Sivutorni:Hahmojen päiväkirja
2024-06-19
Hahmot
- Varpunen, samooja, puolituinen
- Tarpa, palkkasoturi, ihminen, Zesshistä
- Ilpo, velho, ihminen, opettajavelho kuoli
- Andronikus, munkki, kääpiö, hylätty vauvana/lapsena ihmisten luostariin, ei vielä partaa
Uudisraivaamme Hirvan pääkaupungin sivujoen paikkeilla. Pomomme on ritari, jonka joku paroni on lähettänyt.
- Ryhmällänne on yksi ensiapupakkaus. Kuka sitä kantaa? -> Andronicus
2024-07-03
Ritari Markard, aseenkantaja/palvelija Folko. (Paroni Lambertin alaisia.) 7 maalaisperhettä. Alue on raivattu vuosi sitten, nyt on aika kyntää ja rakentaa.
Hiisiheimo Raadonsyöjät majailee näillä main. Sitkeitä, kärsivällisiä, kestäviä, hitaita. Niiden jälkiä on näkynyt vähän.
Valmistelemme paikat päivän aikana. Ritarilla on komea teltta ja muilla vaatimattomammat.
Aamulla ritari aikoo pitää puheen ja Andronicus ja Kylli Naappu pitävät aamurukouksen ja messun. Grhaman ja Samuelan siunausta alkavalle kylälle.
Tarpa ja Varpunen käyvät tarkistamassa lähitienoot. Ei ole mitään kovin vaarallisia luolia, kallionjyrkänteitä yms. Esiraivattu metsäpalsta.
Andronicus raivaa itselleen ahjon paikan. Hänen pitää auttaa perheitä kivijalan rakentamisessa ja viimeistelyssä, jotta saa koteihin siunauksen.
Joka perheestä on joku auttamassa ritarin linnakkeen rakentamisessa. Muut perheidenjäsenet rakentavat omia talojaan.
Ilpo auttelee perheitä ja nuuskii taikuutta ympäristössä.
Varpunen löytää suonsilmäkkeitä. Merkkaa kelopuille suunnan kylälle. Hiisien vanha leiri. Merkkaa ansakuopan.
Kylän keskipisteeltä vähän alajuoksulle on pieni nyppylä. Markard tekee maavallitusta sinne.
Kun Tarpa on saanut arvioitua lähiympäristön turvatilanteen, hän auttaa Markardin linnoituksen rakentamisessa.
Varpunen menee kauemmas. Hän löytää lisää hiisien päiväleirejä. Uusin on viime vuodelta, mutta on jo 5 virstan päässä kylästä. Muutama rotko, mahdollinen karhuluola, suoalue. Hän tekee karttaa.
Pohjoisessa on iso kivipaasi, jossa ei ole juurikaan jäkälää. Sitä ei vain kasva siinä, ei ole siivottu pois. Kuin kellertävän tummaa, kovaa hiekkakiveä. Pystyssä ja aika sileä. Sen ympärillä on heikkoja jälkiä. Joku samooja kertoi, että turkismetsästäjillä on omia turvapaikkoja täällä. Tuulensuojassa on kepinreikiä. Luultavasti samoojien tai metsästäjien arvostama. Ehkä siunattu. Kuulemma hiidet eivät hyökkää siellä.
Varpunen odottaa ja illalla valo osuu siihen hienosti ja värjää koko paaden sivun punaiseksi.
Peltoja on raivattu.
Varpunen vie Tarpan, Ilpon ja Andronicuksen kivelle. Andronicus tutkii sitä Ilpon avustuksella. Kiven alkuperä on jossain kaukana muualla. Jätti on tuonut sen jostain, mutta joku muukin on sillä jotain tehnyt. Maanpinnan alapuolella on jotain? Pienellä kaivamisella löytyy haltiariimuja. Hiisille epämiellyttävä.
Kaksi viikkoa, kaksi tavanomaista messua. Ennen kolmatta Kylvölän emäntä tulee juttelemaan Andronicukselle. Tuota noin, Markardille pitäisi puhua. Mutta emäntä ei oikein osaa kertoa. Folko tulee iltaisin lepertelemään tyttärelle. On vähän liian aikaista sellaiselle. Andronicus lupaa hoitaa.
A menee etsimään Folkon. Tapaavat, kun Folko on matkalla linnakkeelle. A ehdottaa etäisyyden pitämistä Kylvölän tyttäreen. Hän juttelee Folkon kanssa ja ilmeisesti Folko yrittää etsiä itselleen seuraa kaikkien kyläläisten joukosta. Ainakin 4-5 talon tytöt ja poika tai pari. A suosittelee Folkoa pysymään housuissaan.
F: ”No jos susta ei saa vakituista seuraa…”
Hän vain yrittää toteuttaa Hainen oppeja. Käännähtää ja lähtee Kylvölän talon suuntaan.
