Jokimetsän laulu:PJn speksaukset
Puolustusliiton kasaaminen sujuu hyvin, ylevöityt ovat tehokkaita. Sana liitosta kuitenkin kiirii myös Rakastajattaren korviin. Tämä keksii pyrkiä mukaan liittoon selvittääkseen lisää hankalista aurinkoisista.
Saattue syväisiä ja varjomaalaisia saapuu juhlavasti Samaraan. Mukana kuunvarjo Ikiroudan Sydän, Siipien Varjo Kadotetun Kevään Auringon Edessä ja Kuiskaava Tuhka. Luurankoratsut, joilla sieluteräspassaria ja koristeelliset hautajaisvarusteet. Ilmassa leijuvat tummakaapuiset pitkät olennot, joiden päänä on hevosen kallo. Raskaat kaavut eivät liikahdakaan tuulessa ja kaavun alta valuu raskasta usvaa. Molemmilla olennoilla on koristeellinen sieluteräsviikate.
Minä, sanansaattajanne Ikiroudan Sydän, Hänen Jota Täytyy Totella nöyrin palvelija, kutsun Teidät kunnioitetun valtiattaremme Kyynelviittaan Puetun Rakastajattaren nimissä vierailulle neuvottelemaan Koilisesta pulustusliitosta hänen korkeutensa tiluksille, Tomun ja varjojen laaksoon, Purppurajään linnakkeeseen.
Kiriel raahaa Kaihomielen ja tämän keijun esittäytymään Airueelle, sillä toivoo voivansa hälventää Airuen huolia ja samalla auttaa Kaukaman sukua. Keiju esittäytyy: Marius Siniviitta, Pohjanhovin Tuulikulkijoiden edustaja kuolevaisten mailla ja valtias Katharon Jäänsurman ja valtiatar Illiane Hopeasarven valalapsi.(hovi pääasiassa kimaltavaa kulkuetta(compassion)/peilien herttuakuntaa(temperance))
