Klaus Eisenberg

Kohteesta ExcaliburWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Lauran hahmo Valossa kylpee maa -kampanjaan.

Klaus Eisenberg on 45-vuotias lentäjä ja oikealta nimeltään Arcangelo Frammartino. Salaisia tietoja on sivulla Klaus Eisenberg (salaiset)

Klausin vanhemmat lähettivät poikansa luostariin tämän ollessa viisivuotias, koska halusivat pojastaan johtavan kirkonmiehen. Klausin vanhemmat, joiden nimet hän on unohtanut sillä luostariin lähetettyjen lasten ei ole lupa pitää yhteyttä vanhempiinsa, olivat hartaita uskovaisia ja uskoivat lujasti Vatikaanin oppeihin. Klaus itse uskoi suurimman osan Vatikaanin opeista, vaikkei niitä nuorena kunnolla ymmärtänytkään.

Klaus tutki mielellään kasveja ja niiden toimia ja onnistui löytämään luostarista muutamia muitakin poikia, jotka olivat kiinnostuneita kasvien toiminnasta. Myöhemmin luostariin saapui myös sisialainen munkki Ludovico Mammoliti, joka oli perehtynyt biologisiin ilmiöihin ja myös mm. kasvien energiantuotantoon. Ludovicoa pidettiin yleisesti hieman kerettiläisenä, mutta myös sen verran tyhmänä, ettei häntä pidetty Kirkolle vaarallisena. Klaus vietti suurimman osan vapaa-ajastaan, ja osan myös jumalanpalvelusajoista, Ludovicon seurassa kuunnellen tämän opetusta siitä, miten maailman pienet eliöt toimivat. Hän joutui lintsailujensa takia usein luostarin apotin puhutteluun. Klaus ei kuitenkaan aiheuttanut vahinkoa kenellekään muulle eikä muutenkaan rikkonut luostarin sääntöjä, joten hänen jumalanpalveluksista lintsaamisesta ei yleensä ollut muita seurauksia.

Klausin ollessa 18-vuotias Ludovico ilmoitti hänelle, että Klaus lähtisi tämän mukana Sisiliaan. Klaus oli asiasta hämmentynyt, mutta luostarin johto tuntui olevan tietoinen asiasta ja lähtö tuntui muutenkin olevam jo järjestetty. Näin Klaus häipyi kotinaan pitämästään luostarista, josta hän ei ollut koskaan ennen poistunut sen jälkeen, kun oli sinne viisivuotiaana saapunut.

Klaus matkasi Ludovicon kanssa Sisiliaan ilmalaivalla, ekä hänelle koskaan selvinnyt, missä hänen kotinaan pitämä luostari oli sijainnut, sillä luostari oli ollut hänen koko maailmansa, eikä sen ulkopulista maailmaa ollut olemassa muuta kuin vanhempien munkkien puheissa.

Sisiliaan saavuttuaan Ludovico kiidätti Klausin Madonie-vuoren läheisyydessä sijaitsevaan luostariin, tai ainakin paikka Klausin mielestä näytti luostarilta. Luostari oli neljä kertaa niin suuri kuin luostari, jossa Klaus oli kasvanut. Ludovico kertoi luostarin olevan nimeltään Prima Lux ja siellä työskentelevien miesten suorittavan biologiaan liittyviä tutkimuksia. Tämän enempää hän ei Klausille aluksi kertonut, vaan vei tämän luostarin johtajan, apotti Amilcare Quadrellin, luo.

Amilcare osoittautui hyvin vanhaksi ja lähes sokeaksi mieheksi, mutta Klaus oppi tuon lyhyen ensimmäisen kohtaamisen jälkeen, että Amilcare oli lujatahtoinen ja jossain määrin julma mies ja täysin erilainen kuin hänen kotiluostarinsa leppoisa apotti, joka ei ollut Klausin toilailuista erityisemmin välittänyt.

Klaus eli Prima Luxissa lähes vuoden saamatta tietoonsa, mitä luostarissa varsinaisesti tehtiin ja miksi hänet oli sinne tuotu. Hän ei tuon vuoden aikana nähnyt Ludovicoa kuin hyvin harvoin. Klaus ei onnistunut tutustumaan muihin luostarissa olijoihin lähes ollenkaan, sillä muut luostarissa olijat tuntuivat välttelevän häntä. Ainut, jonka Klaus joutui kohtaamaan sännöllisesti oli Amilcare, joka piti hänelle pitkiä kuulusteluita Klausin biologian ja latinan tietämyksestä. Tämän takia Klaus vietti suurimman osan ajastaan yksin luostarin kirjastossa, jossa oli paljon latinankielisiä tekstejä biologiasta ja erityisesti kasveista ja niiden energiantuotannosta. Klaus kiinnostui erityisesti solubiologiasta ja siitä kuinka erilaiset solut tuottivat ja varastoivat energiaa.