A menee Markardin puheille. Valittaa, että Folko on riiustelemassa. Eikä edes hankkimassa vaimoa. Markard nyökkäilee ja lupaa selvitellä asiaa.
Seuraavana päivänä A pitää messun. Sen jälkeen Markard menee Folkon luo ja sättii kunnolla, että ei tämmöistä lirkuttelua. Folko selkeästi suuttuu ja aikoo kostaa Andronicukselle.
Seuraavalla viikolla Varpunen näkee virstojen päässä jonkinlaisen nuotion savun. Hän hiippailee lähemmäs. Kuuluu puhetta, kuulostaa hiideltä. Tusinan verran hiisiä. V palaa takaisin kylälle raportoimaan.
Tarpa on sitä mieltä, että kannattaa valmistautua ja siirtää kyläläiset turvaan linnakkeen viereen. Andronicus auttaa.
Varpunen lähtee seuraamaan hiisiä. Hän etsii jälkiä. Hiidet ovat tulleet lähemmäksi ja leiriytyneet suonsilmäkkeen lähistölle, josta näkevät harvennetulle metsäalueelle. Muut kuusikon varjossa, yksi on laavun alla, näyttää isommalta kuin muut. Sillä on metallinen kirves. Köysiä, säkkejä. Ne aikovat ryövätä meidät.
V tuo uutiset kylään. Jatketaan valmistautumista. Ilpo yrittää vakuutella kyläläisiä, että kyllä tästä selvitään, ei panikoida. Hän on velho, osaa taikuutta ja taikuushan ratkaisee kaiken.
Ilta lähestyy. Ilpo tekee rituaalia. Ritarin linnakkeen eteen tulee maaginen alue…
Yöllä hiisiä alkaa valumaan pimeydessä lähemmäksi. A lumoaa Tarpan varsijousen.
Tarpa ampuu jousellaan. Hän osuu ja hiisi rääkäisee. Muut vetävät maihin. A lumoaa Varpusen lingon.
Hiidet ryömivät ja alkavat kiertää sille puolelle, missä karja ja varusteet ovat.
Ilpo saa rituaalinsa valmiiksi.
Joku hiisi sytyttää soihdun. Tarpa yrittää ampua, mutta varsijousen jänne katkeaa. Varpunen sinkauttaa lingolla ja osuu.
Hiidet ampuvat tulinuolia. Yksi osuu lampaaseen, joka pillastuu ja saa läjän muitakin paniikkiin. V joutuu niiden vetämäksi.
Ilpo ampuu taialla. Se osuu yhteen, kuuluu BHWUMP ja muutama muukin hiisi lennähtää ilmaan.
A lumoaa nuijansa ja tiputtaa muut nuijat.
Tarpa menee huitomaan hiisipomoa miekallaan.
V yrittää rauhoittaa lampaita, mutta ei onnistu. Hiidet juoksevat niitä päin.
A huitaisee hiisipomoa, mutta sepä taituroi Andronicuksen vasaran pois hänen käsistään.
Ilpo läjäyttää taas taialla hiisijoukkoon.
Tarpa menee riuhtomaan hiisipomolta kirveen pois.
Varpunen ei saa ohjattua lampaita. Ne rupeavat hajaantumaan ja Varpunen putoaa maahan. Lampaat tallovat hänet.
Ilpo mätkäisee pomoa kepillä naamaan. Pomo lentää pusikkoon, mutta taikasauva räjähtää ja Ilpo lentää puskaan ja on kuin sairauskohtauksen saanut.
Tarpa menee miekka ojossa pomon perään. Verta valuu.
Varpunen nousee ylös, kaikkeen sattuu, mutta hän onnistuu lyömään yhtä hiittä.
A yrittää mennä hiisien perään, mutta häntä heitetään ampiaispussilla.
Ilpo ampuu pomoa puolustavia hiisiä taikatikalla. Tarpa leikkaa siltä pään irti.
V ottaa linkonsa ja ampuu hiittä. Se kompastuu ja tiputtaa lampaan, törmää toiseen, joka tiputtaa myös lampaan. Lampaat juoksevat jonnekin, hiidet ovat tulossa Varpusta päin.
A juoksee puroa päin välttääkseen ampiaiset. Hyppää sinne. Ampiaiset pörräävät hetken ja lähtevät sitten pois.
Varpunen: ”Hiisiä!” V yrittää taistella, mutta toinen väistää ja toinen kamppaa. Toinen kiertää köyden Varpusen jalkojen ympäri ja lähtevät juoksemaan pois.
Muut lähtevät perään. Tarpa yrittää heittää pomon kirvestä hiisiä päin, mutta se osuu oksaan ja sinkauttaa sen Tarpan jalkaan. Ilpo yrittää heittää loitsulla. Se kimpoilee hiisien käsistä toiseen. Kummallista. Päästävät irti Varpusen köydestä.
Keräämme lampaat yhteen. Menetimme neljä. Mutta hiisipomo on kuollut, ja Tarpa varmistaa, että muutkin kaatuneet tapetaan (7).
