivan verivanan. Selviytyminen 2, voitto 3, maine 5.

Joku kisälli tulee kysymään jälkeenpäin Säilältä, josko hän voisi ehkä tehdä jotain hommia tai oppia taistelutaikuutta tai jotain.

Seuraavana päivänä Vares lopultakin törmää Kirveliin, joka on Hannun kanssa matkalla johonkin kauppaan. Vares on selvästi valeiloinen nähdessään Kirvelin ja julistaa olleensa kovin huolissaan ja ottaisi tietysti Kirvelin takaisin oppilaakseen. Kirveli haluaisi pois tukalasta tilanteesta. Vares lähtee ohjaamaan häntä omaa torniaan päin. Mutta kun meillä olisi näitä kauppajuttuja… Hannu tunkee Vareksen ja Kirvelin väliin, jolloin Vares pyrkii taas Kirvelin viereen, ja Kirveli taas kiertää Hannun taakse. Vares päätyy kompastumaan Kirvelin jalkoihin ja on sitten hieman tuohtunut ja esittää kuitenkin vielä sovinnonhaluista, vaikka jättääkin Kirvelin ja Hannun rauhaan.

Myöhemmin, kun olemme kokoontuneen jonnekin, paikalle tulee aavistuksen verran tummempi-ihoinen nuori nainen. Hän on Ludwig Valkovisan oppityttö Anna. Ludwig voisi tänään illemmalla tavata Kirvelin. Se sopii kyllä. Nyt Santakin on sitä mieltä, että ehkä Marassa voisi viettää pidemmän aikaa.

Santa lainaa Friedrikalta veneen ja harjoittelee Hiidenvirtaa pitkin soutamista.

Kirveli ja Säilä menevät tapaamaan Ludwigia. Ludwig muistelee, kuinka aikoinaan palkkasi Ahman ja tämän kaverit tutkimaan Althausenin linnaketta. Hän kuluttaa muisteluun paljon aikaa.

Gunnart Tulivyöryn palvelija Rudolf tulee kertomaan, että Gunnartilla saattaisi olla jotain juteltavaa Vareksesta. Yhdistyneiden Demonologistien jäsen. Häntä kiinnostaa kuulla juttuja Vareksesta, ilmeisesti hänellä on kana kynittävänä… Saattaa etsiä Hyvää Syytä haastaa Vares kaksintaisteluun ja vetää tätä turpaan.

Säilä …

Opettajien etsintä 4, tietojenkeruu 5 ja piilottelu 6, kaikkiin 1 onnistuminen. Gunnart ja Ludwig eivät luultavasti rupea opettamaan, Ludwig olisi halunnut, että Kirveli olisi vähän hiljempaa. Joku Merten Mahtava pottuuntui, koska Vares palkkasi jonkun laivan tekemään jotain, joka haittasi häntä.

Arnoldalta tulee viesti Kirvelille, että jotain väärennöstä epäillään oppisopimusjupakkaan liittyen.

Venekisa lähestyy. Veneessä on mukana kahdet airot, paksu köysi ja ohut käysi, lyhty, linko, kiviä, äyskäri, vähän kangasta.

Saamme tehtävälapun: matkalla on väistelytehtävä. Yhdessä kohtaa meitä tullaan heittelemään keltaisilla mutapaakuilla, osumista tulee miinusta. Toisessa kohtaa on ripustettu naruihin renkaita, niistä saa pisteitä. Muutama on kirottu, jäävät kiinni käteen tai veneeseen. Pujottelutehtävä, siellä on joku Friedrikan elementaali kiusaamassa. Bonustehtävä: pitää kertoa runo tehtävästä majatalossa.

Meillä on kuusi kilpailijaa.

Lähdemme matkaan. Kirveli pitää perää ja muut toistaiseksi soutavat. Ensin tulee pujottelukohta, läpäisemme sen täydellisesti, mutta joku pääsee ohi.

Seuraavaksi tulemme mutapaakkuheittelykohtaan. Kirveli taikoo leviä läpsimään mutapaakkuja pois. Menemme jonkun toisen veneen imussa sillan alle, ohitamme ja sitten hidastamme, jotta toinen vene ottaa sillan toisella puolella ryöpyn vastaan. Hyvin menee.

Santa nousee ylös ja poimii Kirvelin osoittamia renkaita, hän nappaa kolme ja kolmas on hyvin raskas! Santa tipahtaa veneestä ja sitten hänet hilataan sisään. Kirveli nappaa vielä levillä muutaman renkaan.

Bonustehtävänä pitää napata oranssiksi maalattuja puuankkoja. Kirveli onnistuu nappaamaan pari.

Toinen bonustehtävä on lopussa, pitää mennä Friedrikan tornin alta ilman, että vene kaatuu. Siinä on iso kosken kaltainen vesiliukumäkisysteemi. Jokiportista pääsee helposti kaatumatta, mutta se on hidasta. Päätämme mennä suoraan. Vene ei kaadu, mutta Kirveli tipahtaa mereen.

Pääsemme maaliin neljänsinä. Sitten meidät viedään proomulla majatalolle. Olemme pisteidenlaskun jälkeen kolmansina. Väkerrämme jonkun runon ankoista ja siitä, että luonto on puolellamme tukemassa sanomaa. Pääsemme sillä toiseksi.

Leijuva Mintunoksa on uusi paikan nimi. Voittajat ovat joku kokeneempi seikkailijaporukka.

Adele kertoo, että meille saattaisi olla keikka tarjolla, pitää vartioida Oripellon karavaania Kassburgiin. Toistakymmentä vankkuria, ja Artun sukuhaara varmaankin haluaa sabotoida.

Kirveli juttelee vielä piispa Arnoldan kanssa. Pannaan byrokratian rattaat pyörimään. Kirveli haluaisi ainakin korvauksia.

Koston minimointi+ 7, korvaukset 4, opettaja+ 5: 2, 3, 1

No Vares vaikuttaa julkisesti ihan sivistyneeltä eikä vanno kostoa eikä mitään ja saahan tästä korvauksia…

130 xp


2018-03-17

Oripellon Aleksin puoleisen suvun iso karavaani on kerääntymässä Maran itäpuolelle. Saattaa olla jopa 50 vaunua! Vau.

Joku kisällihän tarjosi Säilälle taistelutaikuusopetusta. Kirvelin loistava idea on, että viedään karavaani Kassburgiin, sitten käydään Pohjanportissa hankkimassa Ahmalta Säilälle lupa opiskella Marassa ja sitten palataan Maraan.

Samuel haluaisi rakentaa itselleen talon. Hannulla ja Santalla ei ole kovin paljoa ideoita. Töihin jonnekin?

Kirveli kysyy Ailealta, josko hän voisi opettaa. No, Ailea voi yrittää opettaa Kirveliä ja Tillonia samaan aikaan yhden talven, mutta kiirettä pitäisi…

Santa tunnistetaan Oripellon karavaanin jäseneksi. Tunnistaja on pyhiinvaelluksella oleva Hainen palvoja (ei mikään pappi), joka on kuljettamassa kuolleen pyhimyksen (Pyhä Radegundis) ruumista, joka pitäisi saada Joutsenmutkaan. Hän pyytää Santaa viemään sen. Hänen vaimonsa on kuulemma raskaana ja unensa mukaan raskaudessa on komplikaatio.

Pyhiinvaeltaja Kuno asuu Kassburgista pohjoiseen. Palkaksi Santa saisi ainakin Hainen siunauksen ja Kuno jäisi palveluksen velkaa. Pyhiinvaelluksella on mukana myös hänen kaksi tätiään, Helka ja Gutta (jotka eivät tee mitään hyödyllistä).

Oripellon karavaanin johtaja on Bertta. Hän on jossain majatalossa. Santa menee puhumaan hänelle. He juttelevat Oripelloista (pientä testiä, että onko Santa todella Oripeltoja). Bertalle käy, että ruumiskärry tulee mukaan.

Santa kertoo meille ruumiskärrystä. Jostain syystä Samuel osaa kertoa, että mikä on pyhimys: kirkon pyhittämä henkilö.

Kirveli suunnittelee jotain hälytysjärjestelmää. Äänteleviä kasveja, jotka vinkuvat, kun niiden lähellä hiippaillaan? Poksahtavia käpyjä, jotka hälyttävät, kun joutuvat liian kauas muista kävyistä.

Santa vie Kirvelin juttelemaan Bertalle. Bertta käskee juttelemaan Everadille (joku iso korsto) ja Adelelle. Poksahtavista kävyistä ei ehkä lähde liikaa ääntä… Ja ne ehkä otetaan pois laatikoista.

  • Ida?
  • Pentu, iso mutta lapsenkasvoinen tyyppi, eläintenkäsittelijä.
  • Rosa, ”isotuinen”, näyttää ylöspäin venytetyltä puolituiselta, mutta on ihminen.

Arttu on härnännyt paljon, joten päättivät lähteä isommalla porukalla, jotta vartioiminen olisi helpompaa ja kiusaaminen hankalampaa. Artun poika Verneri on ehkä kerännyt epämääräisen joukon kiusaamista varten. Hyökkäys? Pöllivät jotain? Ujuttavat huumeita tms. sekaan, jotta jäisi kiinni tullitarkastuksessa?

Everad kyselee meiltä hieman taktisista jutuista. Kuka johtaa? No meillä on tällainen yhteinen anarkia. Hannu varmaan ”johtaa” tiedustelutilanteessa. Everad kertoo, että on painijatyyppiä ja kysyy, miten Sirvalilla menee. Santa kertoo, että hyvin. Santa toivoo vielä joskus voittavansa Sirvalin. No aika monta tyyppiä tarjoisi hänelle siitä hyvästä tuopin.

Heillä on puolisen tusinaa tyyppiä, jotka ovat hieman tuntemattomampia, jotka saattavat olla epäilyttävämpiä.

Samuel epäilee, että voisiko Verneri masinoida jonkun epäilyttävän pyhimyksen ruumiin mukaan. No kyllä se voisi! Ruumis viedään sitten Marleen temppelille tutkittavaksi. Kuno-pyhimys on kirkon pyhittämä siksi, että hän oli erityislaatuinen lampaiden ja vuohien parantaja ja hoitaja ja teki hyvin paljon töitä niiden eteen. Vaikuttaa puhtaalta.

Samuelin punatukkainen henki on mukana isossa kulhossa.

Säilä haluaa loitsunimemistikarin! Yllättäen hän löytää sellaisen, vain 10 kt! Onpas halpa. Se ei kuulemma pysty kovin hallitusti vapauttamaan energiaansa. Siinä pitää tehdä joku rituaali tms.

Santa menee antamaan seitsemyksiään. Kirkolle yksi. Hän tapaa satamassa entisen velho-oppilaan, joka onnettomuudessa menetti loitsimiskykynsä. Santa antaa hänelle seitsemyksen ja kertoo Pohjanportista ja Thamiorista.

Toisena iltana Marasta lähdön jälkeen Kirveli ja Säilä testaavat tikaria. Säilä ei millään onnistu saamaan tikaria imemään taikaa, kun Kirveli yrittää läpsiä häntä animoiduilla köynnöksillä. Sitten Kirveli yrittää maataikuutta, mutta hän ei ole siinä kovin hyvä. Säilä onnistuu tällä kertaa torjumaan ja kai tikariin jotain jäi.

Samuel menee juttelemaan Helkalle. Helka kertoo, kuinka Radegundiksen kuollessa joitain hänen auttamiaan lampaita vaelsi hänen kuolinpaikalleen kunnioittamaan häntä. Hänet haudattiin jo 9 vuotta sitten, mutta nyt hänet on kaivettu ylös ja häntä ollaan viemässä Joutsenmutkaan, jossa on ollut pahoja ongelmia lampaiden ja vuohien kanssa. Radegundis aina käänsi lampaat ja vuohet pois ns. sankareiden tieltä.

Kirveli säätää hälytyskasveja. Tehokkuus 5: 3. Kesto 4: 3. Huomaamattomuus 6: 1.

Joku kiertelevä näyttelijäseurue haluaa liittyä seuraan. Ovat olleet Santakonnussa esiintymässä. Tekivät kuulemma jonkun näytelmän, joka ei mennyt putkeen Harnigissa, ja he poistuivat sieltä nopeasti.

Everadin kersantti suostuu harjoittelemaan kaksintaistelua Säilän kanssa. Myös Hannu suostuu, kunhan mennään metsään…

Kun lähestytään Harnigia, tehostetaan tiedustelua. Menemme tiedustelemaan. Säilä kiipeää puuhun tiedustelemaan. Sen sijaan Santa näkee jälkiä ja näkee tyypin ratsastavan pois joltain kukkulalta. Sillä näyttää olevan hyvät varusteet.

Kirveli on menossa jonkun kukkulalla olevan puun luokse. Hän näkee puun takana jonkun tuijottamassa karavaaniamme. Hän animoi köynnöksiä ja ruohoa ja saa tyypin sidottua. Sitten hän ottaa tyypin hevosen ja ratsastaa takaisin karavaanille.

Samuel ja pari muuta tyyppiä tulevat poimimaan vakoilijaa. Hänen kätensä olivat sidottuina hieman liian tiukalla. Hänellä on jonkun aatelisen merkki. Säilän mukaan ei Harnigin. Hubert Hubertiuksen! Santa uhkailee häntä. Samuel ja Säilä auttavat; Samuel havainnoi valheita ja Säilä on hyvä poliisi.

Ealstan. Myöntää olevansa Hubert Hubertiuksen palvelija. Käsky pysäyttää väkeä. Kuullut huhun, että eteläpuolella maalaisia on yllytetty maantierosvoukseen ja pohjoispuolella on sotilaita vartioimassa hiisiä. Vastapuoli ei tiedä, että me viisi olemme mukana. Hubert Hubertiuksella on oikeus ja velvollisuus tarkistaa lasti sen varalta, että yritetään kiertää Linnartin tulleja jne.

Mitä teemme nuuskijalle? Sen voisi antaa vastaantulevan vankkurin kyytiin paikalliselle paronille vietäväksi. Mutta sopivaa kärryä ei tule vastaan, vain jotain maajussien paskakärryjä. Bertta suostuu maksamaan maajusseille, että vievät tyypin tämän kreivikunnan pääkylään.

Koska päätettiin kiertää Harnig etelän kautta, Bertta kysyy, että voisimmeko tehdä jonkinlaista harhautusta, että Hubert Hubertiuksen huomio kohdistuisikin pohjoiseen.

