Jokimetsän laulu:PJn speksaukset

Kohteesta ExcaliburWiki
Versio hetkellä 16. toukokuuta 2010 kello 23.18 – tehnyt Emie (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Älä tirkistele! Tämä ei kuulu sinulle. Nih.

Kehä on kuulemassa Terältä vastauksia kysymyksiinsä.

Matkasin pitkään ja syvälle. Joka aamu pukeuduin useampiin uniin, suojaksi päivän ohutta kerrosta vastaan, jonka pinnalla asuu myrkyllisiä kasveja ja pieniä olentoja suut täynnä hampaita ja sanoja.

  • Jalava: Missä ongelmia aiheuttaneet keijut ovat/Miten ne voi löytää?
seuratkaa hopeista pohjolan jokea
*osoittaa paikkaa aukaisemassaan kartassa*
ja seuratkaa mehiläisiä

olette perillä, kun
yöstä muinaisuuden udun
nousevat hopeiset muistojen metsät
hämärästä painajaisten
mustat suot unohduksen
niiden keskellä on kaupunki
vihreä labyrintti
lasitornit korkeuksissaan

siellä kuningatar nojaa kalpeaan käteensä
vihreiden salien uumenissa

Terällä on kuitenkin muutakin kerrottavaa...

Kumarruin lähelle maata
missä kaikki uinuu

Näin yhdessä rakennettuja linnoja
joissa nukkuu vangittuja henkiä
kultaiset portaat
RAAAAGH!

Polultaan harhautuneet isät
saavat kunniaa
mutta se ei heille kuulu
ja perityn hiljaisuuden lapset
kuulevat Laulun Jota Täytyy Totella

Laulu on kaikki nämä sanat välillämme
kulkematon pitkä tie, päivä kohoamaton
laulu, välittömän tyydytyksen ansa
esirippu joka turhaan kaipaa repeämistään
kun laulu kulkee kaikki valheet kantaen
ja tietää ettei niitä nää, ne hetken lämmittää 

Ja sametinpehmeä
on kylki kuolon kolean
ja sametinpehmeä
on kahva veitsen, aseen
ja sametinpehmeä on
silkkivaippa valkea
ja sametinpehmeät
ovat rakastajan huulet 

Lopuksi Terä kertoo lähtevänsä joksikin aikaa muualle, tärkeitä asioita, jotka on hyvä hoitaa nyt kun Rämemies ei ole maisemissa.

Vartiojoukot ja valkoinen aarnikotka

Nämä voivat tulla vastaan matkalla pohjoiseen, lähellä Marikan alueen rajaa tai sitten tiedustelijoina Samaran alueella, riippuu hieman pelaajien toimista.

4 katafraktia tavallisten aarnikotkien selässä, komentajalla valkomusta aarnikotka, kuin sääksen ja lumileopardin välimuoto. Joku (kuka?) on tuonut tämän muinaisesta Athanasiasta keijujen ulottuville, aarnikotka ei ole ihan keijujen hallinnassa. Ylväs ja ylpeä eläin tuijottaa ylevöitynyttä pitkään hurjilla keltaisilla silmillään, kunnes kumartaa hieman valkeaa päätään. (Valkea aarnikotka ei ole villeyden aikaansaama mutantti, vaan 1AK:lla Balianin Craft:Genesiksellä valmistama lahja Aurinkoiselleen. Tämä varmaan tuo joitain muistikuvia Pilven ja Jalavan mieleen...)


Ennustuksia


Pääsivu
PJ:n jutut