Linkutamme takaisin linnakkeelle. Haudataan ne sitten aamulla.
A poistaa lian yms. Varpusen vammoista. Ilpo ottaa ensiapupakkauksen ja hoitaa Tarpan kirvesvamman. Jos he lepäilevät pitkään aamuun, vammat paranevat tuoreista parantuvaksi.
Varpusen ruhjeet paranevat yön aikana.
2024-07-10
Varpunen herää myöhään aamulla, toteaa että sattuu ja kaivaa samantien kessut esiin.
Kyläläiset vievät eläimet ja tavaransa takaisin tiloille. Ehkä jonkun vasara on viety.
Andronicus haluaa tilata rautaa seuraavalla kauppareissulla.
Puolenpäivän aikoihin Markard pitää puheen. Andronicus pesee naamansa, Ilpo kampaa tukkansa, Tarpa vaihtaa vaatteet ja Varpunen vaivautuu tulemaan paikalle. Sotilaat ovat puhdistaneet varusteensa. Markard kiittää puolustajia. Väki vaikuttaa tyytyväiseltä.
Puheen lopussa Tarpa ehdottaa, että joka huushollista tulisi yksi tyyppi lisätaistelukoulutukseen, pliis.
Kyläläiset: ”Mutta sähän olit täysin pätevä, hoidat vaikka 10 hiittä kerralla. Meillä on taloja rakennettavana!”
Tarpa saa 3 stressiä.
Kutilan tilan emäntä toteaa, että viedyt lampaat olivat heidän. Saisiko apua?
Tarpa ehdottaa, että muut antaisivat yhden lampaan ja saisivat sitten takaisin karitsan ensi vuonna. Markard toteaa, että hyvä ehdotus. Sille ei ole juuri vastustusta.
Tarpan vaimoehdokkaat: Annikki, Haina, Hilla, Saima. (Periaatteessa ehkä Hillan ja Saiman äiti Virpi, joka on eronnut.)
Andronicus rakentaa ahjoa. Hän käy myös asettelemassa talojen perustuskiviä.
Markard haluaa, että linnakkeen yksi seinä rakennetaan jo nyt kivestä. Se olisi iso homma ja rajoittaisi linnaketta… Andronicus yrittää selittää, että ei kannata. Markard suostuu lopulta, mutta on myrtynyt.
Varpunen tarkistaa hiisien jäljet. Ovat paenneet. Hän asettaa ansoja ja tuo välillä kylään riistaa. Saisikohan tehtyä ansoja, joihin jää kiinni vain hiisiä, ei eläimiä?
Varpunen vie Ilpon tutkimaan haltiakiveä. Se on taikainen, yllätys. Hän kopioi haltiariimut.
Kiveä voi käyttää suojaustaikuuteen. Jos sen rahtaisi kylään, se varmasti auttaisi. Vaatii myös rituaalia, koska se on kytketty tähän paikkaan.
Tarpa saa kerättyä viikoittain muutamia koulutettavia. Lisäksi yhden yli-innokkaan kymmenvuotiaan Heinon, joka heiluu miten sattuu.
Andronicuksen ahjoprojekti tulee käytettävään tilaan. Testikäyttö sujuu. Toisella kerralla hän aikoo ehkä kunnostaa jotain. Heino tulee katsomaan ja Andronicus käskee pysymään kaukana. Sitten Andronicus puhuu hetken Tarpan kanssa. Sitten kuuluu kiljaisu ja Heino vaikeroi jonkun ahjon reiän takana palovammaisena. A dunkkaa Heinon kylmävesiämpäriin ja yrittää sitten parantaa ruhjeita. Palovamma kutistuu vähän ja tulee vähän tervettä ihoa, mutta loppu menee mustaksi ja karrelle.
Tarpa nappaa Heinon kantoon. ”Mitä sä teit!”
A yrittää puhdistusloitsua. Karrelle palanut osa tippuu, mutta sen alla on massiivista arpea.
Ilpo hoitaa Heinon palovammaa. Se sentään onnistuu jotenkin.
Mutta ahjossa on rakennevika.
Tarpan ja Varpusen vammat paranevat.
Varpunen jatkaa samoilua. 10–15 virstan etäisyydellä löytyy kaksi eri paikkaa.
Vetinen alue rinteen pohjalla, siellä on tosi isoja sieniä. Jossain on kalliota, neliskanttinen suuaukko. Ehkä kääpiötekoa. Sen ympärillä ei ole mitään eläintenkään jälkiä.
Toisella suunnalla toinen epäilyttävä. Kuollutta metsää?
Varpunen ottaa sienestä näytteen ja palaa kylään. Se on tavallista jotain tattia. Varpunen ei tule kipeäksi sen syömisestä.
Talot edistyvät, samoin linnake. Keskikesä lähestyy.