Näyttelijät ehdottavat, että voisimme naamioida kolmisen kärryä karavaaniksi niin, että kärryjen perässä raahataan jotain puunoksia nostattamassa pölyä.

Kirveli, Samuel, Säilä ja Hannu lähtevät harhauttamaan.

Samuel ratsastaa edellä ”tiedustelemassa”. Hän bongaa vastatiedustelijan! Hän rupeaa mittailemaan tienvartta, että mahtuisiko tähän nelisenkymmentä vankkuria… Vastatiedustelija katoaa hetkeksi väijypaikastaan ja tulee sitten maalaisten vaatteissa jutustelemaan. No Samuelhan on tässä katselemassa tonttia. Mahtuisiko tähän kolmisenkymmentä vankkuria? Pohjoisessa kun tontteja mitataan vankkureissa. Samuel saa uskoteltua hänelle, että kyllä se karavaani on tulossa.

Meiltä menee pitkään kiertää takaisin karavaanin luo.

Kun pääsemme karavaanin luo, se on jo päässyt Harnigin ohi, mutta sen kimpussa on maajusseja, jotka ovat sitä mieltä, että karavaanissa on epäilyttävää lastia. Lisäksi jotain ”rosvoja” hyökkäsi. Niitä saatiin muutama kiinnikin. ”Tunnistivat” jonkun paikallisen aatelisen? Santa saa myös urheasti työntää karavaania jonkun kahluualuuen yli.

Siirrymme takaisin Kuninkaantielle. Olemme juuri päässeet yli Harnigin ja Joutsenmutkan rajasta, kun joku Hubert Hubertiuksen joukko saa meidät kiinni ja tulee tarkastamaan, että on varmasti maksettu riittävä määrä tullia (jotkut tyypit hoitivat sen mennessään suoraan Harnigiin).

Yhtäkkiä jostain jo tarkastetusta (Bertan) vankkurista alkaa levitä jotain hyvää hajua! Ansakasvi on lauennut!

Sieltä löytyy joku tuntematon tyyppi tonkimasta. Säilä ja Santa menevät ottamaan sitä kiinni. Kirveli yrittää poistaa yskittävän pilven, mutta se vain leviää.

Hubert Hubertiuksen kersantti on erittäin valmis rankaisemaan tätä täysin itsenäisesti toiminutta niljaketta vaikka heti. Niin tehdään. (Santa huomaa, että tyyppi osaa selvästi lyödä niin, että näyttää ja kuulostaa pahalta, mutta ei satu hirveästi.)

Pääsemme Joutsenmutkaan ja Santa käy viemässä pyhimyksen temppeliin.

Sitten käväisemme etelässä. Samuel haluaa käydä hakemassa huonekaluja Hjalmarin tornista.

Palaamme Kassburgiin. Koska ihmissaukkojen nappaamisen jälkeen ei ole ollut ongelmia, saamme 4 kt palkkiota. Lisäksi Henrietta antaa meille Hjalmarin tavaroiden myymisestä 100 hm. Karavaanin suojelusta saimme 40 hm.

(Eräänä yönä Samuel menee kulhonsa kanssa merelle ja kutsuu hengen paikalle. Sen nimi on Tuonikki. Vedenhenki, joka on kuollut, mutta toisaalta ei ole ollut elossa kuin ihminen. He keskustelevat siitä, miltä kuolleena oleminen tuntuu.)

Santa ostaa itselleen uudet hyvät kengät. Samuel taas on kuluttanut omansa loppuun. Santa ostaa samalla ”uudet” kengät Samuelille.

Palaamme Pohjanporttiin. Ahma tulee keskustelemaan Säilän kanssa myöhemmin siitä, että ei pidä mennä etsimään opettajia ties mistä jne.

Samuel saa itselleen maapläntin. Joen vierestä, häntä ei yhtään haittaa, että alue on noidan aiemmin merkitsemän pikkualueen lähellä.

Säilä näyttää tikaria Thamiorille. Thamior ottaa sen pois… Suostuu antamaan sen takaisin sitten, kun Säilä on taas lähdössä jonnekin, jolloin Thamior voi tarkistaa, että Säilä on saanut Ahmalta luvan lähteä.

Della tulee kertomaan, että Hirvasta on löytynyt jokin jännittävä tutkimaton luolasto.

Harjoittelua: ilmataikuus, taikuuden poisto.

120


2018-04-08

Kirveli tutkii Samuelin kulhoa.

Kirveli opiskelee talven Ailean oppilaana, mutta Ailea ei jaksa kahden oppilaan kanssa. Samuel rakentaa taloaan.

Keväällä Oripellon karavaani lähtee Hirvaan. Tyssiossa, Reikko on palkannut joitakuita tekemään kartoituksia. Hän on poistanut sankareilta verotuksen, joten paikoista saa mennä hakemaan kaiken irtaimen. Sieltä on löydetty paljon luolastoja. Kartoista saa plussaa. Kaiken maailman huhuja hirviöistä liikkuu.

Juuri ennen Tyssiota kimppuumme hyökkää maantierosvoja, kun olemme matkalla kapealla tiellä metsässä. Sitten pääsemme kaupunkiin.

2 p


2018-04-28

Tyssiossa Oripellon karavaani jatkaa karavaaniparkkiin kaupungin pohjoispuolelle.

Menemme kaupungin pohjoisosaan paronin kartanolle ilmoittautumaan.

Sillä aikaa, kun muut etsivät yöpaikkaa, Santa menee temppelille hankkimaan parannusta.

Ei löydy yöpaikkaa. Kirveli saa selville, että täällä on kuulemma erakoiden kokous, minkä takia kaupunki on täynnä. Huonommassa kaupunginosassa saattaisi olla vapaata… Merle-sedän paikka on kuulemma auennut taas.

Joku kirkkoherran sihteeri kyselee Santalta, että hänkös on seikkailija, eikös teidän porukassanne ole parantajaa? No haetaanpas Wassa!

Paikalle tulee pyylevä puolituistäti, joka esittäytyy Wassa Äyräpääksi. Santa muistaa hänet! Wassa vihjaa Santalle, että hänet voisi ottaa mukaan, koska täällä on hirveän tylsää! Samalla sihteeri vihjaa Santalle, että heidän olisi parempi ottaa Wassa mukaan, koska hän syö kaiken.

Tapaamme torinkulmalla. Samuelkin tunnistaa Wassan. Wassa muistaa myös Samuelin, joka oli jonkun vanhemman miehen kanssa matkassa. Wassa on nähnyt Säilänkin joskus. Kirveli ja Hannu esittäytyvät.

Menemme Merle-sedän paikkaan. Joku nainen avaa meille oven. Hän on Lee ja hellä on ongelma: kellarissa on jättirottia. Merle-setä oli kuulemma kuollut jonkin aika sitten, joten suku lähetti hänet katsomaan paikkaa.

Keskustelemme palkkiosta ja muista aiheeseen liittyvistä jutuista. 8 äyriä per rotta, korkeintaan 50 rotasta. Wassa ja Säilä ovat innokkaasti menossa tutkimaan.

Lee haluaa panna oven kiinni, että rottia ei pakene, mutta Samuel on epäluuloinen ja pysyy oviaukon tukkeena. Samuelin diplomatia epäonnistuu täysin ja Lee työntää hänet huoneeseen.

Säilä hyökkää portaikosta yhden hämähäkin kimppuun, Santa potkaisee toista. Kirveli valmistaa kahden pojon puuvasaman. Tappelua tapahtuu, Säilä nirhaa yhden. Kirveli ampuu yhtä kipeästi taiallaan ja se lähtee perääntymään.

Wassa parantaa Santaa. Kirveli taikoo toisen kasvivasaman, mutta ei pääse ampumaan. Hän ampuu jotain

Viimeinenkin hämähäkki kaatuu paetessaan.

Santa menee lattialla oleviin seitteihin tutkimaan. Hän jää hirveään jumiin. Hän kiskoo itsensä irti.

Samuel menee neuvottelemaan Leen kanssa taas. Sillä aikaa Santa, Wassa, Säilä polttelevat seittiä pois. Kirveli on valmiina katselemaan paikkoja, jos tuli uhkaa levitä.

Samuel neuvottelee diiliksi 30 rahaa per hämähäkki.

Seittien alta löytyy yllättäen rottia! Noin 40 rotanraatoa löytyy. Löydämme portaiden vastakkaisesta nurkasta rojuläjän ja rikkinäisen nurkan. Rotat ja hämähäkit ovat tulleet jostain onkalosta.

Säilä menee tutkimaan tynnyriä. Sieltä pompahtaa ISOMPI hämähäkki! Se on vaarallinen, Säilä meinaa tipahtaa, mutta Wassa parantaa. Saamme sen murjottua aika hyvin. Kun Kirveli ampuu sitä, se on pyörtymisvaarassa. Yksi pieni pahasti vammautunut hämähäkki pomppaa esiin puolustamaan emoaan! Se hyppää Säilän miekkaan kuolemaan. Iso hämähäkki pakenee tunneliin. Hannu menee sen perään ampumaan, Kirveli tulee valaisemaan.

Hannu kaatuu tunnelissa, siellä on jotain terävää kiveä. Rupeamme raivaamaan kasaa tunnelin edessä. Muutkin tulevat tunneliin. Se on selkeästi kaivettu. Samuel toteaa, että sen ovat amatöörit tehneet.

Tunnelin toisessa päässä on viemäri. Säilä tunkee sinne jonkun lankun, noin polveen saakka paskaa. Wassa tunkee sinne sauvansa, minkä jälkeen Kirveli pesee sen vedellä. Ei ole esoteerista paskaa.

Löytyy piilotettu ovi, joka on viemärissä vastkkaisella puolella kuin tunnelin pää.

Samuel vakuuttaa Leen tulemaan katsomaan kellaria. Hän tulee sinne hyvin varovasti.

(Samuel löytää jotain jännittävää romukasasta. 7! Ehkä myös Kirveli? 6!)

Kasaamme sängyt kellarin oven eteen, että voimme yöllä mennä tappelemaan, jos sieltä yöllä on tulossa jotain.

3 p


2018-05-05

Kirveli löytää romukasasta jotain sälää (paperinpalaa, purnukoita jne.), jossa on taikajäämiä, mutta se ei ole kovin velhoista. Hannu irrotelee hämähäkeistä kivoja osia, joista voi tehdä panssaria.

Säilä käy shoppailemassa.

Menemme takaisin kellariin ja viemäriin. Kirveli taikoo salaoven eteen maata ja Säilä virittää siihen lankkuja niin, ettei tarvitse tarpoa paskassa.

Santa veistää oven paremmin esiin. Löytyy avaimenreikä. Santa katsoo sisään j siellä hohkaa jotain punaista. Sitten ihmettelemme, että onko piilotetun huoneen yllä joku talo… Ei, vaan majatalon tallit ja sivupihaa.

Santa tiirikoi oven lukon auki ja sitten vetää oven auki. Laasti on yllättävän tuoretta, tämä on ollut tässä ehkä vain jonkun vuoden.

Seinät hohkavat punaista, hohtavia riimuja. Seinät ovat muuten sileät ja hyvälaatuiset.

Kirveli tutkii riimuja ja ne ovat PAHOJA. Jonkinlainen näivettävä efekti. Käytävä on tehty taikuudella.

Wassan mukaan se ei ole erityisen epäpyhä. Paha, mutta ei epäpyhä.

Kirvelihän voisi taikoa käytävän kiviseinät maaksi ja katsoa mitä tapahtuu! Koko käytävä olisi 60 pojoa… Kirveli pystyisi kuitenkin muuttamaan vaivoin koko käytävän pinnan viidessä osassa niin, ettei mitään kauheampaa tapahdu. Kokeillaanpa sitten sitä.

Kirveli taikoo stone to earthin. Seinä alkaa murenemaan ja sitten seinät posahtavat ja sieltä purkautuu punainen paha aalto. Se imee Säilästä nestettä! Valot sammuvat käytävästä.

Dehydrate-loitsu.

Kirveli menee nyt lepäämään 20 minuutiksi. Sitten hän saa loistoidean ja menee taikomaan sinne vettä. No se ei imeydy pahaan punaiseen aaltoon, pitäisi olla elävän olennon sisällä tai jotain. Kirveli menee takaisin lepäämään. Muut säätävät jotain.

Säilä tunkee maata takaisin seinään. Sitten Kirveli taikoo sen takaisin kiveksi. Sitten Kirveli menee tuhoamaan loputkin käytävästä. Se possahtaa taas. Kirveli palaa lepäämään. 2/5 käytävästä on nyt puhdistettu riimuista.

Hannu, Santa ja Säilä menevät taas panemaan käytävää kuntoon. Hannu kuulee vikinää! Jättirottia tulee!

Sillä aikaa kun muut taistelevat niitä vastaan, Wassa pyytää Kirveliä tuomaan valoa. Rotat alkavat paeta haavojensa takia juuri kun Kirveli saa valon paikalle.

Säilällä on ikäviä paskaisia puremia. Rotat on lyöty, joten Kirveli palaa lepäämään. Hannu heittää yhden tajuttoman rotan punertavaan käytävään. Se palaa tajuihinsa ja sitten näivettyy ja muumioituu.

Kirveli taikoo taas muutetun tunnelin kiveksi ja sitten punertavan pätkän maaksi. Energiaposahdus sattuu! Wassa parantaa Kirveliä. Sitten lepäillään.

Hannu paikkailee käytävää, ja seuraavaksi Kirveli taikoo maata kiveksi. Munaus! Kirveli onnistuu jumittamaan itsensä seinään… Hän taikoo nopeasti kiveä maaksi ja pääsee irti. Se kohta jää tosin hieman heikoksi.

Yhteensä säätöön meni 5–6 tuntia, mutta sitten käytävä on uudelleenmuotoiltu. Säilä on edelleen hieman heikko, välillä heikottaa ja välillä ei.

Heti kun Kirveli on saanut viimeisenkin pätkän uudelleenkivetettyä, Kirveli, Wassa ja Säilä lähtevät uteliaina heti käytävän päässä olevalle ovelle. Oven takaa löytyy iso huone, jossa on samaa punaista hehkua mutta ei riimuja. Vastapäätä ovea on verinen alttari.

Kirveli tutkii taikaa. Huone ei ole taikainen, valot ovat mutta ei tiedä millä tavalla. Vasemmalla puolella on musta samettiverho, jonka takana on käytävä. Oikealla puolella on seinäkangas.

