KG Vebber Hardware-esittely

Aseet

MP40, kavereiden kesken Schmeisser, on 83 senttiä pitkä ja 4 kiloa painava kuularuisku. Vehje sylkee 9millisiä melko hitaaseen tahtiin sarjatuliaseeksi. Kertatulta ei ole.
Schmeisserin lipas syö 32 kutia ja on yleisin syy aseen lukuisiin toimintahäiöihin - jos pitää lippaasta kiinni, kerjää vinosyöttöä.

Karabiner 98, jokaisen rivisotilaan paras kaveri, on 111 senttiä pitkä kertalaukeava kivääri. Lipas syö 5 kappaletta 7.92:sia.

MG34, Wehrmachtin selkäranka, on yleiskonekivääri. Tulinopeus on hirvittävä 900/minuutissa ja erilaisia vyösettejä ja jalustoja on useita. Aseen mukana tulee bipodi ja tripodi, jotka lisäävät aseen painoon (12kg) 7 kiloa. Jotta mosurien elämä olisi kurjaa, kuuluu aseen tuliannokseen 1500 kutia jotka tietenkin raahataan mukana joka paikkaan. Valmiiksi vyötettyinä, toki.

Stielhandgranate eli pottunuija löytyy jokaisen veteraanin vyöltä. Tämä yksinkertainen käsikranaatti tekee osaavissa käsissä selvää jälkeä lähes sataan metriin. Sopii myös kokkaamiseen.

Kiväärikranu on erikoisase, jossa on ammukset aina vähissä. Tavallisen kiväärin päähän viritetään kranu piippuun menevän tangon avulla, jonka jäleen ammutaan räkäpää aseesta ja kranu sinkoutuu helposti kauemmas kuin kukaan jaksaa heittää.

9mm Parabellum eli Luger on hieman neitimäisen aseen maineessa wehrmachtissa. Syitä voi vain arvailla, sillä Luger on tarkka ja luotettava pistooli. 8 ammuksen lipas riittää melkein koko ryhmän teloittamiseen! Aseen kestävyys on uskomatonta luokkaa, joten vasaraa ei tarvitse sotareissuille ottaa.
Jermut naureskelevat "neiti-pyssylle", mutta raudan lujat veteraanit pitävät aina Lugeria rintataskussa (piipulle tehdään reikä)johon se sopii kuin suunniteltuna (ei ole suunniteltu).

37mm PAK, on panssarintorjuntatykkien eliittiä. Puolenkilon smurgula on huipputarkka ja teoreettinen kantama on 5 kilometriä! Läpäisyteho on riittää tuhoamaan minkä vaunun tahansa ja ase on helppo ladata ja liikuttaa. (vaikka painaakin 500 kiloa)

20mm FLAK on maailman nopein konetykki. Teoreettinen tulinopeus on 450 kranua/putki/minuutti. 20 smurgulan lipas ei siis kauaa vanhene. Neliputkinen ase ampuu oletuksena sekoitus lippaita - lippaassa on 6 AP ammusta ja 14 HE ammusta. Kun laukaisinta polkaisee, jossain tapahtuu!

81mm KRH on epäsuoran eliittiä. Hyvä tulenjohtaja tiputtaa kranaatin vaikka naapurin soppatykkiin (jos on vittumainen mies). Ampumasuunta ei haittaa ja nämä vehkeet on helppo asemoida, suunnata ja kerätä pois.

Ajoneuvot

Skdfz 250/1 on puolitelavaunu, eli edessä on pyörät, alla telat. Etupyörät ei vedä.
Maybachin 100 heppanen riittää liikuttamaan yli viiden tonnin roikaletta 60 km/h. Hieman survomalla 6 ukkoa mahtuu matkustamoon. Sisäänkäynti on takana, kattoa ei ole ja etulaidalta löytyy MG34 joka taipuu ampumaan vaikka suoraan ylös.
Mikään panssarihirmu Skdfz ei ole, mutta ei se ihan käsiaseellakaan rikki mene - paitsi jos ampuu ylhäältä.

Skdfz 250/9 onkin sitten tylympi vehje. Matkustamoa ei ole, sen sijaan löytyy 20 millinen konetykki ja tykkitorni. Konekivääristä ei ole luovuttu modauksessa, mutta tässäkin kastuu - kattoa ei ole.

Stug, eli rynnäkkötykki, on 24 tonninen hirviö jossa on järkyttävä 75mm tykki. Putki on lyhyt ja ammuksen lähtönopeus on verrattain hidas. Raaka kaliiperin koko on kuitenkin kunnioitusta herättävä. Kun Stugi puhuu, muut kuuntelee - paitsi jos tärykalvot meni.
Panssarointi on ensiluokkainen ja suoraan edestä Stug on lähes tuhoutumaton. Varsinainen heikkous onkin ainoastaan MG:n puuttuminen ja suhteellisen pieni ammusvarasto.
Maybach on tähän tyrkännyt 300 heppasen jolla saavutetaan 40km/h.

Opel blitz on kolmetonninen kuorma-auto. Ruma kuin itse saatana, meluisa ja huojuva, jokainen lavalla matkustamaan joutuva vihaa mokomaa romua. Tyypillisesti samat ukot joutuvat myös nukkumaan lavalla resuisen pressun kyseenalaisen suojan alla. Blitz on kuitenkin luotettava ja vahva, eikä matkustaminen kopissa ole kovin kurjaa.