Markard kutsuu sotilaita ja meidät luokseen. Hän aikoo lähteä hakemaan kihlattuaan ja tuoda hänet katsomaan paikkoja. Jättää Tarpan vastuuseen.
Varpunen löytää painauman harjanteiden välissä. Kuolleita puita. Pitäisi olla suota, mutta on erittäin kuivaa. Keskellä syvenemä. Tulee pahat vibat.
Ilpo suunnittelee kanoille munantuotantorituaalia.
Markard tulee takaisin. Mukana muita vartijoita, kihlattu Lind ja hänen hovityttöjään. Markard käskee kaikkia siistiytymään. Varpusta ei kiinnosta.
Markardista näkyy toinen puoli: yleensä vähän negatiivinen, epäileväinen, mutta nyt on kovin valoisa ja palvova. Näyttää linnaketta ja taloja ja kysyy toiveita. Seuraavana päivänä kiertävät tiloja. Pienet pidot.
Ilpo valmistaa rituaalinsa. Hän menee kysymään Kutiloilta, että voisiko taikoa heidän kanalansa. No joo, mutta heidän pitää saada katsoa tarkasti miten se tapahtuu. Ilpo selittää kaiken tarkasti. Riimuja puupaloihin ja asetellaan tarkasti kanalan ulkonurkkiin.
Ilpon rituaali kanaistaa häntä vähän. Hän puhuu hiukan kaakattaen ja nyökkää kuin kana.
Menemme katsomaan kuollutta painaumaa. Varpunen kertoo muutaman kanavitsin.
Savumme painaumalle. Muillekin tulee paha viba. Ilpo taikoo ja jakaa aisteja muillekin. Kyllä se on taikainen. Yllä on kuumaa väreilyä. Voimakkaampaa keskellä.
Tarpa koskettelee ja haistelee puita ja maata. Pistävää. Tarpa potkaisee kantoa ja sieltä pöllähtää jotain. Pistelee keuhkoissa. Keuhkomyrkytys. A yrittää puhdistaa sitä loitsulla. Tarpa yskii limaa ulos. Andronicuksen jalkojen juureen tulee pari eri näköistä läikkää. Peräännymme.
Ilpo ja Varpunen virittävät märät rätit suun eteen ja menevät keskelle. Vibat pahenevat. Keskellä on hiekka-alue. Ilpo kävelee varovasti ja tökkii sauvalla. Sitten hiekka alla alkaa pettää ja imeä sisään. Varpunen kuulee imemisääniä ja panikoi, kun luulee uppoavansa hiekkaan.
Ilpo tutkii aluetta. Mitä kestää, mille on altis? Kestää kuivuutta. Lienee altis pyhälle vedelle. Alkuperä lienee demonista, toismaailmallista. Vihamielistä tälle maailmalle, mutta ei kirkolle. Toinen maailma on jotenkin sekoittunut tähän. Aika vanha, ehkä pari sataa vuotta.
Palaamme kylään.
Tulemme takaisin sateen aikaan. Sade tuntuu väistävän laakson! Pilvet halkeavat vähän, tuuli puhaltaa vettä pois päin. Alueen reunoille tulee vähän enemmän tippoja kuin keskelle. Sade ei muodosta virtaa siellä. Sen sijaan juuri harjanteen toiselle puolelle sataa selvästi enemmän.
Ilpo taikoo taikuuden aistimista. Muutkin saavat täyttä aistia. Jokin tuntuu vetävän aisteja ja kaikkea kulhon keskelle. Tuulivirta puhaltaa sinne päin, kuin kotiin pääseminen kauhean vammauttaman taistelun jälkeen.
Varpusen mielestä tämä on väärin. Hän menee sateeseen. Vesi tuntuu pahalta ja öljyiseltä, tuleeko hän enää koskaan olemaan kuiva, liukeneeko hän…
Tarpa kaataa vettä vesileilistään. Maa rätisee ja kirkuu.
Lähdetään pois. Tuntemukset muuttuvat normaalimmaksi.
2024-07-17
Tarpan keuhkoissa on vieläkin myrkkyä yms.
Ilpon loitsussa on vieläkin vikaa. Hän tutkii ongelmaa. Kimpoilun logiikka riippuu Varpusen asennosta.
Joku turkismetsästäjä kävi kylässä aiemmin. Toinen tulee ja jää enemmän juttelemaan. Ilpo ja Varpunen jututtavat häntä. Tyyppi haluaisi Ilpon ja Varpusen mukaan etelään päin hetken aikaa, siellä on joku turvallinen siunattu puu, mutta siellä saa painajaisia.
Kylään hyökänneet hiidet olivat Raadonsyöjiä. Mutta ei ole tarkempia tuntomerkkejä. Kirveen omistaja saattoi olla joku Lohkare nimeltään.
Varpunen asettelee ansoja ympäristöön. Vähän riistaa. Ansa, joka tepsisi vain hiisiin?