Eräänä iltana, jolloin Amilcare oli jälleen kutsunut Klausin luokseen kuulusteltavaksi, ei Klaus kohdannutkaan Amilcaren huoneessa vain Amilcarea, vaan myös Ludovicon ja punahiuksisen mustaan kaapuun kietoutuneen naisen, joka esiteltiin Klausille Livia Valentena. Klaus ei tätä ennen ollut koskaan joutunut olemaan tekemisissä naisten kanssa, sillä hänen muistikuvansa omasta äidistään olivat vähäisiä ja kummassakaan luostarissa ei ollut ollut yhtäkään naista. Ainoat naiset, joista Klaus oli kuullut puhuttavan oli neitsyt Maria ja muut pyhät naiset. Tämän takia Klaus ei ollut varsinaisesti ikinä tajunnut, että on olemassa myös toinen sukupuoli.

Klausille ei kuitenkaan annettu aikaa pohdiskela tätä uutta havaintoa, vaan Amilcare alkoi tylysti kuulustella Klausilta, mitä tämä oli oppinut sen päivän aikana. Perinteisen tentin jälkeen Klausille todettiin, että hänen oli aika saada tietää, mitä Prima Luxissa tehtin, sillä hänet oli todettu tarpeeksi kyvykkääksi työskentelemän Prima Luxin tutkimuksien parissa. Tämän toteamuksen jälkeen Ludovico ohjasi Klausin ulos huoneesta.

Tämän illan jälkeen Ludovico jäi Prima Luxiin opettamaan Klaussia ja kertoi hänele, että Prima Luxissa olijoiden tarkoituksena oli kehittää uutta energiamuotoa, joka kykenisi kilpailemaan Mekaanikkojen killan eetterikoneiden kanssa. Klaus ei tietenkään tiennyt mitään Mekaanikkojen killasta, mutta asia ei häntä erityisemmin kiinnostanut, eikä hän erityisemin kiinnittänyt huomiota Ludovicon politiikkaan liittyvään luennointiin, vaan kiinnostui vasta tämän alettua selittämään energiantuotannon menetelmistä ja tutkimisesta.

Prima Lux oli siis salainen tukikohta järjestölle, joka kutsui itseään nimellä Coetus Prima Luxae (Aamunkoiton seurue), lyhenne CPL. Järjestön toiminta oli ehdottoman salaista ja vain Vatikaanin ylin johto ja inkvisitio oli tietoisia järjestön toiminnasta. Järjestön motto olikin: Bene vixit, qui bene latuit (Hyvin on elänyt se, joka on elänyt julkisuudelta salassa). Ludovicolta Klaus sai tietää, että tällähetkellä CPL uskoi vakaasti uuden energiantuotantomuodon kehittyvän kasvien energiantuotannosta. Klaus sai myös kuulla, että Livia oli järjestön vakooja luostarin ulkopuolella, sillä naisena häntä epäiltäisiin pienemmällä todennäköisyydellä kuin miesvakoojaa.

Klausin ollessa 23 Ludovico poistui jälleen Prima Luxista etsiäkseen lisää nuoria, jotka voisvat liittyä järjestöön. Klaus oli ajan kuluessa tullut siihen tulokseen, että CPL:n oletus kasvienergiantuotannosta oli heikko, eikä sen kehittämisessä hänen mielestään ollut kovin paljon järkeä. Tämän takia hän ryhtyi muilta järjestön jäseniltä salassa kehittämään omaa energiantuotantomuotoa, joka perustui solujen aineenvaihduntaan ja muihin solureaktioihin sekä niiden tuottamaan vapaaseen lämpöenergiaan. Hän onnistui kehittämään eräänlaisen kasvien pohjalta luodun, mutta kuitenkin enemmän eläintä muistuttavan ameebamaisen olion, joka purki tuottamansa sisäisen lämpöenergian ympäristöönsä.

Klaus ei kertonut salaisista tutkimuksistaan kenellekään ennen kuin sattumalta kohtasi Livian uudestaan. Klaus oli nähnyt Livian muutamia kertoja ensikohtaamisensa jälkee ja alkanut alitajuisesti rakastua tähän, minkä takia kohdatessaan tämän sattumalta kahden kesken halusi tehdä Liviaan vaikutuksen omilla tutkimustuloksillaan, sillä hänen luomansa eliö pystyi tuottamaan enemmän energiaa kuin muut CPL:n tekeleet.

Tilanne ei kuitenkaan edennyt Klausin haluamalla tavala, sillä sen sijaan, että Livia olisi ihaillut Klausin nerokasta ideaa, tämä kauhistui. Livian mielestä Klausin luomus oli Vatikaanin, ja erityisesti Raamatun, oppien vastainen, sillä se muistutti liikaa elollista oliota. Livia käski Klausia tuhoamaan eliön ja kaiken siihen liittyvän tutkimusmateriaalin. Hän sanoi, ettei kertoisi Klausin epäilyttävistä tutkimuksista kenellekään, jos tämä lupaisi luopua harhaoppisesta tutkimustyöstään.