Kun Kirveli pääsee alttarin lähelle, sieltä kuuluu inhottavaa rapinaa. Sieltä syöksyy esiin nelikätinen olento, jolla on ihmisen yläruumis ja hämähäkin alaruumis. Jokaisessa kädessä on sapeli. Se hyökkää Kirvelin kimppuun!

Santa lyö sitä niin kovaa, että se kaatuu maahan ja tiputtaa aseensa. Wassa yrittää nopeuttaa Säilää, mutta loitsu ei toimi vaan satuttaa Wassaa.

Kun Kirveli saa ammuttua kiviohjuksensa, paholainen tiputtaa kaikki aseensa.

Kirveli koittaa happopulloa, ei juuri tapahdu mitään. Wassa murskaa siltä kepillään ranteen ja ase tippuu. Se suuttuu pahasti Wassalle. Sitten Säilä pistää siltä toisenkin vasemman käden käyttökelvottomaksi. Suuttuu lisää ja vasemmalle puolelle alkaa ilmestyä halkeamia. Santa murskaa kolmannen käden. Nyt sillä on vain yksi käsi, jossa ei ole asetta.

Hannu ampuu viimeisenkin käden rikki. Silloin kaikki halkeamat laajenevat ja lopulta paholainen hajoaa kappaleiksi ja savuaa hirveästi. Yhtäkkiä kaikki siihen tekemämme vahinko tulee kunnolla ilmi ja se on aivan muussin.

Santa menee tutkimaan alttarin takana olevaa käytävää. Se ei ole siistiä taikuudella tehtyä käytävää. Olisiko joku jättiläismato mennyt siitä? Se jatkuu jonnekin.

Katossa on kolme punaista lyhtyä. Neljä sapelia ovat ihan suht arvokkaita.

Päätämme mennä takaisin kellariin lepäämään. Pönkkäämme yhden oven ja lukitsemme toisen.

Lee on hankkinut meille pihvejä ja kaikkea. Hän palkkaa jonkun onnettoman rengin kantamaan ne ylös kompostoitumaan.

Säilä käy temppelillä. Hänen tautinsa diagnosoidaan. Hänellä on joku geneerinen rottarutto, joka heikottaa. Myöhemmin Wassa yrittää neutraloida sen.

Kirveli menee etsimään itselleen opettajaa, joka opettaisi hänelle käytävien tutkimista. Wassan ja Säilän avulla löydämme rakastaja-mainarin, Lumiparran sukuun kuuluvan Horgen, joka on kuulemma erinomainen ruoanlaittaja.

Menemme Kultahakku-majataloon, missä Horge esittelee taitojaan! Hän tekee erittäin tulista soppaa, ja Säilä ei tajua sitä. Hieman tuskaista on kyllä tämä!

Hannulle käy samoin, kun Santa tuo hänelle lautasellisen.

Horge on sitä mieltä, että mehän olemme hyviä tyyppejä ja tulee dunkkikseen näyttämään, miten käytäviä tutkiskellaan.

5 p

Prospecting!


2018-05-12

Paroni tarvitsi Säilää jotain aatelisjuttua varten, joten Säilä valitti ja sanoi, että no sitten Santakin tulee. He ovat hyvin vaivautuneina tunkemassa itseään juhlapukuihin sillä aikaa, kun Wassa, Kirveli, Samuel ja Hannu menevät dunskaamaan.

Lee kertoo, että hän ei tiedä kellarin takaisista jutuista mitään. Merle oli kuulemma velho, mutta ei kai mitään muuta.

Samuel kertoo, että hän kyseli eilen kylillä Merlestä ja majatalosta. Kellarissa oli kuulemma rampannut kaapuhemmoja.

Lee tulee katsomaan pahaa käytävää ja temppeliä. Hän ei uskalla tulla sisään.

Jatkamme luolan tutkimista. Samuel katsoo seinävaatetta, jonka takana haisee. Siinä on demoneita kiduttamassa ihmisiä ja muita humanoideja.

Menemme mustan samettiverhon taakse. Siellä on pimeä käytävä, jossa on kuusi ovea. Seinillä ja ovissa on punertavaa maalia.

Voisimmeko ottaa temppelihuoneesta punaisena hohkavat soihdut? Samuel taikoo detect magicia tms. ja toteaa, että taikaisia ovat. Kirveli kiinnostuu, että onko Samuelkin velho? Ei kuulemma. Kai hän on sitten joku harrastelija.

Samuel nostaa Kirvelin katonrajaan. Kirveli yrittää vääntää soihtua irti, mutta tippuu. Se sattui.

Hannu ja Wassa hakevat tikkaat, minkä jälkeen Hannu vääntää soihdun irti.

Kirveli tutkii soihtua. Taikaisa, joo… Ja sammuu, kun se joutuu ulos temppelihuoneesta.

Tutkimme ovia. Ne ovat lukossa, eikä Santa ole tiirikoimassa. Samuel ottaa sorkkaraudan ja sörkkii ohuempaa ovea.

Ovessa oleva pigmentti on jotain meteorirautaa. Se estää taikuutta. Oho!

Samuel ja Hannu eivät saa ovea auki. Löydämme muutkin ovet, nekin ovat lukossa.

Kuparipariovet, joihin on kaiverrettu demonisia naamoja. Eivät ole taikaisia. Lukossa.

Menemme sittenkin tutkimaan haisevaa aluetta. Kirveli kurkkaa verhon taakse, siellä on pimeää ja haju pöllähtää pahasti. Kirveli ottaa lyhdyn ja valaisee. Siellä on zombeja! Ne tulevat päin!

Samuel tietää, että ne ovat epäkuolleita. Piercing ja impaling eivät tee enemmän. Kirveli taikoo panssaria (+3).

Zombeja tulee lisää! niitä on 9. Lähdemme perääntymään ja sähläämme suunnittelun ja ovien sulkemisen suunnittelun kanssa. Emme saa suljettua ensimmäistä ovea, mutta toisen saame, melkein. Kirveli taikoo oven taakse kuutiometrin maata, mutta yksi zombi pääsee syöksähtämään viemäriin.

Saamme zombin tuhottua. Samuel poimii sen viemäristä. Sillä on outo tikarinjälki sydämen kohdalla. Zombit eivät kestä epäpyhittämättömällä alueella. Haa! Sittenpä kolistelemme tässä oven ulkopuolella, että zombit pysyvät käytävässä ja tuhoutuvat.

Menemme lepäämään. Hannu ja Samuel jäävät vahtimaan ovea.

Puolen tunnin kuluttua yksi zombi on saanut kömmittyä maapaakun yli ja onnistunut vetämään ovea työntämisen sijaan. Hannu ampuu sen. Se oli aika heikossa kunnossa. Myöhemmin kaikki liike maapaakun takana lakkaa.

Käymme peseytymässä ja kertomassa Leelle, että siellä on zombejakin.

Menemme takaisin. Kirveli aikoo poistaa maaläjän maksamalla yhden pojon. Kimppuumme hyökätään! Kirveli ammutaan. Wassaa ammutaan myös, mutta hän pysyy tajuissaan. Mutta Kirveli onkin tajuissaan, sen sijaan Wassa menettää

Hannu niittaa yhden kultistin ekalla. Tokakin melkein kaatuu. Samuel lähtee perääntymään. Kirveli vetää Wassaa takaisinpäin käytävässä.

Hannu ampuu kolmannenkin, mutta uhri ei kaadu. Neljäs kuolee.

Kirveli juottaa Wassalle parannusjuoman.

Hyökkääjät lähtevät perääntymään. Samuel vetää yhden tyypin pois tutkittavaksi. Se on ihminen. Lyhytmiekka, soihtu, kolikoita, perusvaatteet, vähän panssaria.

Kirveli kuulee jotain kellarista. Samuel menee katsomaan. Siellä on lisää samoja tyyppejä.

Päättelemme asioista, että rosvot ovat varmaan toisessa salakäytävässä kellarin ja viemärin välissä. Niitä ilmestyy ovista. Samuel ampuu yhtä, mutta ei osu. Hannu tappaa yhden.

Valmistaudumme ampumaan.

Muutaman minuutin kuluttua Hannu ja Wassa huomaavat, että jotain tyyppejä pakenee. Kirveli menee tutkimaan. Hän tutkii oven ja avaa sen. Löytyy huone.

Samuel bongaa kivilattiasta jonkin ansajutun. Kirveli antaa puuvasamansa haihtua ja piirtää ansan ympärille ympyrän.

Samuel hyppää ansan yli ja löytää toisen samanlaisen toiselta ovelta. Hän yrittää avata ovea vetämällä kahvaa sorkkaraudalla. Sorkkarauta tippuu ansaan ja terät viiltelevät sitä. Sitten hän tekee saman toisellekin ansalle.

Samuel ja Kirveli tutkivat huoneen. Löytyy lootin paikka, mutta ei loottia.

Tutkimme ruumiit. Niitä on viisi, ilmeisesti kaksi pääsi karkuun.

6 hm, 36 hä parannuskassaan.

Hannu menee ilmoittamaan kaupunginvartijalle, että hän tappoi viisi ihmistä. Ja että ne olivat rosvoja ja se oli itsepuolustusta. Kaupunginvartioston erikoistutkija Heikki Possula tulee tutkimaan. Joku varkaiden killan merkki löytyy viemärin puolelta.

Lee ei ole yhtään tyytyväinen siitä, että hänen kellarissaan on ansoitettu salahuone.

Kun vartiosto viimein päästää meidät, menemme tutkimaan zombikäytävää. Ovat tuhoutuneet kaikki. Parilla näkyy vielä sama tikarilla tehty aukko sydämessä.

Haiseva tila on nyt tyhjä.

Menemme matokäytävään. Ei varmaan mato kuitenkaan. Mutkittelee, vie koko ajan alaspäin. Jossain kohtaa kivi on sulanut, kuin hapolla tai tulella. Välillä on hohtavia kohtia.

Seinästä hohtavien osien välistä irtaantuu animoitu kivikasa. Lähdemme perääntymään. Maaelementaali. Sekin vältteli hohkaavia kiviä.

Kun tulemme alttarihuoneeseen, maaelementaali jää katsomaan hetkeksi ja lähtee sitten pois sulautumalla kiveen.

Päätämme mennä lepäämään. Samuel menee etsimään työkaluja, joilla pääsisi lukituista ovista läpi.

Kirveli tutkii lyhtyä. Siinä on continual light, mutta toimii vain pahoilla alueilla.

2 p


2018-05-20

Samuel on kadonnut kaupungille.

Snobijuhlissa oli ollut niin fiiniä, että oli ollut monia haarukoita ja veitsiä, joten Säilä oli luonnollisesti käyttänyt niitä leikkitappeluun.

Kirvelillä on majapaikassa pieni parannusmarjapensas ja mukana kolme pientä marjavarpua.

Kirveli, Wassa, Hannu, Santa ja Säilä menevät takaisin dunkkikseen. Nyt kun Santa on mukana, hän voi tiirikoida lukossa olevat ovet!

Hän avaa yhden oven ja työntää soihdun sisään. Kaksi silmäparia tuijottaa ja lähtee päin. Humanoideja. Santa, Wassa ja Kirveli näkevät, että ne näyttävät zombeilta, joilla on sirpit käsien tilalla.

Säilä lyö vahingossa itseään pistomiekalla toiseen käteen. Kun muut ovat saanet yhden zombin pehmitettyä, Wassa murskaa sen. Se jää sätkimään maahan. Ei ole kuitenkaan vielä tuhoutunut.

Jatkamme niiden pätkimistä. Yksi onnistuu kähmimään Santan otteeseensa. Säilä möhlii hyökkäyksen ja menettää tasapainonsa.

Kirveli on ampunut kolmen pojon ja kahden pojon kiviohjukset ohi ja osuu viimeinkin yhden pojon kivellä, jee!

Hannu saa nujerrettua viimeisen zombin.

Kirveli epäilee, että niiden panssari on tehty ihmisnahasta. Ne ovat selvästi hieman erilaisia kuin aiemmat. Niiden käsisirpit alkavat ruostua hyvin nopeasti. Kirveli tunnustelee taikuutta ja kyllä, ne ovat erilaisia zombeja.

Huone, josta zombit tulivat, on tyhjä. Santa ja Kirveli tutkivat huoneen, mutta eivät löydä.

Lepäilemme parikymmentä minuuttia. Santa siirtää zombinraadot takaisin huoneeseensa ja panee oven kiinni.

Santa avaa ohuemman oven vastakkaisella puolella. Siellä on kirjahyllyjä, pöydällä öljylamppu, takana ehkä lukupyötä. Wassa kiinnostuu heti ja ryntää sisään. Hän aistii pahuutta! Wassan mielestä takana pöydällä oleva kirja on Paha ja valtava.

Kirveli tunnustelee taikuutta. Takana oleva kirja on taikainen. Se jotenkin vastustaa taikuutta.

Kirjoissa on jonkin verran pölyä, joissain on aika vähän. Aika paljon hämähäkinseittejä. Kirveli asettaa lamppunsa pöydälle. Wassa lähestyy Pahaa Kirjaa varovasti, ja kun hän on päässyt hieman lähemmäs, kirjasta purkautuu pahuutta ja kirjoja alkaa lennellä. Ne tekevät pahaa lämää! Wassa ja Kirveli kaatuvat maahan, joten Santa käy poimimassa Wassan. Hannu yrittää hakea Kirvelin, mutta hän ottaa kirjoista.

Kirveli uhkaa peittyä kirjoihin. Santa poimii hänet ja Hannun. Pääsemme ulos huoneesta.

Kirvelin lamppu on tipahtanut maahan ja rikkoutunut vähän. Santan soihtu on sytyttänyt revenneitä papereita palamaan, joten Kirveli yrittää sammuttaa ne. Onnistuu, yksi palava paperinpala lennähtää Pahan kirjan päälle. Se nytkähtää ja sähähtää.

Parantelemme käytävässä.

Sitten ihmettelemme, kun Santan leka Mauri on edelleen huoneessa ja hän haluaa sen takaisin. Hän yrittää hiipiä hakemaan sitä, mutta kirja on varuillaan, ja kirjoja alkaa lentää.

Säilä onnistuu varovaisesti hakemaan Maurin. Santan soihtu ja Kirvelin lamppu ovat vielä sisällä.

Ihmettelemme kirjan tuohamista. Tuliloitsu? Kirveli heittäisi soihdulla?