Tarpa kouluttaa kyläläisiä ja yrittää parannella keuhkoja. Parin viikon päästä hän on parantunut.
Menemme kääpiökaivokselle. Vetistä maastoa, isoja sieniä.
Mennään sisään. Ovi on viety. Tullaan risteykseen. Varpunen rupeaa pitämään karttaa. Vasemmalle, siellä on tyhjä kapea huone. Oviaukkoja, katossakin reikä. Asuinhuoneita. Yhdessä on syvennys, jossa on kyhjöttävä ruumis. Varmaankin ihminen. On kaivanut seinästä päälleen maata. Vastakkaisessa nurkassa on sipulin kaltainen asia kaulanauhassa?
Huonekalujen paikkoja näkyy.
Palataan risteykseen. Tarpa huomaa siellä jälkiä. Laahustavaa? Varpunen lähtee seuraamaan. Käytävä päätyy isompaan halliin. Kaukana kuuluu kolinaa. Oviaukkoja, joissakin on joku kumma suoja. A tunnistaa sulaton tms. Kiviseinät, kaariholvikatto. Seinä iso monimutkainen kuviojuttu.
Kolina tulee käytävästä vasemmalla. Samaan suuntaan mistä tulimme menee toinen käytävä, karkeasti kaivettu.
Varpunen menee tökkäämään yhden oviaukon edessä olevaa juttua sauvalla. Se on kuin kalvo. Sauva imeytyy sinne ja jää jumiin. Ei millään lähde irti. Tarpa päättää panna soihdun siihen. Hetki menee, mutta sitten leimahtaa. Sauva menee. Nyt Varpusella on nuija.
Mennään kolinaa kohti. Käytävä, kääntyy kerran. Löytyy ovi. Se on hieman raollaan. Varpunen menee kurkistamaan. Siellä on 2 kpl epäilyttävän näköisiä olioita. Muodostuvat kepeistä, kivimöykkyjä ja limasta. Humanoidimaisia, mutta ei päätä, keskiosa on keppiverkko. Ovat rakentamassa kolmatta. V seisoo hetken suu auki ja peruuttaa sitten muiden luo.
Varpunen: ”Olen pihalla. Kai ne voidaan jättä sinne.”
Mennään katsomaan kuviota. Se on kummallinen. Vähän kääpiöriimuja. Ilpo tutkii. Kääpiötekoa, monta sataa vuotta vanha. Siitä saa maataikuutta irti jotenkin. Siinä on jotain ei-kääpiöllisiä tuoreita muutoksia. Jossain kolossa on kivi, joka on hieman murentunut ja muotoutunut.
Tarpa menee kalvon aukolle. Nenässä pistelee. Edempänä se lisääntyy. Mutka. Kammio, jonka lattialla on kuolleita eläimiä ja kasveja ja muita jätöksiä.
Muut kammiot: Varastohuone. Korkeampi, jossa on masuuni tms., ja putki ylöspäin, puutikasta.
Mennään tutkimaan isompaa käytävää, joka menee syvemmälle. Siellä on urat. Mutkittelee vähän, kivireunukset loppuvat, sitten taas puulla tuettua. Aika kaivos.
Kaivoskäytäviä, käytäviä, joissa on hukkakiveä. Yhdessä käytävässä on kuonakiveä, josta saisi ehkä pieniä määriä muita metalleja.
Karkea käytävä on hieman huolestuttava. Siellä on sentään tukipilareita. Seinää on lähinnä pakattu. Vähän kosteampi tai limaisempi. Varpunen ja Tarpa menevät tutkimaan. Ilpo vetää reustaan lankaa, joka kiinnitetään.
Edestä kuuluu kolinaa… Lanka loppuu. Maassa on lätäköitä. Varpunen ja Tarpa jatkavat silti varovasti eteenpäin. Käytävässä on pieniä sieniä.
Käytävä alkaa aueta. Iso alue. Vähän valoa jostain. Paljon pilareita, kuin solumaisia alueita.
Rihmastojen perusteella lienee yhteydessä yläpuolella olevaan suohon. Täällä tuotetaan sieniä ja limaa yms. Lähellä oviaukkoa on sileä kivi. Varpunen ottaa sen pois. Sen takana on syvennys, jossa on kivinen uurna. Siellä lienee jotain sisällä. Varpunen jättää sen sinne.
Palaamme takaisin. Palaamme ensimmäiseen risteykseen ja sieltä oikealle. Näyttää vähän samalta kuin vasenkin. Yhdessä oviaukossa on kiviä. A vasaroi kiveä ja se tipahtaa. Takaa tulee paha haju. Tarpa raivaa sen jälkeen loput. Haju on pistävä, eltaantunut. Lattiasta kattoon oleva limaseinä, jonka sisällä on ihminen. Se kääntyy katomaan meitä.
V: ”Onko se elossa?”
Tarpa: ”Öö.”
