Absalon/15. pelikerta

Majoituttiin laivalla ja seuraavana päivänä ryhdyttiin etsimään hyvälaatuista puolituiskessua laivattavaksi Ovensuuhun. Tehtiin kaupat isosta, n. 15 kultarahan lastista hyvälaatuista kessua sekä n. 7 kultarahan lastista muita kessulaatuja, puolituisten viiniä ym. sekalaista.

Kulutettiin seuraava päivä tutustuen Ratain nähtävyyksiin. Havaittiin, että Astralian paluusta eivät ole vielä suurissa määrin tavoittaneet Rataita, tai ne on kuitattu "merimiesten juttuina".

Seuraavana aamuna lähdettiin takaisin kohti Absalonia. Toisen matkapäivän iltana Lindon takakannella käyskennellessään kuuli laivan perästä epämääräistä kolinaa ja näki vedessä vihreitä humanoidihahmoja pyörimässä peräsimen ympärillä. Hän kutsui perämiehen katsomaan, ja tämä hälytti Idän ihmeen koko miehistön aseisiin.

Pian aseistautunutta merenväkeä alkoi kiivetä laivan laitojen yli kannelle, ja alkoi kiivas taistelu. Emilion kannustaessa mastosta miehistö piti etukannella hyvin pintansa merenväkeä vastaan. Samaan aikaan takakannelle nousi vaarallisen näköinen suurempi, nelikätinen humanoidi, mutta Lindon pysäytti tämän sijoilleen loitsullaan ja Sotilas teloitti avuttoman vihollisen.

Tästä huolimatta Sotilas, Lindon, Charlees ja kapteeni olivat jäämässä takakannella pahasti alakynteen. Tämän huomatessaan kehotti Lindon takakannella olevia perääntymään etukannelle muun miehistön joukkoon. Hän laskeutui Sotilaan suojatessa vauhdilla takakannelta etukannelle johtavia rappusia kaatuen etukannelle päästessään, ja kapteeni ja Charlees seurasivat pian ketterämmin perässä. Samaan aikaan merestä nousseet useat viholliset kuitenkin yllättivät yhteisrynnäköllä jo aiemmin pahasti haavoittuneen Sotilaan ja naulasivat tämän keihäillään julmasti rintakehästään kanteen.

Taistelun alkaessa kauhistunut Amy oli pyrkinyt lähinnä pysymään poissa jaloista ja tulilinjalta. Lopulta hän kuitenkin sai otteen itsestään ja pyysi Alexanderia auttamaan hänet kajuuttaan noutamaan miekkaansa. Alexander otti Amya kädestä kiinni, napsautti sormiaan ja yhtäkkiä he olivat kajuutassa. Sieltä palattuaan Amykin otti urheasti osaa taisteluun.

Alakannella Lindon yllytti miehistöä kerääntymään yhteen ja käymään yhdessä viimeisiä merenväkisiä vastaan. Samalla hän pudotti yhden kannelle pyrkineen merenväkisen takaisin mereen loitsulla, joka sai merenväkisen pelkäämään ja pakenemaan häntä. Pian loput merenväkiset totesivat taistelun hävityksi ja pakenivat lukuunottamatta toista nelikätistä hirviötä, jonka kapteeni kuitenkin pian lopetti tikarillaan.

Taistelu oli voitettu, mutta millä hinnalla! Sotilaan kaatuessa itseään alakannelta keräillyt Lindon havahtui vasta nyt huomaamaan, ettei Sotilas ollut enää hänen vierellään, ja ryntäsi pää kolmantena jalkana yläkannelle vain huomatakseen, että mitään ei ollut enää tehtävissä. Sotilas oli kuollut välittömästi rintakehänsä lävistäneisiin keihäisiin. Lindon tuupertui itkien kuolleen suojelijansa viereen, mutta sai pian itsestään otteen ja siirtyi auttamaan niitä, jotka vielä olivat ensiavun ulottuvissa ja tarpeessa.

Haavoittuneet viholliset lopetettiin ja kuolleet viholliset heivattiin mereen. Sotilaan ja kahden taistelussa kaatuneen miehistön jäsenen ruumiit valmisteltiin ja asetettiin odottamaan merihautajaisia, jotka myöhäisen ajankohdan vuoksi päätettiin pitää vasta seuraavana aamuna. Laiva seisoi yön ankkurissa meriväen peräsimelle aiheuttamien vahinkojen vuoksi.