Kirveli nappaa varovasti yhden kirjan ovensuussa. Syvemmällä on isoja kirjoja, jotka eivät ole lähteneet liikkeelle. Napattu kirja on teorisointia kirousten pahentamisesta. Siinä on myös vesivahinkoa.

Hannu väsää tulinuolia. Kirveli yrittää auttaa mutta ei onnistu. Hannu ampuu ja se possahtaa, savuaa, paperisilppua nousee ja lähtee Hannua päin. Säilä vetää oven kiinni ja paperisilppu tussahtaa oveen.

Toinen Hannun nuoli on kriittinen! Kirja leimahtaa, sen sivut lepattavat. Kirja leimahtaa auki ja levähtää taas auki.

Sitten Kirveli ampuu sitä hyvin lataillulla kasvivasamalla. Kirveli seivästää sen ja se kuolee!

Kirveli tutkii Elremin kirouskirjaa. Pahantahtoisia loitsuja, maahan ja kehoon liittyvää taikuutta. Wassa tutkii Kunsian kirjaa, joka on pappeisa.

Kirveli tutkii paperisilppua. Perinteistä pahistelua, sielujen uhraamista yms.

Menemme tutkimaan seuraavaa huonetta. Santa ei saakaan lukkoa heti auki. Toisella kerralla onnistuu. Santa sysää soihtunsa sisään. Sielläkin on liikettä. Säilä kurkkaa sisään ja skannaa otsalampullaan. Siellä on jonkinlainen mekaaninen ihmisen kokoinen hämähäkki! Toinen katossa, se kiipeää oviaukosta meidän puolellemme. Ensimmäinen tulee puremaan Säilää.

Wassa bonkkaa yhtä kepillään, mutta sen panssari vain kumisee. Kirvelin kasvivasama otetaan samoin vastaan. Niillä on hirveästi panssaria!

Hannu ampuu yhtä hämähäkkiä silmään. Hämähäkki tuntuu vaurioituvan. Yksi hämähäkki puree itseään jalkaan. Kovaa. Santa läimäisee hämähäkkiä niin että se melkein kaatuu. Myöhemmin hän murskaa sen lopullisesti.

Kirveli saa ladattua kuuden nopan kasvivasaman! Hämähäkki on jo aiiika huonossa kunnossa. Sitten Hannu saa sen tuhottua.

Wassan mielestä ne muistuttavat pronssihämähäkkejä, joita käytettiin paikkojen suojelussa. Mutta nämä ovat vihertyneitä, mustuneita ja epäpyhiä. aamme irrotettua niistä kymmeniä kiloja jokseenkin käyttökelpoista metallirojua.

Niiden huoneessa on ilmeisesti jotain vanhoja ruumiinkappaleita.

Menemme ylös lounaalle. Kirveli hoitaa kolme pientä pensastaan marjastuskuntoon. Säilä käy ostamassa itselleen teroitetun pistomiekan

Santa päättää viimein sytyttää yhden soihdun. Kirveli huomaa, että siinä on jotain outoa. Sehän on jotenkin taikaisa. Muut soihdut vaikuttavat samanlaisilta.

Santa avaa tähän mennessä vaikeimman lukon. Oven takana on iljettävää vihreänä hohkavaa sumua. Siellä on ympäriinsä kaatuneita huonekaluja, rikkoutunutta lasitavaraa. Räjähtänyt alkemialabra. Kirveli tutkii varovaisesti lattialla olevaa mömmöä ja toteaa, että se ei syövytä liikaa eikä palakaan.

Kirveli ja Santa tutkivat mömmöjä. Saavat kasattua sieltä alkemiapakkauksen.

Backpack alchemy lab, 15 lb, ei yhtä hyvä kuin kaupasta saisi, painavampi, mutta ihan ok. 1 lb liima.

Santa alkaa tiirikoida viimeistä käytävän varrella olevaa ovea. Keskellemme ilmestyy yhtäkkiä iso pahantahtoinen myrkkypilvi. Säilä tuikkaa sitä keskelle. Mitään ei tapahdu. Wassa sohii sauvallaan, ei oikein toimi kunnolla mutta vähän…

Kirveli taikoo kolmen pojon air jetin, 6d vahinkoa! Se läjähtää vastakkaiseen seinään ja siihen jää Säilän kokoinen aukko, koska hän oli vielä pilvessä. Mömmö alkaa kuitenkin kasaantua.

Seuraavaksi Kirveli tuuttaa sitä kahden pojon puhurilla käytävän umpikujaa päin. Siitä tiivistyy nestettä seinään ja siitä irtoilee pieniä kuplia, jotka putoavat maahan ja puffahtelevat sienipilvinä.

Säilä sohii sitä soihdulla. Siitä palaa osia pois. Wassa heiluttelee pyhää symboliaan sille, eikä se tykkää siitä.

Kirveli blastaa sitä vielä kerran kolmen pojon tuulella. Sitten Säilä antaa Kirvelille taianimemistikarinsa ja tämä käyttää sitä myrkkypilven lätäkköjäänteeseen. Sinne se menee.

Lepäilemme puoli tuntia.

Santa suorittaa tiirikoinnin loppuun. Siellä on erilainen huone! Muuten tyhjä huone, selli, mutta sen seinät ovat karvamaton peitossa. Oven sisäpinnasta lähtee lepattelemaan jotain. Koita? Onko koko huone koiden peitossa?

Santa heittää soihdun huoneen keskelle. Mitään ei tapahdu. Kirveli ehdottaa, että poimi yksi karva seinän reunasta. Santa ottaa kourallisen. Muut häiriintyvät ja lähtevät mattona liikkeelle. Ne alkavat kerääntyä yhteen. Santa vetää oven kiinni.

Kirveli yrittää tutkia Santan kiinni ottamia koita. Ne pakenevat ja menevät mussuttamaan punaista maalia. Ne tykkäävät taikaa imevästä maalista. Eivät välitä valosta. Wassa vie valoloitsunsa yhden koin lähelle ja se puffahtaa. Koit ovat kyllästetty taianvaimentamisaineella!

Santa avaa oven varovasti ja huomaa, että koista on muodostunut jokin häilyvä humanoidi. Ööö? Yrittääkö se puhua?

Kirveli ehdottaa, että Säilä kerää kolme paennutta perhosta ja heittää takaisin sisään. Säilä tekee niin. Ne palaavat parveen. Spekuloimme, mitä tapahtuisi, jos ne veisi Maraan.

Kirveli on sitä mieltä, että ne voisi vain jättää tänne, eiväthän ne näytä vaarallisilta.

Santa vetää ovea kiinni. Koiotus lähtee nopeasti päin! Santa vetää oven todella lujaa kiinni. Sinnepä jäävät, samoin soihtu. Muutama koi pääsi käytvään ja menevät mussuttamaan maalia. Raaputamme maaila purkkiin ja vangitsemme koit sinne.

Kirveli tutkii soihtuja paremmin. Soihdut on varmaan tehty siellä alkemialabrassa. Ne palavat tunnin sijaan 24 tuntia.

4 p


2018-06-05

Menemme tunneliin, jossa on maaelementaali. Se suostuu juttelemaan meille, koska Wassa osaa jännästi puhua hengille.

Se esittää hiekka-animaationa, kuinka me menemme johonkin pimeään ja mätämme jotain. Sitten pääsemme jonkun kruunullisen luo?

Wassa kysyy, miksi se on täällä. Se miettii hetken ja tasoittaa maata. Siihen muodostuu alttarihuone. Sinne tulee kolme pelinappulaa (ihmistä), jotka sitten tekevät pahoja rituaaleja. Sinne ilmestyy joku musta tyyppi, joka alkaa tehdä juurikin tätä käytävää ja menee sitten mustaan kohtaan, johon meidän pitäisi mennä mättämään.

Jatkamme matkaa.

Munan muotoinen olio, jolla on iso suu ja pökkelömäiset jalat. Rouskuttavat kiveä. Kirveli tietää, että ne eivät luultavasti ole keijuja, ehkä kivipunkkeja. Esittävät nukkuessaan kiveä. Saattavat olla aggressiivisia.

Säilä ja Kirveli hiippailevat ohi.

Wassa ihmettelee mitä tekisi ja päättää lopulta yrittää puhua niille. Joku pienempi poimii kiviä ja menee jonnekin halkeamaan. Yksi yrittää uhkailla rouskuttamalla kiveä uhkaavasti. Wassa perääntyy hieman. Uhkailija näyttää tyytyväiseltä ja katoaa samaan halkeamaan kuin muutkin. Okei?

Kirveli huomaa, että luola on avautumassa. Siellä on tyyppi likaisissa kaavuissa. Kaavuissa on riimuja. Kaikki kivet hehkuvat niin, että siellä on valoisaa. Näyttää meditoivan.

Kirveli ja Wassa menevät juttelemaan sille. Säilä ja Hannu jäävät väijyyn.

Wassa yrittää kiinnittää sen huomion. Sen pää ponnahtaa ylös ja sen silmät hohkaavat punertavaa valoa, samaa kuin seinien kivetkin. Sen silmistä tulee kauhea hehkuva säde, jonka Wassa juuri ja juuri väistää. Se myös kikattaa kuin hullu.

Kultisti ampuu Säilää silmäsäteillä. Säilä torjuu magiaa imevällä tikarillaan!

Siihen ei tunnu tulevan kovin paljoa vahinkoa, mutta jonkin verran sentään. Jokin musta juttu korjaa vauriota.

Musta säde osuu Santaan. Lihankappaleita lentelee!

Säilä jatkaa tikarin lataamista, kun kultisti ammukselee häntä.

Kirvelin kasviohjus lipeää ja osuu Santaa selkään! Nöööyyyyyyyyy!

Jatkamme sen hakkaamista. Hidasta… Se lyö Säilältä pistomiekan kädestä, joten hän joutuu käyttämään tikariaan ja saa selville, että leikkaava vahinko toimii paljon paremmin.

Kirvelin toinen ohjus kaataa sen viimein ensimmäistä kertaa!

Kauheaa mättöä.

Säilän tikari räjähtää! Säilä möhlii voimaheittonsa ja tikari lähtee pyörimään tyypin ympärillä.

Kirvelin kiviohjus mäjähtää siihen oikein kunnolla. Kultisti läiskähtää seinään ja tikari osuu sitä otsaan.

Kirveli osuu yhden pojon kivellä sen vasempaan käteen, jolloin se hajoaa. Hajoaminen etenee, kunnes siitä on jäljellä vain kaavun riekaleita, vähän luita ja hieman lihankappaleita.

Säilän tikari on taas selvästi vähemmän taikapojoisa.

Kultainen sinettisormus, jossa on pieni rubiini. Hannun mukaan arvo noin 7,5 kt.

Täällä on vääristynyttä ja korruptoitunutta taikuutta. Demonista, epäluonnollista, surrealistista.

Lepäämme. Otamme kultistin jäänteet mukaan. Palaamme ylös. Kivipunkkeja ei näknyt, eikä elementaaleja. Jotain sihisevää oli tulossa seinästä, mutta joku maa vyöryi työntämään sen takaisin.

Menemme tutkimaan lukossa olevia metallipariovia. Santa avaa ne. Siellä on iso huone, vaikuttaa tyhjältä.

Lähemmällä tarkastelulla se näyttää kärsineeltä. Maassa tahroja, laatat halkeilleet, palojälkiä. Kirvelille tulee mieleen elementalistien testikellarit.

Säilän viereen suhahtaa kaksi varjoa lyömään häntä. Niillä on häilyvää pimeää kumipanssaria ja ne voivat piiloutua tosi helposti, kun ei ole kovin valoisaa. Hannu ampuu yhden haihtuvaksi varjolammikoksi. Myös toisen, pitkän mätön jälkeen. Ne hajoavat pieniksi pahuuden hiukkasiksi.

Kirveli tunnistaa kutsukehän. Se näyttää ehjähköltä. Se suojaa ehkä epäkuolleilta tai demoneilta.

Dunsku on nyt ainakin päällisin puolin kaluttu.

4 p


2018-06-16

Dunskun kama- ja tutkimuslista:

  • taikavastustusmaalia syöviä perhosia purkissa
  • kaikki pahuusaurassa hohtavat soihdut (isohkoja, 3 kpl)
  • 24 tuntia palavat alkemiasoihdut
  • alkemialabrasta kerätty minialkemialabra
  • näytteitä taikavastustusmaalista
  • kaksi taikakirjaa, tuhottu kirottu kirja
  • 40 siistiä rotanpäätä ja 6 likaista
  • 4 miekkaa käsiotukselta
  • maaelementaalien pomolle pitäisi puhua

Samuel kuluttaa useita tunteja varjohuoneessa tutkimassa. Kirvelikin menee tutkimaan, hidden lore kasvaa.

Muut raapivat dunskusta kaikenlaista sälää irti, yhteensä noin puoli tonnia…

Lee tunnistaa epämääräisen silmäsädekultistin sormesta otetun sormuksen sinetin sukunsa sinetiksi. Ilmeisesti se on siis Merlen sormus. Hän haluaisi sormuksen itselleen/suvulleen. Ehkä pieni löytöpalkkio? Merle lupaa, että hän voi kauppiaana auttaa meitä saamaan kunnon hinnan sälästämme. 4015 hä, 670 hä/naama.

Wassa onnistuu puhumaan papeille hyvin. Sinne tullaan tekemään exorcismiä. Pyhitys tuntuu menevän oikein hyvin. Paikka loistaa oiken valoakin ja kaikkea. Pappi alkaa näyttää olevan huolestuneen ekstaasisessa tilassa. Taivaalla pilvet repeävät auki ja valo paistaa sisään alttarihuoneeseen ja puhdistaa KAIKEN. Veritahrat katoavat altterista, sen takana oleva käytävä menee hieman umpeen ja siihen muodostuu ovi. Kirvelin muokkaama kivitunneli korjaantuu ja viemärin yli muodostuu kiva pieni kivisilta. Vau.

Kirveliä hieman potuttaa, että joku apupappi pystyy tekemään noin paljon melkein pelkällä säkällä.

Paronin apulainen tuo meille helpon tehtävän. Pitäisi hakea vankeja Härmäestä. Jotkut sankarit pyydystivät siellä hiisiä ja jotenkin tästä seurasi yleistä rähinää ja jotain ihmisiä vangittiin.

Lähdemme kylään. Matkalla on lähinnä maatiloja ja joki. Kaivos, metsätyöleirikin.

Tulemme kylään illan paikkeilla. Nukumme kylässä.