Ilpo havaitsee taikuutta. Tyypissä on enemmän kuin limassa. Tarpa tuo soihdun lähemmäs. Iho on vähän paisunut. Lima värähtelee. Pää työntyy kohti liman reunaa. Suun eteen muodostuu reikä.
”Tervehdys, matkaajat. Minä olen Ditmund Mahtava.”
Hänellä on pieniä ongelmia. On kuitenkin elossa. Olisi kiitollinen, jos leikkaisimme sen.
Tarpa ihmettelee. Ditmund ei ole kovin luotettava henkilö. Mutta tuskin hyökkää heti kimppuun.
Tarpa juttelee hänen kanssaan. On ollut täällä kuukausia. Luultavasti oikeasti kauemmin. Lima yllätti hänet.
Ilpo tutkii limaa. Alkoholille erityisen altis, liukenee veteenkin. Voi leikata. Tuli ei toimi.
Varpunen kysyy, mistä hän on kotoisin. Hirvasta.
Ditmund lienee kutsunut liman kalvon takaa ja jäänyt siihen jumiin.
Ilpo: ”Kuka teki seinän?”
D: ”Varmaan se limaotus.”
Tarpa rupeaa leikkaamaan Ditmundia irti.
Alhaalla lienee sieniotus, jonka hän on luonut tai kutsunut. Tai henki sienessä. Ehkä hän olisi halunnut kostaa jollekulle. Mutta lima ottikin hänet talteen… Ei liene kovin hyvä tyyppi…
Tarpa leikkaa ”vahingossa” Ditmundia vähän. Verta ja violettia purskahtaa vähän. Ihoon tulee pieni kuoppa. Ditmund huomaa. Hän valittelee kivusta.
Varpunen kysyy, näkikö Ditmund niitä outoja keppi-kivi-limaolentoja. Ei?
Alkaa kuulua askelien ääniä. Sieltä tulee kävelevä tatti. Ja sen takana keppi-kivi-limaolentoja.
2024-07-31
Tikkuolennoilla on silmiä ympäri kehoa. Jättisienellä on suippo lakki. Itiösilmiä lakissa.
Tarpa ottaa miekkansa ja rikkoo tikkuolentoja. Takana oleva sieni pölläyttelee itiöitä niitä päin. Itiöohjattavia!
Andronicus lumoaa vasaransa.
Varpunen kiertää ja ampuu sientä lingolla. Kivi vain vähän uppoaa sinne.
Ilpo taikoo erehtymättömiä tikkoja. Juuri Tarpan pään ohi ja sinkautuu kuin komeetta päin tikkuolentoa.
Tappelu jatkuu.
Ditmund saa itsensä irti ja haluaa paeta. Hän ottaa kiinni Ilposta ja käyttää häntä suunnilleen ihmiskilpenä.
V: ”Taistele, senkin pelkuri!”
Ditmund ei kuuntele. Hän on yllättävän vahva ja raahaa Ilpoa.
Tarpa iskee sieneltä käsiraajan irti ja itiöitä lentää. Toinen käsirihmasto tunkee Tarpan panssarin alle ja rusentelee.
Varpunen ottaa ja kaataa huoneessa olevia tikkuolentoja Ditmundin entiseen limaan.
Ditmund ottaa ja liimaa Ilpon seinään tukkeeksi ja pakenee.
Varpunen: ”Kusipää!”
Tarpa juoksee raivostuneena Ditmundin perään ja ottaa hänet otteeseen.
Andronicus mätkii sienen maahan.
Varpunen menee irrottelemaan Ilpoa. V saa limaa omiin käsiinsä… Ainakin Ilpon kädet ovat vapaat.
Ilpo miettii, että sieniolento lienee toismaailmallinen otus, demoni.
Tarpa raahaa Ditmundin takaisin käytävään ja heittää hänet sienen päälle. Sieni vähän kuplii.
Ilpo taikoo taikuuden havainnointia. Hän ei havaitse mitään muuta kuin taikuutta.
Ditmundin äänestä eroaa sivuääniä. Ilpon ja Varpusen mielestä se on miellyttävää ja hänet voisi päästää irti. Ditmundin lima yrittää tunkeutua Tarpan panssariin.
Ilmeisesti sieni yrittää komentaa Ditmundin limaa.
Tarpa huutaa Ditmundille ja huitoo sitten tikkuolentoja miekalla. Hänen miekkansa jää kiinni Ditmundin entiseen limaan.
Ilpo lopettaa taika-aistimisen.
Varpunen mätkii tikkuolentoja nuijallaan.
Ilpon loitsu jää kiinni Ditmundiin?
Perustamme nuotion ulos. Levätään vähän aikaa. Ditmund valuu siniharmaata hikeä yms.
Palataan takaisin luolastoon. Pitää tarkistaa, että siellä ei ole lisää olentoja.
Yksi tikkuolento on vielä siellä.
