|
|
| Rivi 8: |
Rivi 8: |
| | | | |
| | ---- | | ---- |
| | + | [[Jokimetsän laulu:PJn menneet|Aikaisemmat speksaukset]] |
| | | | |
| − | '''Kehä on kuulemassa Terältä vastauksia kysymyksiinsä.'''
| |
| − |
| |
| − | Matkasin pitkään ja syvälle. Joka aamu pukeuduin useampiin uniin, suojaksi päivän ohutta kerrosta vastaan, jonka pinnalla asuu myrkyllisiä kasveja ja pieniä olentoja suut täynnä hampaita ja sanoja.
| |
| − |
| |
| − | *Jalava: Missä ongelmia aiheuttaneet keijut ovat/Miten ne voi löytää?
| |
| − |
| |
| − | <nowiki>
| |
| − | seuratkaa hopeista pohjolan jokea
| |
| − | *osoittaa paikkaa aukaisemassaan kartassa*
| |
| − | ja seuratkaa mehiläisiä
| |
| − |
| |
| − | olette perillä, kun
| |
| − | yöstä muinaisuuden udun
| |
| − | nousevat hopeiset muistojen metsät
| |
| − | hämärästä painajaisten
| |
| − | mustat suot unohduksen
| |
| − | niiden keskellä on kaupunki
| |
| − | vihreä labyrintti
| |
| − | lasitornit korkeuksissaan
| |
| − |
| |
| − | siellä kuningatar nojaa kalpeaan käteensä
| |
| − | vehreiden salien uumenissa
| |
| − | </nowiki>
| |
| − |
| |
| − | Terällä on kuitenkin muutakin kerrottavaa...
| |
| − |
| |
| − | <nowiki>
| |
| − | Kumarruin lähelle maata
| |
| − | missä kaikki uinuu
| |
| − |
| |
| − | Näin yhdessä rakennettuja linnoja
| |
| − | kristallien loistetta
| |
| − | Iltapäivän auringossa vuoret siintää hopeaa
| |
| − | laaksot kultaa kimaltaa ja joki helisee
| |
| − | vaipuu kevyt käsi ja muisti vaeltaa
| |
| − | yli kaiken annetun, palanne hurjaa maailmaa
| |
| − |
| |
| − | Polultaan harhautuneet isät
| |
| − | nostettuina kunniaan
| |
| − | hiljaisuuden perineet lapset
| |
| − | tuudittautuneena lauluun
| |
| − |
| |
| − | Ja sametinpehmeä
| |
| − | on kylki kuolon kolean
| |
| − | ja sametinpehmeät
| |
| − | ovat rakastajan huulet
| |
| − | </nowiki>
| |
| − |
| |
| − | Lopuksi Terä kertoo lähtevänsä joksikin aikaa muualle, tärkeitä asioita, jotka on hyvä hoitaa nyt kun Rämemies ei ole maisemissa.
| |
| − |
| |
| − | '''Vartiojoukot ja valkoinen aarnikotka'''
| |
| − |
| |
| − | Nämä voivat tulla vastaan matkalla pohjoiseen, lähellä Marikan alueen rajaa tai sitten tiedustelijoina Samaran alueella, riippuu hieman pelaajien toimista.
| |
| − |
| |
| − | 4 katafraktia tavallisten aarnikotkien selässä, komentajalla valkomusta aarnikotka, kuin sääksen ja lumileopardin välimuoto.
| |
| − | Joku (kuka?) on tuonut tämän muinaisesta Athanasiasta keijujen ulottuville, aarnikotka ei ole ihan keijujen hallinnassa. Ylväs ja ylpeä eläin tuijottaa ylevöitynyttä pitkään hurjilla keltaisilla silmillään, kunnes kumartaa hieman valkeaa päätään. (Valkea aarnikotka ei ole villeyden aikaansaama mutantti, vaan 1AK:lla Balianin Craft:Genesiksellä valmistama lahja Aurinkoiselleen. Tämä varmaan tuo joitain muistikuvia Pilven ja Jalavan mieleen...)
| |
| | | | |
| | | | |
Versio 13. heinäkuuta 2010 kello 17.10
Älä tirkistele! Tämä ei kuulu sinulle. Nih.
Kehä tapaa Tasankojen Satakielen, Pilvi näkee unen kuolleesta miehestään. Paikallisilta hengiltä kysellään juttuja.
Pilven uni:
Kylmä, tuulen piiskaama eloton tasanko pohjoisessa. Havu seisoo vehreän puun vieressä ahavoituneena ja terveenä, kun Pilvi kulkee lähemmäs, kuumetaudin merkit ilmestyvät miehen kasvoille. Kasvot muuttuvat kalpeiksi, posket painuvat lommoille. Silmien tuli sammuu, harmaa kalvo peittää silmät. Pilvi ei kuitenkaan voi kääntyä pois, on pakko päästä miehen luo, ylevöitymisen tuomilla uusilla voimilla voisi olla mahdollista pelastaa Havu... Pilvi ehtii mielestään miehen luokse ajoissa ja sulkee tämän syliinsä, kädet kuitenkin kohtaavat vai jääkylmää ilmaa, mies on harmaa haamu, joka katsoo surullisin anovin silmin. Puu on kuihtunut, muuttunut mustiksi piikeiksi, oksalla istuu varjomainen harmaa huputettu hahmo, jonka kädestä kulkee kylmä, kalseanharmaa ketju Havun kaulaan.
Aikaisemmat speksaukset
Ennustuksia
Pääsivu
PJ:n jutut