Meidät viedään juureskellariin, jossa vankeja pidetään. Kolme yötä sitten isomiekkainen sankari ahdisteli majatalon tytärtä ja luikku keräili arvotavaroita. Joku pappi huusi, että metsässä oli lisää hiisiä ja juoksi sinne. Häntä ei löydetty sen jälkeen. Siellä on myös samoojan ja velhon näköinen tyyppi.

Samooja on hieman nyreä mutta ei vastustele erityisemmin. Velho on ylimielinen, ei hänen arvoiselleen miehelle sovi tällainen! Mutta hän luottaa lakiin ja suostuu tulemaan. Varas väittää, että hänet on lavastettu! Kyläläisten joukosta kuuluu vastalauseita. Viimeinen, tukeva taistelija, tönäisee tullessaan kyläläisiä ja yrittää paeta. Säilä tökkää häntä jalkaan ja siihen kaatuu. Kyläläiset taklaavat hänet maahan.

Kaapo puuttuu. Zandin pappi.

Lähdemme takaisin. Kaivoksen kohdalla joku tyyppi pakkaa kärryä. Lipussa on punainen lippu.

Joku poju juoksee meitä päin ja kertoo, että kaivoksessa on kuulemma sortunut jotain ja tarttis seikkailijoiden apua. No…

Käännytään sinne päin. Samuel, Santa ja Kirveli menevät katsomaan kaivosta. Kirvelin mukaan punainen lippu kertoo vaarasta. Siellä on kaksi taloa, asuintalo ja varasto.

Pakkaaja säpsähtää ja kertoo, että kaivoksessa oli sortuma kolme päivää sitten ja sitten eilen illalla jotain liskotyyppejä hyökkäsi. Kaivoksesta löytyy joskus jalokiviä. Joen takia kaivos tulvii joskus. Liskot veivät ihmisiä, pari vartiokoiraa, kanoja ja varmaan jotain työkaluja.

Hannu menee tutkimaan liskojen jättämiä jälkiä. Jäljet tulevat kaivoskuilusta ja tikkaista (kuin iso kaivo, jonka päällä on katos ja vinssisysteemi. Jäljet ovat ihmisen jälkiä pienempiä. Hissi on alhaalla.

Meille piirretään kaivoksesta kartta maahan. Alhaalla on lamppuja.

Santa kiskoo hissin ylös. Sinne mahtuu neljä. Hannu ja Samuel menevät tikkaita alas. He lipsahtelevat mutta eivät tipahda.

Jäljet menevät sortumaa kohti.

Wassa lähtee päinvastaiseen suuntaan. Samoin Säilä. Wassa huudahtaa, että siellä on jotain. Säilä jää oviaukkoon ja häntä päin tulee lisko-otus.

Tappelemme liskoja vastaan ja saamme ne nurin. Otamme kaksi hyväkuntoisinta tajutonta vangeiksi. Löytyy koriseva ihmismies. Wassa parantaa hänet.

Samuel antaa yhdelle liskolle ensiapua ja yrittää puhua sille. Se rupeaa kuiskailemaan jotain, ja Samuel kumartuu lähemmäs, jolloin se rupee Samuelia korvaan. Santa polkaisee liskon maahan.

Parannettu mainari kertoo, että liskot ovat uudemman käytävän puolella. Sortuman takana oli piilotettuja jalokiviä.

Hannu ja Wassa vievät haavoittuneen mainarin hissiin. Sinne pannaan myös yksi tajuton liskokin. Kirveli ja Samuel menevät saattamaan ja Santa kiskoo hissiä ylös.

Wassa taikoo kielitaian liskoon ja kyselee kysymyksiä. Keitä he ovat, mitä tekevät, missä vangit, mitä niille tehdään. Kertoo jonkun heimon nimen. Haluavat ruokaa tai orjia. Suostuu näyttämään oikean suunnan tai aukon, jos päästämme sen menemään.

Samuel ja Kirveli päästävät Pertsan takaisin kylään. Liskolle saattaisi käydä huonosti, jos sen jättäisi tänne… Samuel kantaa sitä mukana, koska se tietää jotain!

Lisko sanoo, että luolajärvessä on iso mörkö, ennen kuin lähtee jokea pitkin pois.

Tulemme luolaan, jossa on tippukiviä. Siellä on iso lampi, joka on varmaan yhteydessä jokeen. Kävelemme järven yli varovasti. Vastarannalta löytyy ihmisten raahausjälkiä. Jossain kivikasa. Jossain näkyy vähän liikettä.

Kirveli muovaa kivikasan alla olevaa maata niin, että kivet valuvat sinne. Säilä suffaa sitten kivillä samaan aikaan…

Seuravaksi löytyy taas luola. Sieltä kuuluu ääniä. Säilä ja Hannu hiipivät eteenpäin. Kuulostavat ihmisiltä. Santaa päin ammutaan nuoli. Samoin Säilää.

Kimppuumme hyökkää iso läjä liskoja. Niittaamme niitä, mutta sitten paikalle ilmestyy joku shamaani tms., joka taikoo päällemme pimeyden. Sitten joesta nousee isompi lisko.

Taistelua tapahtuu. Järveä häiritään. Se alkaa hieman väreillä. Yksi veteen kaatunut liskonraato alkaa vetäytyä järveen epäilyttävästi… Hannu ja Samuel menevät riistämään liskolta keihään, koska se on hieno. Ilmeisesti järvessä on jotain, jolla on pitkiä lonkeroita. Lonkerot vetävät raadon veden alle.

Hannu ja Wassa menevät syvemmälle luolaan etsimään ihmisiä. Siellä on kaivoksen työntekijöitä ja jotain perheenjäseniä. Annamme niille ensiapua.

Hannu tappaa kaikki vielä hengittävät liskolaiset. Niiltä löytyy muutama juomapullo, muutama jalokivi. 15 hÄ.

Lähdemme peruuttamaan. Järveä ylittäessämme meitä rupeaa epäilyttämään. Hannu käy hakemassa liskonraatoja ja heittää ne järveen. Heittopaikassa alkaa kuhisemaan sillä aikaa, kun lössimme ylittää järven.

Pääsemme ylös ja lepäämme. Kaivostyöläiset antavat meille pussillisen jalokiviä. Kirveli ja Santa arvioivat niiden arvoa. Luultavasti 35–40 kt. Kerromme niille, että kaivoksessa on liskoluola ja joku lonkerohirviö. Saamme vähän lounassoppaa ja sitten lähdemme takaisin Tyssiaan.

Samuel ottaa vankiliskonsa mukaan.

Pitäisikö meidän mennä tutkimaan liskoluolaa?

Ennen kuin pääsemme kaupunkiin, meitä vastaan tulee Zandin pappi, hyvin todennäköisesti Varjoterän kostajien ryhmästä. Hän yrittää vähän lahjoa meitä. Se ei hirveästi onnistu, joten hän luovuttaa ja tulee vain mukaan.

Saatamme Varjoterän kostajien seikkailijapartyn tutkimuksiin.

Kirveli tutkii keihästä.

2 p


2018-08-19

Säilytetään kaivostyöläisten antama jalokivipussi sellaisenaan. Joskus saattaa tarvita niitä.

Santa menee antamaan seitsemyksiään. Hän löytää kerjäläisen ja on juttelemassa, kun hänen kimppuunsa yritetään hyökätä. Santa kuitenkin huomaa heidät nolosti hiippailemassa.

(Samuel vie liskon kuulusteltavaksi majatalon alla olevaan pyhitettyyn dunkkikseen. Hän ei halua tuoda Wassaa liskon luo taikomaan kielitaikaa. Sitten hän opettaa liskolle omaa kieltään.)

Kirveli tutkii keihästä. Maksamalla yhden FP:n se auttaa selviytymään veden alla: kymmenkertaistaa veden alla olevan ajan. Siinä on kolme eri juttua, joten Kirveli loitsii Analyze magicin uudestaan. Pystyy liikkumaan vedessä ilman haittoja, jos jalat on pohjassa. Jos jalat eivät ole pohjassa, tuplaa uintinopeuden. Antaa tuntoaistin veden suhteen ja poistaa näköhaittoja. Keihään kärki on valtavan lihansyöjäkalan hammas. Kärjen tyvessä olevat kalannahkaiset nauhat ovat tärkeitä, ne pitävät magian tallella. Varmaan 10–100 kt:n arvoinen.

Kirveli menee innoissaan joelle leikkimään keihään kanssa. Sitten hän yrittää löytää seikkailua, mutta ei onnistu.

Hannu etsii meille seikkailua. Palko Jalosuulla olisi tehtävää seikkailijoille huomenna aamulla.

Santa varjostaa hyypiöitä jonkun kapakan takaovelle. Ulkopuolella ei ole vahtia. Hän käy vilkaisemassa kapakkaa sisältä ja lähtee sitten pois. Santa ostaa pistolapion.

Säilällä on tylsää. Hän yrittää etsiä kaksintaisteluja. Hän yrittää saada Santan kaksintaistelemaan lapiolla.

Kirveli löytää maasta tuntemattoman kankaan palasen. Se on toiselta puolelta karhea ja toiselta sileä, kuin nahkaa, mutta se on kuitenkin kudottu. Kirveli leikkaa sen kulmasta pienen palan irti.

Huomenna aamulla kangaspala on kadonnut! Ja pieni irti leikattu kulma on jättänyt jälkeensä vain pienen mustan palaneen läntin. Mitäs ihmettä nyt!

Menemme Palko Jalosuun vastaanotolle. Siellä on muitakin seikkailijoita. Kaikilla muilla on ryhmällään nimet, meillä ei ole. Rautarystyset ja Varpojat.

Palko valittaa, että hänen poikansa Niera on kovin heikko ja on jatkuvasti sairas. Ehkä siihen auttaisi taikaesine Taivaansiru, jota muinaiset kuushamaanit ovat pitäneet pyhätössään. Se on viikon matkan päässä lännessä. Ehkä jonkin puron tai joen varrella. Kuunvalo paljastaa pyhätössä asioita. Sieltä löytyy myös siunauksia ja kirouksia. Tarjoaa 100 kt heti tai 30 kt vuodessa viiden vuoden ajan. Toinen heidän pyhättönsä on vain puolen päivän matkan päässä, mutta siihen on rakennettu Seitsikon pyhättö päälle.

Samuel on vähän sitä mieltä, että koska vain yksi ryhmä voi voittaa, muillekin pitäisi antaa jotain kompensaatiota. Hannu ottaa puheen käsiinsä ja saa puhuttua meille kahden viikon muonat ja jotain sälää: 1 käsityökirves, lamppuöljyä, first-aid kit (sen saa vasta huomenna), neljän hengen teltta, 5 soihtua, 10 kiilaa/vaarnaa, säkkejä.

Kirveli voisi käydä katsomassa lähempää paikkaa, jonka päälle Seitsikon temppeli on rakennettu. Jos sieltä löytyy jotain harvinaisempaa maalajia tai kiveä, jota on myös käytetty kaukaisemman pyhätön rakentamiseen.

Voisiko poikaa käydä katsomassa? Juu, Palko suhtautuu oikeastaan Kirveliin suotuisammin kuin Wassaan, koska Seitsikon papit ovat jo yrittäneet niin monia juttuja. No totta kai saamme katsoa. Palko suhtautuu Wassaan nihkeästi ja ignoroi tämän. No, Kirveli ei kyllä oikeastaan osaa tutkia mitään. Wassa taas on sitä mieltä, että ehkä poika vain syntyi huonojen tähtien alla, epämuodostunut immuunijärjestelmä tms.

Hannu, Kirveli ja Säilä lähtevät entistä pyhättöä päin. Pääsemme paikalle. Siellä on joku apupappi, joka odottaa innokkaana, että tulemme rukoilemaan. No joo… Säilä yrittää diplomatisoida tietoa, mutta ei onnistu. Kirveli paikkaa fast talkilla ja saa tyypin esittelemään temppeliä, etenkin sen hitoriaa ja mitäs kaikkea tässä olikaan. Pilareita on musrkattu, jännää valkoista kiveä tms., pyhätön alla on täytetty jotain kammioita, joku sirppi tuhottiin jne. Kirveli ottaa jännäkiveä mukaan.

Tyyppi tajuaa jälkeenpäin, että hän ei oikeastaan puhunut Seitsikosta mitään vaan vain historiasta… Mutta Hannu jätti huomattavan almun, jopa 7 hm!

Wassa ostaa kompassin. Se painaa 2,5 kg! Wassa haluaa pienemmän kompassin. Kääpiötekoa oleva puolen kilon kompassi maksaa 300 hä. Wassa ostaa sen.

Palaamme takaisin auringonlaskun jälkeen.

Huomisaamuna lähdemme. Kirveli taikoo aamulla kivenetsimisloitsun ja onnistuu. Wassa on kartanlukija ja Kirvelillä on kartantekovälineet, joten he yhdistävät voimansa.

Wass yrittää taikoa nopeutusloitsua. Lähdemme ihan hyvin matkaan, mutta sitten vaikutamme menevän luoteeseen… Ripatsi ei halua meidän menevän pyhätölle tai jotain!

Nyt lähin jännäkivikeskittymä on vain kymmenen mailin päässä pohjoisessa. Se ei kyllä varmastikaan ole se pyhättö, jota etsimme… Mennään sitten sinne!

Siellä on kivilouhos, josta menee ohi pieni joki. Louhos on vanha ja se on ylikasvanut. Kirveli taikoo kivenetsimistaian uudestaan, mutta ei onnistu.

Jatkamme matkaa (etelään, lounaaseen päin?) suunnilleen jokea pitkin.

Santa ei näe kilpakumppaneitamme.

Sen sijaan parin päivän päästä näkyy jalanjälkiä ja notskeja.

5 päivän ruuat ovat kuluneet.

Löydämme kuunvalossa puron suuaukon. Aukko on samaa jännäkiveä, se tulee suoraan kukkulan uumenista. Samuel ja Säilä lähtevät kiipeämään sen päälle, muut kiertävät sieltä missä näkyy muidenkin jalanjälkiä.

Edessä kuuluu kohinaa, vesiputous. Wassa huomaa liikkuvia valoja. Varpojien loitsija on siellä varmaan harjoittelemassa.

Samuel näkee patsaan, jolla on sirppi. Patsaasta näkyy vain yläosa. He haluavat mennä alas.