Tutkitaan loppuun. Tarvikekätkö. Osa loitsutarvikkeita tai vastaavaa. Vanhaa matkamuonaa. Ditmundin kamat? Kivikuvion alla olevan möykyt on siirretty pois sinne, missä yksi tikku rakentaa muita. Kuvio tuottaa tikkuolentojen niveliä!
Yksi tikkuolento on alhaalla kaivamassa alhaalla.
Syvennys, jossa on tosi iso sienen jalka. Juuret nousevat ylös ja uppoavat kattoon. Vie vettä ylöspäin. Vieressä on maakasoja. Löytyy vähän arvokkaita kiviä ja mineraaleja.
Jostain kuuluu jyrinää? Ylempää?
Tarpa yrittää tutkia sienen jalkaa. Nääh. Ilpo arvioi sientä taialla. Ehkä vähän keijumainen. Se varmaan muuttuu enemmän tämän maailman asukkaaksi ja jatkaa veden pumppaamista.
Tuhoamme loput kaksi tikkuolentoa.
Kääpiöiden kuviolla voisi ehkä tehdä kiviesineitä…
Lähdemme pois. Paitsi että tunneli ulos on romahtanut. Diiiiiiiiiiiiiiitmuuuuuuuuuuuuuund!
Tarpa raivaa raivolla. Pääsemme ulos jo pimeällä.
Ditmundia ei näy. Hän on vienyt osan kamoistamme. Leiriydytään juuri luolan sisäpuolelle ja nukutaan.
Varpunen jäljestää Ditmunia. Hänestä on jäänyt harvenevia limajälkiä. Hän ei ole mennyt suoraan kylää päin, vaan vähän ohi. Kääntyy muutaman virstan jälkeen, mutta sitten jäljet katoavat. Varpunen etsii lisää… Ditmund on kääntynyt kylän suuntaan. Seuraamme jälkiä. Hän on mennyt kylään?
Mennään antamaan raportti. Joku tyyppi oli nähnyt Ditmundin kävelevän kylällä.
Linnakkeella Markard sättii Folkoa. Folko kuulemma meni ja antoi hevosen jollekin satunnaiselle tyypille. Diiiiiitmuuuuuund! Ei Ditmund varmaan velho ole. Kultisti. On itse oma kulttinsa.
Ei lähdetä Ditmundin perään enää. Mutta pannaan seuraavan kaupunkiinlähtijän mukaan etsintäkuulutus, tämä tyyppi varasti hevosen ja tarvikkeita ja yritti murhata meidät. Ja törkeä vahingonteko.
Andronicus manaa itselleen maaelementaalin.
Varpunen haluaa käydä kaupungissa ostamassa kessua. Markard antaa hänen viedä paronille viestin Ditmundista. Ilpo tulee mukaan neuvottelemaan puolijalokivien myynnistä. (Ilpon varallisuus nousee; hän hommaa osuuksia Lambertin alueen kauppiaista.)
Varpunen jatkaa metsän partiointia.
Tarpa jatkaa kyläläisten kuoluttamista. Hänen kolme vaimoehdokastaan ovat ihan luotettavan oloisia, mutta eivät erityisen. Virpin tyttäret eivät halua puhua äidistään paljoa. Saima vaikuttaa kiinnostavimmalta.
2024-08-24
Turkismetsästäjä kertoi oudosta puusta aiemmin. Oli aiemmin hyvä ja suojaisa, mutta tuottaa nyt painajaisia. Puu on luoteessa päin, ei etelässä.
Matkanteko. Varpunen on tiedustelija, Tarpa tienraivaaja ja Ilpo varusvastaava. Turkismetsästäjä (Sanna) tulee mukaan ja on suunnistaja. Matkaa on 4–5 päivää.
Tarpa tipahtaa jokeen ja hänet pitää pelastaa kerran. Varpunen bongaa pari hiisipartiota ja kierrämme ne. Jotkut hiidet mekastavat vähän enemmän. Ehkä niillä oli bileet.
Iso kuusi kasvaa syvänteessä harjanteen vieressä.
Kiipeämme harjanteelle ja katsomme puuta kaukaa. Siinä on paljon käpyjä ja lintuja. Sanna jää vähän kauemmas. Maa ei näyttäisi muuttuvan erityisesti puun lähistöllä. Kuusen halkaisija on yli jaardin.
Ilpo taikoo taikuuden aistimista. Menee plörinäksi. Kuusi vetää häntä puoleensa. Pakko tutkia. Paljon jännittävää magiaa.
Tarpa tutkii lähistöä. Täällä on paljon hiisien jälkiä. Ovat viettäneet aikaa sen viereisten puiden vieressä.
Varpunen kiipeää puuhun tutkimaan. Siinä kestää. Lisäksi hän tiputtelee Ilpon päälle käpyjä ja muuta roskaa. Siellä on paljon lintujen pesiä. Käpyjä on paljon ja ne ovat vähän kummallisia. Naavassa on mielenkiinotisia kuvioita. Linnut laulavat hienosti. Oravia ei näkynyt yhtään. Kävyt ovat hyvin tiukasti kiinni. Varpunen tiputtaa muutaman Ilpolle. Varmaan yli 200-vuotias.