Klaus oli järkyttynyt Livian reaktiosta ja typeryyksissään ja ylpeyttään kieltäytyi noudatamasta tämän käskyä. Livia hälytti paikalle Amilcaren, joka ei tuntunut osoittavan pienintäkään ymmärrystä Klausin keksinnölle vaan sulki Klausin luostarin kellariin odottamaan, että inkvisition edustaja saataisiin paikalle, jotta Klausille voitaisiin määrätä rangaistus Jumalan vastaisesta toiminnasta.

Klausin onneksi myös Ludovico oli saapunut Prima Luxiin samoihin aikoihin. Ludovico tunsi inkvisition toimet Klausia paremmin ja ymmärsi, ettei Klausilla olisi mahdollisuuksia selvitä hengissä, jos tämä joutuisi inkvisition käsiin. Ludovico oli myös ehtinyt kiintyä Klausiin ja piti häntä jollain tasolla poikanaan, koska oli tuntenut ja opettanut tätä lapsesta asti.

Tämän takia yön tultua Ludovico saapui Klausin luo kellariin, kolkkasi vartiat ja vapautti Klausin. Hän antoi Klausille myös tämän huoneesta löytämänsä tutkimukset sanomatta niistä kuitenkaan mitään. Ludovico ohjasi Klausin ulos Prima Luxista salakäytäviä pitkin ja kuljetti hänet pikaisesti Palermon kaupunkiin, jossa hän työnsi Klausin Sveitsiin menevään ilmalaivaan mukanaan sen verran rahaa, että Klaus saattoi ostaa itselleen Sveitsin kansalaisuuden. Koko matkan Palermoon oli Ludovico saarnannut Klausille tämän typeryydestä ja inkvisition vaarallisuudesta. Tämän jälkeen Klaus ei koskaan enää tavannut Ludovicoa, mutta sai myöhemmin kuulla, että Ludovico oli poltettu roviolla hyvin pian Klausin paon jälkeen.

Sveitsiin päästyään Klaus osti itselleen Sveitsin kansalaisuuden ja aikoi jäädä pysyvästi Sveitsin suojiin, sillä se vaikutti ainoalta paikalta, josta Vatikaani ei häntä voisi tavoittaa. Hän oli ensimmäisinä vuosina lähes paranoidi ja uskoi naapurien ja vastaantulijoiden olevan Vatikaanin vakoojia tai salamurhaajia. Vuosien kuluessa suurin osa Klausin vainoharhaisuudesta vähitellen laantui, mutta hän edelleen uskoo vakaasti palkkamurhaajien seuraavan häntä. Tämän takia hän ei koskaan käytä oikeaa nimeään missään, eikä kerro sitä eikä yhteyttään Vatikaaniin edes läheisimmille ystävilleen. Hänelle on kuitenkin jäänyt muutamia tapoja, jotka viittaavat voimakkaasti Vatikaaniin, esimerkiksi ristinmerkin tekeminen.

Sveitsissä asuessaan Klaus perehtyi ilmalaivoihin ja oli Edmund Beckenbauer nimisen vähäisen aatelismiehen palveluksessa ilmalaivan lentäjänä useita vuosia, kunnes sai hankittua tarpeeksi rahaa omaan ilmalaivaan. Edmundista oli kuitenkin tullut Klausin ystävä, joka opetti Klausille paljon maantiedosta ja maailmasta noin yleensä. Sveitsissä ollessaan Klaus päätti jättää kaikki biologiset tutkimuksensa, mutta ei kuitenkaan kyennyt niitä täysin unohtamaan.

Ollessaan 35 Klaus kyllästyi Sveitsiin ja sen rahapolitiikkaan ja päätti muuttaa Preussiin. Preussissa Klaus joutui ilmalaivoineen kilpailemaan Mekaanikkojen killan kanssa mahdolisista asiakkaista. Klaussilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia pärjätä rehellisessä kivassa, joten hän alkoi hyväksyä myös kuljetuksia epämääräisemmiltä tahoilta eli ryhtyi kuljettamaan lastia kyselemättä sen alkuperästä tai tarkoituksesta sen enempää.

Asuttuaan useita vuosia Preussissa ja kilpaillessaan Mekaanikkojen killan kanssa Klaus ymmärsi, ettei kyennyt tavallisella tekniikalla kunnolla kilpailemaan killan eetterikoneiden kanssa, joten hän päätti ryhtyä jatkamaan biologisia tutimuksiaan ja kehittämään erityisesti energiantuotantoa ilmalaivaansa. Hän ei kuitenkaan avoimesti kertonut asiasta kenellekään pelätessään tutkimustyönsä paljastumisen auttavan mahdolliset Vatikaanin salamurhaajat hänen kimppuunsa.