Häröilemme/hiippailemme alas vesialueelle/lammelle, jonka toisella puolella loitsija on. Kun Hannu kömpelöi, loitsija huomaa hänet. Kun Kirvelikin tulee esiin, loitsija lähtee menemään jotain oviaukkoa päin. Kirveli kysyy, että oletko kunnossa, tyyppi vain heiluttaa takaisin.

Eniten vasemmalla on patsas, sitten vesiputous, sitten ovi. Jostain lennähtää hyvin valkoinen pöllö jonnekin metsään.

Säilä ja Samuel menevät tutkimaan patsasta. Patsas on lammessa, torso näkyy, toinen käsi puuttuu kyynärpäästä ja muutekin vähän murentunut. Jossain niemenkärjessä on pari tyyppiä (luultavasti Varpojia) kinastelemassa. Jyrkänteessä Samuelin alapuolella on hassun muotoisia kiviä.

Kirveli pääsee ison puun viereen. Oviaukosta tulee ylös kaksi tyyppiä ja loitsija. He menevät telttansa taakse jutustelemaan hiljaa.

Kirveli puhuu puulle. Hän yrittää kaksi kertaa, mutta puu on puiseva. Kirveli palaa Hannun tekemään leiriin meditoimaan. Leirimme on vastapäätä Varpojien leiriä lammen toisella puolella.

Samuel ja Säilä hiippailevat patsaslammen toiselle puolelle, jotta voisivat lukea sirpin tekstin. Mutta he kuulevat pahoja ääniä ja näkevät jonkun mummon usvassa. Noita-akkamainen hahmo, trulli, tuijottaa kahta riitelijää niemekkeellä. (Samuel tietää, että jotkut noidat ovat myyneet sielunsa luontohengille tai käpertyneet itseensä niin, että eivät oikein ole enää ihmisiä. He näkevät palatessaan kolmiomaisia ikkunoita.

Säilä panee vastaan. Samuel: ”Tiedätkö mikä tuo on?” Säilä: ”No en. Mutta se näytti siltä, että se kuolee, kun sitä pistää miekalla!”

Kolmioikkunan takana on kammio, jossa on vettä. Vastapäisellä seinällä on patsas. Niitä on ehkä muuallakin, ei näy.

Pöllö lentää useita kertoja aukkoon, jonne vesi menee, ja pois sieltä.

Säilä menee köyden kanssa alas. Huoneessa on lisää patsaita. Hän lipsahtaa, mutta ei kuitenkaan putoa. 3 pylvästä. 5 ehjää patsasta, 1 rikkinäistä, 3 jotain. Isommasta kolmiosta tulee vettä. Altaassa on muutama kalpea lumme.

Säilä häiritsee veden pintaa miekalla. Jokin aineeton yrittää tehdä jotain! Säilä miettii mikä se on, sitten se hyökkää uudestaan.

Säilässä ei ole haavaa, mutta on kylmettynyt ja elämästä kadonnut osa. He päättävät kävellä takaisin ja kiertää kukkulan.

Santa rupeaa kalastamaan ja pitää samalla silmällä Varpojia. Yksi niistä ottaa pillin, menee vesiputouksen viereen ja puhaltaa siihen. Tietty sävel. Sitten tekee saman pöllöaukon vieressä. Pöllökuoro vastaa huhuilemalla.

Kirveli kysyy puulta, että missä se on nähnyt Taivaansirun. ”Ikuisen elämän kirottu lähde on syvällä maan sisällä.” ”Mitä vaarallista on pyhätön luolastossa?” ”Kuushamaanien kuolleita jäänteitä. Kuutrulli asustaa lammen reunalla.” ”Miten Kuushamaanien jäänteistä pääsee eroon?” ”En minä tiedä, minä olen puu. Ehkä niille voi olla kohtelias?”

Kirveli palaa leiriin, samoin Säilä ja Samuel.

Wassa parantaa Säilää.

Hannu ja Samuel lähtevät kapuamaan vesiputouksen toiselta puolelta. Hannu tippuu. Hetken päästä hän pääsee ylös. Samaan aikaan kaksi Varpojaa kiipeää myös ylös. Ja he vetävät vesiputouksen yli menevän kaadetun puun pois. Smauel huutaa heille puskasta, että onko tuo nyt oikeasti tarpeellista.

Hannu ja Samuel hiiviskelevät patsaan toiselle puolelle. Sirpissä on tekstiä, kuusi jotain riimujuttua, ei näy kunnolla. Sumulautta vyöryy veden yli heitä päin. Pientä loiskintaa kuuluu, ihan kuin joku pieni mummo meloisi kohti.

Kolosta lennähtää merkittävästi isompi pöllö, joka kysyy, että ”Onko tuo minun?” Kirveli kiinnostuu heti!

Pöllö on varmaan hyvin vanha.

Toisella puolella porukka tuijottaa suut auki ja yrittävät kovasti kuulla, mitä puhutaan.

Pöllö voi viedä Santan sisään temppeliin. Se johdattaa hänet ja Säilän pesäkoloon. Alhaalla on kammio, jonka lattiassa on sirppi. Pöllön nimi on Jokomis. He eivät häiritse muita pöllöjä ja menevät eteenpäin.

Sillä aikaa Varpojat ovat ihmetelleet tarpeeksi ja kuysyvät, että mitä on meneillään. Kirveli vastaa, että pöllöllä oli ilmeisesti joku ongelma ja Santa ja Säilä menivät ratkaisemaan sitä. Mutta meidän kannattaisitehdä jotain trullille, joka on vesiputouksen yläosassa. Se teki jotain ja saattoi kirota kinastelijoita ylhäällä! Varpojat alkavat kinata kunnolla keskenään.

Santa ja Säilä näkevät ihmismäisen olennon, jolla on peuran sarvet ja takasorkat. Se näyttää Varpojien viimeiseltä tyypiltä! Paitsi sarvet! Se hyökkää kimppuun ja työnnetään jonnekin kuoppaan. Sen on vähän hankala puhua koska turpa.

Säilä kipittää hakemaan muita. Santa taas tarpoo amfiteatterin kautta kulkevan virran yli ja rupeaa mättämään pomoa.

Ilmeisesti näemme sinne. Varpojista huudestaan ”Hyvä pomo!” mutta joku toinen kavahtaa pomon ulkonäköä. Osa lähtee juoksemaan toista reittiä pitkin sisään.

Mättöä tapahtuu. Peuraturri lipsahtaa alemmalle tasolle, katkaisee toisen sarvensa ja on puolitajuissaan. Silti uhoaa, että ”Menkää pois, me oltiin täällä ensin!”

Porukka kerääntyy ihmettelemään Vilho-pomoa.

Kirveli pääsee viimein tippumaan alas virtaan, mutta pääsee juuri pois sieltä ennen kuin Santa kerkeää poimia hänet. Sitten Santa lähtee pois.

Vilho on Kirvelin mukaan varmaankin ihmispeura, vähän niin kuin ihmissaukotkin. Mutta peurathan ovat yleensä rauhallisia. No, hän on reviiritietoinen.

Toinen porukka kertyy oviaukon suulle leirinsä lähistöllä. Mekin keräännymme leiriimme.

Santa vaihtaa vaatteensa ja menee kalastamaan. Hänen mielestään häiritsimme nyt pöllöjä ja hän on velkaa monta kalaa.

Ryhmämme nimi on Parlamentti.

Rupeamme juttelemaan Varpojien kanssa. Vilho joi jostain vadista ja muuttui peuraksi. Jaaaaaaa!

He haluaisivat ensimmäisen oikeudella kompata vielä jonkin aikaa. No kuinka kauan? He tulivat tänne eilen illalla. Eikö kaksi vuorokautta riitä?

Mitä jos auttaisimme Varpojia tekemällä pomolle jotain? Parantamaan, saattamaan tilaan, jossa hänet on parempi kuljettaa tai sitoa?

Kirveli taikoo jokikaislat sitomaan pomon, kun tämä rynniin joen yli. Pomo riehuu joessa pitkään.

Hannu ilmoittaa, että jos pomo pääsee irti, hän ampuu sitä jalkaan, ja jos toinen porukka sekaantuu, niin hän ampuu myös heitä.

Pomo pääsee lopulta irti! Ja syöksyssä Hannu ampuu sitä jalkaan. Kirveli sitoo pomon uudestaan.

Pomo riehuu niin pitkään, että lopulta Hannu saa kunnolla osuman jalkaan. Sitten Vilho pannaan pakettiin.

Sovimme, että he lähtevät aamulla pois.

Nukumme yön. Vilhon jaloissa olevan vammat ovat melkein parantuneet. Katkennut sarvikin yrittää kasvaa takaisin.

Teemme lautan, jotta pääsemme toiselle puolelle helpommin kuin heittelemällä uimakeihästä.

3 p


2018-09-02

Menemme luolaan siitä aukosta, jota Varpojat käyttivät. Siellä on portaat houneeseen, jossa on rikkinäisiä huonekaluja.

Hannu tutkii ristikko-ovea. Se on ruosteinen ja sitä on yritetty nostaa, mutta se ei ole onnistunut. Sen takana on alkovi, jossa on arkku. Kirveli voisi taikoa metallin maaksi. Santa yrittää kuitenkin ensin nostaa sen. Se kirskuu ja poksuu, mutta Santa saa sen nostettua. Hannu ja Säilä neutraloivat toistensa auttamiset.

Kirveli työntää arkun pois alkovista ja tutkii sitten alkovissa olevia ruukkuja.

Santa tiirikoi arkun ja katsoo sinne. Se on tyhjä. Mutta miten se sitten painaa niin paljon.

Kirveli toteaa, että arkku ei ole taikainen, mutta sisältö on. Siellä on näkymättömiä kolikoita! Kirveli arvioi, että ne ovat luultavimmin hopeaa, ehkä jopa kultaa. Jätämme arkun siihen.

Menemme käytävään. T-risteys, vasemmalle, leveä holvikäytävä, jossa on pilareita ja pieniä alkoveja niiden takana. Kirveli kiertää pilarin, se on raskas ja ei kovin koristeltu.

Lattia Säilän alta katoaa, mutta hän saa juuri ja juuri kiinni kuopan reunasta. Seuraavana tullut Kirveli yrittää vetää häntä, mutta ei onnistu. Kolmantena tullut Wassa ei myöskään onnistu. Säilä tippuu piikkeihin.

Wassa ja Kirveli tutkivat seuraavien ansojen varalta, mutta löytävätkin salaoven.

Kun Santa on kantanut Säilän ylös, Wassa parantaa Säilää ja Santa käy tutkimassa kuoppaa. Kuopassa ei ole mitään, mutta piikkien kärjet on hopeoitu. Pitäisikö ne ottaa mukaan?

Jatkamme eteenpäin ennen salaoveen menoa.

Käytävän päässä on huone, josta tulee valoa. Sen lattiassa on aurinkokuvio. Siellä on pata, siellä palaa jotain. Savua nousee hieman, mutta se haihtuu. Tuli on varmaan maaginen, ehkä patakin. Huoneessa on paljon oviaukkoja, joiden takana on luultavasti pieniä koppeja.

Sitten salaovelle! Santa avaa sen. Siellä on lyhyt käytävä ja toinen ovi. Santa avaa senkin. Sen takana on lampi. Toisella reunalla on sirpin muotoinen ranta ja toisella patsaita. Vastapäätä on kolmioikkuna.

Säilän mukaan se on tuttu huone. Sinne alkaa ilmestymään tummia varjoja. Wassa aistii, että huone on täynnä VIHAA ja sydämensyönti-intoa. Peruutamme nopeasti pois.

Sitten aurinkohuoneeseen! Kirveli menee ensimmäisenä. Pata hohkaa valoa ja lievää lämpöä. Kun Kirveli on menossa sen luo, kopeista tulee luurankoja!

Kirveli taikoo panssarin kuudella pojolla. 2 pojon stone missile. Luurangot tuhotaan. Sitten lepoa.

Kirveli tutkii aurinkokuviota, pataa ja tulta. Pata ja tuli ovat vähemmän yllättäen pysyvästi maagisia. Padassa on kirkkaus. Kirveli työntää tikarinsa sinne, se lämpenee hieman. Hän uskaltaa kokeilla kädellä. No, se palaa hieman… Wassan mukaan se on kuin olisi ollut päivän auringossa! Padassa on siis tiivistettyä auringonvaloa.

Kirveli analysoi pataa kaksi tuntia. Sen tuottama valo on kuin maagista auringonvaloa. Sen siirtäminen luultavasti deaktivoi padan. Jos sinne tunkee lykantroopin, auringonvalo polttaa kirouksen pois.

Menemme hämähäkinseittikäytävään. Löytyy huone, jonka seinät ovat aivan seittien peitossa. Keskellä on violettia hohkava lähde. Kirveli kuulee jotain ääntä, siellä on joku otus… No, Kirveli, Wassa ja Säilä etenevät hitaasti ja polttelevat seittiä seinän vierestä.

Sillä aikaa Santan ja Hannun kimppuun hyökkää ihmishämähäkki! Sillä on koukistuneet ihmisjalat ja ylimääräisiä hämähäkkijalkoja. ”Minun pesä!” Se on varmasti lykantrooppi, jonka voi parantaa padassa.

Säilä lyö sitä, mutta haava tuntuu sulkeutuvan ainakin osin heti. Se hämääntyy iskusta niin paljon, että tiputtaa nuijansa ja pullovyönsä. Santan alle tippuu kylmäpullo ja hänen jalkojaan kylmää!

Hämähäkki sylkäisee kulkureitillemme ilmassa leijuvaa harsoseittiä ja jalkatahmaseittiä. Kirveli taikoo itselleen reitin kiviseinään. Peruutamme aurinkohuoneeseen.

Suunnittelemme, että kun se tulee perässä, Santa grapplaa sen Kirvelin viitalla ja raahaa pataan. Odotamme vartin. Se on vain seitittänyt käytävän!

Wassa ehdottaa, että savustaisimme sen ulos. Santa ehdottaa, että polttaisimme taas seitin. Hannu ehdottaa, että menisimme tutkimaan toista käytävää.

Menemme tutkimaan toista käytävää. Päädymme pöllöhuoneeseen. Viritämme köyden pöllöhuoneesta puoliympyrän muotoiseen amfiteatterin kaltaiseen huoneeseen.

Santa ehdottaa, että Säilä voisi mennä nyt puhujanpöntölle matkimaan isäänsä. Säilä ei arvosta ja läpsäisee Santaa miekalla takapuoleen. ”Jotkut asiat ovat liian vakavia.”

Pienen oven lukko on maaginen. Iso ovi on maagisesti lievästi vahvistettu. Iso ovi on myös lukossa, sarvipää-Vilho on tehnyt sille väkivaltaa.

Kirveli analysoi pienemmän oven, jossa on kristallilukko. Plant shapen tekeminen varmaan räjäyttäisi lukon. Sen saa auki toiselta puolelta voin tökkäämällä. Tältä puolelta ei mitenkään.

Kirveli taikoo oven viereen kiveen Wassan mentävän aukon, joten Wassa menee avaamaa sen.

Lyhyen käytävän päässä on neliskanttinen kirjastohuone. Hetken päästä Hannu ja Säilä lähtevät

Santa onnistuu vahingossa polttamaan kirjan. Mutta miten?

Kirveli saa selville, että tämä on kuushamaanien kirjasto. A ”Kun Artemor hukkuu kuunvaloon, sisin aukeaa.” Artemor on yksi kuukultin muinaisista kunnioitetuista. Hänen nimensä on ulkona pyhitetyssä patsaassa ja hänestä on patsas patsashuoneessa. Kirjastossa on jännää tietoa.

Päätämme raivata hämähäkkimiehen pois tieltä. Tarvitaan hopeisia aseita… Kirveli antaa Santalle puusahansa, ja Santa menee harvestoimaan hopeoituja piikkejä. Kirveli muovaa niistä Säilälle tikarin ja Wassalle sauvan.

Wassa ja Hannu menevät ulos. Patsaan sirppiin on kaiverrettu kuusi sanaa, näyttävät samoilta kirjaimilta kuin mitä kirjastossa oli. Hannu kopioi ne Wassan papereihin.

Kirveli analysoi amfiteatterissa olevaa ilmeisesti sisimpään vievää ovea. Ovi aukeaa, kun kuunvalo ja oikea asento jotain. Aukeamiseen liittyy nimi Artemor. Kirveli tutkii kirjastossa lisää ja Wassa auttaa. Hannu ja Säilä meneävt tarkkailemaan patsashuonetta, että koska siellä paistaisi kuu. Santa nukahtaa vartioimansa oven (oletetusti ovi sisimpään) eteen.

Hannu tutkii allashuonetta ikkunasta. Kuunvalo osuu varmaankin tänä yönä ykkös- ja kakkospatsaisiin. Sitä pitäisi heijastella jotenkin, jos haluaisi osua kolmanteen, joka oletettavasti on Artemor. Lammen vettä voisi läikyttää tai sitten sinne voisi työntää kiviä. Aaveet varmasti tykkäisivät.

Kirveli saa selville, että Artemor oli joku muinainen viisas tietäjä, joten oven avautuminen sidottiin häneen. Valolla ei pidä osua Artemorin haamuun vaan patsaaseen.

Hannu ja Säilä potkaisevat Santan hereille ja tulevat kirjastoon kysymään, että onko kellään peiliä. No, Kirvelillähän on tämä Thamiorin taikapeili… No se kelpaa.

Hannu ja Säilä palaavat ikkunalle. Hannu sitoo peilin Säilän käteen ja sitten Säilä menee roikkumaan ja heijastelemaan.

Samaan aikaan ovea vahtivat Santa ja Wassa huomaavat, kuinka ovi rymisee auki. Santa lähettää Jokomiksen kertomaan Hannulle ja Säilälle, että nyt on hyvä, pysykää siinä.

Oven takana on huone, jossa on jalusta, jolla on epämääräinen violetti kivi, jossa näkyy syvä tähtitaivas. Kirveli säkittää sen. Santa lähettää pöllön taas informoimaan Hannua ja Säilää.

Säilä pelleilee peilin kanssa hieman. Joku aave kiinnostuu ja lähtee tulemaan heijastussädettä pitkin. Se siirtyy kuunsäteen mukana. Kun Säilä päättää, että eip, nyt riittää, aave imeytyy Thamiorin taikapeiliin!

Kirveli, Wassa ja Santa kipuavat pois luolastosta. Santa tipahtaa Wassan päälle ja olkapää venähtää. Kirveli antaa ensiapua.

Siirrämme leirimme ensimmäiseen luolaston huoneeseen.

Kirveli analysoi peilin. Siellä on henki, joka ei ole Seitsikolle suotuisa. Jos ottaa yhteyttä Thamioriin, henki saattaa mennä Thamiorin kimppuun tai korruptoida kommunikaatiota tai vaikuttaa Kirveliin tai jotain. Oijoi…

Vahdissa olevat laskevat yöllä näkymättömiä rahoja. Wassa ei jaksa ja menee ulos laskemaan. Hän huomaa, että raha muuttuu näkyväksi kuunvalossa!

Wassa käy juttelemassa hämähäkkimiehen kanssa. Hän voisi parantua ja ”Kuuhenget ovat minut siunanneet! Minä jään tänne.”

Yritämme hankkia mukaan pöllön. Yksi teinipöllö lähtee. Santa nimeää sen Filippaksi.

Kirveli tutkii Taivaansirun matkalla. Se pidentää ikää, mutta ei riskittömästi. Lisäksi kuuhun liittyviä haittavaikutuksia.

(Santa kertoo Säilälle, että kolikot voisi varmaan myydä Louiselle.)

Palaamme Tyssiaan.

Varpojat saapuivat toissapäivänä. Rautarystyset ovat paskoja tyyppejä ja yrittivät käydä kimppuun. Reiska kuulemma kuoli. Vilho sohi sarvella rintaan.

Juttelemme Varpojien kanssa. Joku seitsikon pappi analysoi Vilhon. Ilmeisesti lykantropiakirous haihtuu, jos relaa pari viikkoa. Kerromme heille, että Kuutemppelissä on pata, joka parantaa lykantropian.

Annamme Taivaansirun Palko Jalosuulle. Hän on erittäin kiitollinen eikä juuri välitä Kirvelin varoittelusta esineen vaaroista. Hän kyllä aikoo palkata jonkun velhon tutkimaan sitä enemmän. Otamme palkkiona 30 kultaa per vuosi viiden vuoden ajan.

Olemme Tyssiassa. Meillä on vielä neljä päivää jäljellä ylläpitoa.

Santa huomaa, että näkymättömät kolikot katoavat täysin auringonvalossa. Yksi kolikko katosi majatalon edessä. Mutta yöllä kuunvalossa ne ilmestyvät taas! Kirvelillä on jännää, kun hän testailee niitä.

Säilä kertoo, että kolikot voisi myydä Louiselle. Kirveli kyselee Louisesta, on kuulemma Toni-sedän puoliso ja hän tietää asioita. Hän on siis joku tietovelho tai vakooja.


2018-09-29

Santa juttelee Wassan kanssa ja joidenkin muiden kirkon tyyppien. Hänellä on voima, mutta hän ei ole mikään virallinen pappi.

Wassa käy temppelillä ilmoittamassa, että on lähdössä. Santa ja Kirveli menevät mukaan.

Temppelissä pyörii huhuja, ”Tuhatjalkainen rottalauma kasvaa kotkan alla”, joku enneuni on nähty. Joku Kotkana tunnettu kaupungin perustajan kaveri Akilo rakensi pienen linnan. Siellä kuulemma kummittelee, mutta kummituksia ei löydetty 30 vuotta sitten. Nyt siellä on kuitenkin kadonnut maalaisia. Skuilijmo mainittu.

Santa ja Kirveli kyselevät hieman palkkiosta. Juu, joku palkkio saadaan. Linnake on hyvin pieni, osittain paksujen muurien yhteyteen rakennettu. Pari kerrosta, kellareita, hyvin syvä kaivo.

Lähdemme vankkureilla. Seuraavana päivänä pääsemme jollekin maatilalle, Piippolaan. Samuel käy kyselemässä porukoilta, että onko täällä tapahtunut mitään. Vaari on kadonnut. Oli ollut päivällä keräämässä sieniä, alle viikko sitten. Kävivät kaupungissa kertomassa asiasta. Kaikkihan tietävät, että linnassa kummittelee. Koska linnanherra ei koskaan löytänyt vaimoa.

Jotkut pojat kertovat, että

Samuel haluaa välttämättä ajaa linnakkeelle kärryillä. Tietä ei ole huollettu.

Mäki nousee hieman ylöspäin ja syvennyksessä on linnake. Puut ympäriltä on hakattu viimeksi yli 30 vuotta sitten, nyt alkanut kasvaa umpeen. Juuri äskettäin on kaadettu muutama, muutama viikko sitten. Tukkeja ei näy.

Kirveli voisi puhua puille.

  • Kuka kaatoi puita?
  • Kuinka monta tyyppiä täällä oli?
  • Milloin?

Koivu vastaa: Kummallisen hajuiset ihmiset kaatoivat. 6–12. Viime kesänä. Käyvät kerran tai kaksi kuunkierrossa kaatamassa. Ohi kulkee tyyppejä ehkä kahdesti viikossa.

Hannu tutkii jälkiä. Enimmäkseen saappaita, mutta joku ihmiseläinkin? Santa ei näe mitään erityistä. Samuel parkkeeraa kärryt metsän puolelle, niin että linnakkeelta ei näy.

Muut menevät linnaketta päin. Tukkeja on raahattu sinne.

Santa käskee pöllön mennä jonnekin. Se on hämmentynyt ja lentää linnakkeen toiseen kerrokseen, tiputtaa kiven ja piiloutuu.

Pikkuisella sisäpihalla on ehjä kaivo, jossa on katto. Sitä on huollettu.

Löytyy läjä tukkeja. osa on kuivumassa, osa on pilkottu polttopuiksi. Pölkkypuu löytyy, mutta ei kirvestä.

Samuel katsoo kaivoon. Ketjua on käytetty. Kaivon pohjalla näyttää olevan ovi. Hannu tutkii lisää. Ketjun alapäässä on kiinni kirkonkello.

Ketjua pitkin kiipeäminen on ikävää, joten Samuel sitoo köyden kiinni johonkin kohtaa kaivon kattoa.

Säilä menee ensimmäisenä alas. Hän tippuu, mutta päätyy kielekkeelle, jossa ovi on. Kielekkeen alapuolella on koukkuja ringissä.

Kirveli pääsee myös alas. Hän avaa oven ja menee sisään. Hän bongaa ansaluukun!

Hannu ja Samuel kiipeävät alas. Sitten Santa hissaa Maurin alas ja viimeiseksi itsensä. Santakin tippuu hieman.

Säilä hyppää luukun yli. Paitsi että ei, koska 4. Mutta hän saa kiinni reunasta! Luukun kuilu jatkuu liukumäkenä jonnekin. Kirveli yrittää napata kiinni Säilän repun kantohihnasta. Santakin tulee auttamaan. Hän kiskoo Säilän ylös.

Samuel etsii vivun, vääntää sitä ja kokeilee ansaluukkua. Nyt se ei enää aukea.

Huoneen takaosassa on puusälpettä. Seuraavassa huoneessa näkyy jotain läjiä. Ylhäällä on aukkoja katossa. Murderholeja. Samuel suuntaa Säilän valokypärän reikiin. Ehkä siellä on joku asekaappi?

Seuraavan oviaukon takana on sienihuone. Siellä on jopa muutama metrinen sieni. Yksi iso reikä katossa, sieltä tulee ketju.

Kirveli tutkii heti sieniä. Osa on myrkyllisiä, osa hallusinoivia, osa parantavia. Hän ottaa näytteitä tuntemattomista sienistä. Santa on kiinnostunut täyttävästä ruokasienestä. Kirveli syö yhden, joka saattaisi ehkä olla terveyssieni.

Samuel kuulee jotain. Hiljenemme. Kuuluu askelia. Sitten joku kusee reiästä. Näytti ihmiseltä.

Santa nostaa Hannun ylös ketjureiästä ja käyttää häntä periskooppina. Siellä on punkkia, arkkuja, jotain tyyppejä nukkumassa.

Hannu tulee raportoimaan. No, voisimme vaikka mennä sinne kykkimään. Säilä menee ensin, ja hän menee jonnekin nurkkaan piileskelemään.

Santa nostaa Kirvelin seuraavaksi. Hän heiluu ympäriinsä mutta Santa saa tuupattua hänet ylös. Kirveli kömpii mutta kömpelöi jonkun lankun kanssa, se tippuu alas ja joku vähän herää. Nousee ylös ja etsiskelee tunkeutujaa. Kirveli esittää nukkuvaa, mutta ei toimi.

Kirveli yrittää nykäistä tyypin polvesta niin, että se tippuu reiästä, mutta se väistää. Säilä puukottaa sitä suoraan kurkkuun, ja se tippuu.

Santa työntää Hannun ylös. Samuel kiipeää Santaa pitkin ylös. Säilä hyökkää sattumanvaraiseen sänkyyn. Se on tyhjä.

Kaksi kultistia alkaa messuamaan. Samuelin ja Säilän päälle tippuu seittiä.

Santa yrittää heittää Maurin ylös, mutta se tulee takaisin alas ja mätkäisee häntä varrella. Lisäksi ase tupsahtaa sienen päälle ja sieni pöllähtää.

Santa jatkaa Maurin heittämisen yrittämistä. Ei onnistu. Kirveli ihmettelee lentävää moukaria. Siihen jää kiinni seittiä ja nyt se jää heilumaan aukosta.

Kirveli kasvivasamoi kimpussaan olevan tyypin pernaa.

Viimeinen antautuu Säilälle. Kirveli pelastaa kaksi tajutonta.

Antautunut on Pahka. Heillä on uskonnollinen yhteisö. Ovat kuulemma eristäytyneet tänne maailman pahoista synneistä.

Samuel löytää jänniä merkintöjä. Yksi Skuilijmon symboli. Useita muita symboleita: yksi joka löytyi Leen majatalon alta (hämähäkki). Samuel näyttää merkkiä Pahkalle ja tyyppi vain selittää jotain nyyhkytarinaa. Kirveli tajuaa, että tämähän on paskaa! Sanoo kuitenkin jotain isommasta temppelistä syvemmällä.

Santa kiipeää ylös.

Yritämme uhkailla ja saada tyyppiä puhumaan. Säilä vähän nolaa itsensä tässä prosessissa.

Samuel tuuppaa tyypin alas reiästä sieniin. Sitten hän menee alas ja raahaa tyypin ansaluukun luo. Tyyppi on houreissaan. Hän puhuttelee lopulta Samuelia Siimaksi. Samuel pyytää häntä kertaamaan opetuksensa. Häntä pitää kutsua Skrotiksi ja kunnioittaa hämähäkkejä ja rottia yhdessä, sillä yhdessä pimeyden valtias…

Samuel vie sen takaisin sienipilveen. Ensin se luulee olevansa puro. Kun Samuel ripustaa tyypin ketjussa olevaan koukkuun, ja sitten se yrittää oikein kovasti iskeä Samuelia. Keittiön takana on kuulemma tosi hyvä paikka ja voisi hakea pari seittiruumista pehmukkeeksi. Siis mitä?

Tyyppi on ihan sekaisin. Lopulta Santa tinttaa sitä naamaan. Ei mene tajuttomaksi. Santa työntää sille peiton suuhun.

Hannu ja Samuel tutkivat asehuoneen sillä aikaa, kun Santa ja Kirveli lepäävät. Sieltä löytyy arkusta ihan käyttökelpoinen rataketjupanssari. Lisäksi perustikareita.

Kirveli menee avaamaan oven varovasti, Säilä takana. Siellä on takana nuotio, jonka yllä on iso pata. Pata kääntyy ja puhuu: ”Hei lapset! Haluatteko soppaa?”

HÄMMENT.

Pata lähtee tulemaan kohti ja tarjoaa kovasti keittoa. Olemme aika varuillamme, aseet käteen. Kirveli ja kultisti menevät soppajonoon, ja pata läimäisee oven kiinni. He saavat kaksi kulhollista.

Santa hakkaa oven auki Maurilla. Kirveli ja kultisti menevät takaisin edelliseen huoneeseen. Santa ottaa kulhon kultistilta ja pata suuttuu siitä! ”Ei saa varastaa ruokaa!” Se rynnii Santan päälle ja Santa yrittää moukaroida sitä.

Kirveli ja Säilä yrittävät puhua pataa lopettamaan. Olemme vain nälkäisiä, Santa on siksi niin vihainen! Mutta Santa ei lopeta riehumista, hän pitää kaikkia hulluina.

Pata hyppää Santan päälle! Kaikki höyryävän kuuma keitto valuu hänen päälleen ja pata on nyt ylösalaisin.

Säilä ja Samuel yrittävät pitää padan paikallaan. Kirveli menee hakemaan ketjun. Hän taikoo yhteen lenkkiin stone to earthin ja ottaa ketjun. Sekään ei oikein riitä padan sitomiseen.

Pata riehtoo itsensä oikein päin, kaappaa Kirvelin ja kultistin ja kantaa heidät keittiöön. Asettuu oven eteen niin, että Santa ei pääse murjomaan itseään sisään. Kirveli ja Samuel jakavat Kirvelin jäljellä olevaa soppaa. Kirveli on sitä mieltä, että ei siinä mitään myrkkyjä ole.

Kirveli onnistuu juttelemaan padalle vähän. Juu, voimme täyttää padan sienillä, että saa taas keittoa. Jonkun pitää kyllä jäädä kohentamaan tulta! No, Samuel jää. Kirveli ja kultisti menevät toiseen huoneeseen.

Santa on edelleen kovin epäilevä padan suhteen ja pitää muita hulluina. Kirveli yrittää kovasti kertoa, että se on vain taikaesine, puhuva pata. Lopulta Santa suostuu tulemaan mukaan.

Kirveli käy keräämässä sieniä ja sitten viemme ne padalle. Pata on nihkeä Santan ja Hannun suhteen, mutta tykästyy Santaan hieman ja syöttää hänelle enemmän soppaa. Hannun keitosta löytyy jotenkin mystisesti palaneita möykkyjä, joten hän sylkee sen pihalle, jolloin pata ajaa hänet ulos keittiöstä.

4


2018-10-05

Lähdemme keittiöstä alaspäin. Portaat on rakennettu, muutama kivi on paikaltaan. Avautuvat huoneeseen, jossa on polttopuita ja lahonneita heiniä. Pari rottaa vinkuu, kun häiritsemme heiniä. Jatkamme eteenpäin seuraavasta oviaukosta.

Tunneli muuttuu karkeammaksi, kiemurtelee enemmän. Portaat on tehty puusta. Kirveli tekee karttaa tunneleista. Hannu kertoo aina välillä, missä pohjoinen on. Olemme menneet joitakin metrejä alaspäin keittiön tasosta.

Tulemme avoimemmalle ja tasaisemmalle lautalattia-alueelle. Santa kuulee kellon kuminaa edestä. Se loppuu. Säilä näkee seittejä.

Päädymme tasanteen reunalle. Seinässä on kettinki. Kivisempi luonnonluola. Pari metriä tiputusta, alhaalla on seittiä ja ehkä jopa seititettyjä ruumiita. Aukko eteenpäin.

Mietimme, että eikös kultisti puhunut tästä. Säilä haluaa hakea kultistin ruumiin ja heittää sen seitteihin. Kirveli tutkii seitin palamista. Hannu bongaa kolme isoa hämähäkkiä ja sitten liikettä lattian alla.

Santan alta katoaa lattia ja hän tippuu myrkkypiikkeihin!

Hannu ampuu kultistia, joka tuli puukottamaan Santaa kuopassa. Toinen kultisti tulee piilostaan ja ei onnistu puukottamaan Kirveliä jalkaan. Seuraavaksi kultisi nuijii Hannun jalkaa. Saamme hämähäkit ja kultistit mätkittyä. Hannu ampuu viimeistä kultistia suoraan päähän. Santa couppaa toisen kultistin.

Hannu kääntyy katsomaan ylös, jossa on luukku. Hän näkee sieltä kurkistavan hämähäkin, joka perääntyy välittömästi.

Santa yrittää poistua kuopasta, mutta meinaa astua piikkiin.

Santa nostaa Kirvelin alas. Kirveli antaa ensiapua Santalle ja Hannulle.

Samuel tajuaa ansamekanismin ja löytää salaoven. Hän aukaisee sen. Sieltä kuuluu hengitystä. Hän kertoo sen muille. Kirveli menee heti soihtunsa kanssa huhuilemaan sinne. Hän löytää haisevasta selliluolasta Piippolan vaarin, jonkun pojan ja keski-ikäisen naisen. Hän johdattaa heidät pois luolasta.

Santa nostelee pelastetut lavalle, kun hän kuulee oven kolauksen. Katon aukossa näkyy jonkun pää. Hannu ei kerkeä ampumaan.

Lähdemme pelastettujen kanssa takaisin päin. Kun Säilä ja Kirveli ovat astuneet polttopuuhuoneeseen, Kirveli näkee kasvoja kulman takana. Sitten joku tömisee kovasti portaita pitkin alas ja lässähtää maahan.

Säilä juoksee kultistin luo ja panee tikarin kurkulle. Säilä ei nyt oikein onnistu uhkailussaan. Kultisti luulee häntä loikariksi ja on viemässä häntä mukanaan. Sälä tuikkaa.

Kirveli onnistuu uhkailussa! Hän ja Samuel köyttävät kultistin. Santa kuulustelee. Kultisti tuli tänne pappien kanssa, mukana 6–9 tyyppiä, ei osaa laskea. Alhaalla on valtava hämähäkki.

Säilä käy hipsimässä keittiössä. Siellä ei näy mitään. Sitten hän ja Hannu menevät kurkkimaan keittiöstä nukkumahuoneeseen. Pata kuitenkin bongaa hänet ja nytkähtää! Hannu näkee jonkun kultistin ovenraosta ja ampuu sinne päin, mutta ei osu. Kultisti rääkäisee ja sulkee oven.

Hannu ja Säilä peruuttavat takaisin muiden luo.

Pata lähtee tulemaan portaita alas ja kolisee menemään. Se lopulta vieriin ja levittää kaiken keiton pitkin käytävän seiniä ja lattioita.

Kirveli yrittää vakuuttaa pataa lopettamaan, mehän olemme kavereita ja meillä on nälkä! Padan ääni on vähän muuttunut, sanoo että käskettiin tapella.

Santa manööveroi padan keskemmälle huonetta, jolloin Kirveli taikoo sen ympärille ison läjän maata. Se on pääsemässä irti, joten Kirveli muuttaa osan maasta kiveksi. Lähdemme pakoon! Mutta Mauri jää padan alle jumiin.

Hannu päätyy ensimmäisenä keittiöön. Siellä ei ole ketään. Nukkumahuonekin on tyhjä, samoin sienihuone. Ketju on luonnollisesti poissa, sen tilalla on köysi. Ruumiit ja kultistivankimme on viety pois.

Hannu etsii salaovia; onhan täältä pakko olla parempi reitti ulos! Kirveli lepäilee. Säilä yrittää kiivetä köyttä pitkin alsa, mutta tipahtaa. Santa kantaa pojan alas.

Säilä bongaa ruumiin sienissä. Hän huomaa, että kaivolle vievä ovi suljetaan. Jostain alkaa kuulumaan kellon kuminaa.

Santa kuskaa seuraavaksi keski-ikäisen naisen alas. Hän tipahtaa ja osuu hieman sieniin…

Säilä menee tutkimaan kaivolle johtavaa ovea (ei astu ansaan). Se aukeaa huonosti. Toisella puolella on hirveästi seittiä! Sitä tulee lisää! Alhaalla joku rääkäisee.

Samuel tutkii asehuonetta ja toteaa, että sinne on tuotu lisää aseita!

Hannu tutkii seittiä. Seitti on tuoretta ja ei varmaankaan pala niin helposti kuin se, mikä oli hämähäkkihuoneessa.

Alhaalta kaivosta huudetaan, että ”Yksi teistä voi selvitä, jos muut jäävät vangiksi!” Säilä testaa seittiä tikarillaan, kyllä se on tahmeaa.

Kirveli kiipeää alas ja menee polttelemaan seittiä.

Piippolan vaari kiipeää alas ja tippuu, mutta Santa nappaa hänet.

Samuel on tehnyt makuukammiossa barrikadia. (Kun hän jää yksin, hän taikoo selvännäkemistä ja etsii toista tietä ulos. Hän näkee näyn, jossa juuret repivät savureiän isommaksi.)

Samuel kertoo ideansa Kirvelille. Jooo, kyllähän savupiipusta pääsisi, jos siellä on juuria. Savupiippua voisi myös laajentaa shape earthilla.

Piippola ja kumppanit ovat vaikeita, kun heidät on juuri saatu alas ja nyt mennään takaisin ylös. Säilä nostaa heidän moraaliaan.

Hannu huutelee takaisin kultisteille.

Kirveli muovaa putken kivasti sopivaksi.

Säilä tipahtaa sieniin. Kaikki itiöt ovat ilmassa. Ja Säilä on tietysti kierinyt toiselle puolelle. Otamme kaikki köydet mukaan.

Santa käy hiippailemassa padan luona. Pata on yhdessä kulmassa ja sen alla on verinen läntti. Pata ei liiku. Santa hiippailee Maurin luo ja kiskaisee. Ja onnistuu vielä tekemään sen tarpeeksi huomaamattomasti. Pata kyllä herää, mutta ei ennätä bongata Santaa.

Hannu pääsee kolmannella yrittämällä ylös. Hän ei ole linnakkeen sisällä, mutta vieressä on muuria. Hän kiinnittää köyden johonkin kantoon ja laskee köyden alas. Santa hissaa pelastetut ylös.

Samuel jää viimeisenä alas. Hän kuulee jotain sanoja. Sitten kuuluu padan askelia. Samuel kiipeää ylös.

Kirveli tukkii savupiipun niin, että se näyttää jokseenkin romahtaneelta.

Menemme kärryjen luo. Kärryt ovat poissa! Jäljet johtavat linnakkeelle. Hannu käy tutkimassa linnakkeen ympärillä.

Suunnitelma on mennä linnakkeeseen ja hyökätä. Yritämme hiipiä sisään. Katsoo Hannun suuntaan, kun Hannu on kiipeämässä muurilla. Santa näkee kärryt ja väistää suojaan niiden taakse.

Santa humauttaa tyyppiä käteen, ja se rääkäisee. Se hyppää kaivoon!

Kirveli heittää alkemistintulensa kaivoon. Hän ja Säilä kippaavat sinne vielä läjän polttopuita kytemään.

Kirveli shape earthaa kivisen kaivon kivasti umpeen ja taikoo vielä pari kuutiometriä maata päälle. Nyt väsyttää!

Lähdemme kävelemään takaisin Tyssiaan. Maalaiset pannaan nukkumaan kärryihin, samoin Säilä, joka väsähtää. Aamun sarastaessa saavumme kirkolle. Säilä yrittää vakuuttaa pappeja siitä, että siellä on oikeasti vaarallisia kultisteja. Santa vakuuttaa paremmin.

Muitakin alkaa väsyttää. Paitsi Hannua, ja Säiläkin on nyt levännyt. Kirveli simahtaa.

Saavumme paikalle illalla. Muut tutkivat linnaketta sillä aikaa, kun Kirveli vielä lepää.

Joku inkvisiittori on löyttäytynyt mukaan ja muistaa Santan, koska Santa on maksanut seitsemyksensä ja auttanut köyhiä. Hannu tutkii ympäristön, uusia jälkiä ei löydy. 6 temppelinvartijaa, inkvisiittori, 6 pappia. 20 sotilaan joukkue.

Menemme savupiipun luo. Sieltä pääsee keittiöön, jossa on todennäköisesti pata.

Kutisteja on vielä jäljellä, tiputamme me. Hannua kiinnostaa enemmän hämähäkkihirviö.

Kultistit peräytyvät kaivon yli suuren kultaisen idolinsa luo. Teemme lopullisen hyökkäyksen sitten ja inkvisiittori pätkäisee kultistiapotin kahtia.

Muutama kultisti otetaan vangiksi.

Alhaalta löytyy vielä lisää luolaa, palanutta seittiä ja ryönää. Sieltä löytyy iso läjä halpaa rahaa ja muuta halvahkoa tavaraa. Keräämme ryönän.

Pata on onnistunut kaivautumaan osittain maakasan alle. Saamme kyllä ottaa padan, kirkko ei tee sillä mitään.

Hannu kauppaa ryönää huonosti. Ostaja ostaa myös huonosti. 350 hm, eli 70 hm per naama. Lisäksi palkkio 20 hm per nenä.

Kuulemme myöhemmin, että linnakkeen luolista löytyi vielä yksi pakoreitti, jota pitkin hämähäkkidemoni pakeni aarteineen.

Voimme treenata kolme päivää ja sitten meillä ei ole enää ilmaista ylläpitoa Leen majatalossa.

3




Pääsivu