Andronicus ja Tarpa saavat leirin pystyyn.
Varpunen pääsee kuusen yläosiin. Mitään kovin erityisempää ei löytynyt. Jotain sille varmaan on tehty, mutta ei näin tavallisilla aisteilla havaittavaa. Hän palaa alas.
Juurakko ei ole tyypillisesti litteänä maassa vaan jonkun päällä. Tarpa ottaa lapion, mutta Ilpo yrittää estää. Ei onnistu. Mutta Ilpolle tulee hyvä tunne, että hän estää tuota ruojaketta vahingoittamasta puun ympäristöä. (Ilpo saa siteen puuhun.)
Tarpa raahaa Ilpon leiriin. Ilpo ei halua!
V yrittää kaivaa. Ilpo älähtelee vielä enemmän. A saa soviteltua, kaivellaan vasta myöhemmin. V tutkii sitten maata vähän kauempana ja lähempänä. Siinä on joku muutos, mutta pitäisi kai taikoa.
V osaa loitsun! Siitä ei ole hyötyä (turvapaikka).
Alkaa tulla ilta. Ilpo vain jatkaa.
Nukkumaanmenon aikaan A yrittää taivutella Ilpoa nukkumaan. Ilpo suostuu.
Varpunen tekee turvapaikka-loitsunsa. Sen tekeminen väsytti vähän jostain syystä. Nukutaan.
Saamme vähän painajaisia. Olemme jonkun ihmismassan mukana ja on verenhimoinen olo. Mukiloimme innokkaassti jotain kyläläisiä. Aika etäistä mutta silti jotenkin häiritsevää. Seuraamme uljasta johtajaa.
Juttelemme unista. V miettii, että hiidet varmaan tykkäisivät näistä unista. Sanna toteaa, että ainakin ne olivat etäisempiä.
Ilpolla ei ole yhtä hirveää hinkua tutkia. Muistikuvat eilisestä ovat osittain taikahöpöä.
Varpunen ja Tarpa lähtevät jäljestämään puun lähellä liikkuneita hiisiä.
Ilpo jatkaa puun tutkimista paremmin ja Andronicus auttaa. On ollut pyhä puu, ehkä Zandin. Mutta siinä on nyt enimmäkseen jotain muuta kuin pyhää voimaa. Paljon lumousenergiaa. Kuusi ei ole Zandin pyhä puu vaan Mietiäisen, eränkävijöiden pyhimyksen pyhä puu.
Varpunen ja Tarpa seuraavat jälkiä. Ne muuttuvat? Vastaan tulee tuoreempia, jotka leviävät ympäriinsä. Sitten heidät väijytetään. Tusina hiittä osoittelee keihäillä! V ja T pakenevat muita kohti.
Kuusen takaa ilmestyy komea mies, suipot korvat, pitkä vaalea tukka.
Hiidet käyttäytyvät jotenkin oudosti.
”Voitte kutsua minua kuusihovin valtiaaksi.”
Hän ei kuulemma halua tappaa kaikkea vastaantulevaa.
Varpunen: ”Mutta unet olivat sellaisia.”
”Ehkä noiden velmuhiisien mieli on vaikuttanut…”
Saamme hänet käskemään hiisiä panemaan aseet pois.
Varpunen kyselee piikikkäitä. Tyyppi on keijuherra, voisi kovin mielellään viedä hiidet pois meidän kylämme lähistöltä.
Hänellä on muutama muukin hiisijoukkoja lumottuna. On menettänyt valtansa siellä mista on kotoisin, karkoitettiin, nyt yrittää kerätä lisää.
Paluumatkalla hiidet seuraavat meitä noin päivän ajan.
Ilpo ja Varupnen juttelevat miten keijuherralle ja hiisille olisi pärjätty. Tusina hiittä on aika monta ja keijuherran heikkouksia ei oikein tiedetty. Kylmärautaakaan ei ole mukana.
Sanna eroaa joukostamme, kun kylään on noin päivän matka.
Aamulla, kun olemme läjdössä viimeisen päivän matkalle. Lennhtää keppi, johon on sidottu juttu. Hiidet haluavat puhua.
Huomasivat, että me kävimme ”pahan kuusen” luona. Haluaisivat, että saavat heimolaisensa takaisin. Hiisiakatkin sanoivat.
Sanna oli muuten vähän poissaoleva. Ja hänen lähellään oli lintuja? Hmmm.
Menemme raportoimaan Markardille. Häntä houkuttaa vähän ajatus siitä, että keijuherra veisi hiidet pois. Mutta ne menisivät jonnekin muualle. Eikä hiisienkään diili niin hyvältä kuulosta. Ehkä niiden voi antaa olla siellä ja tapella keskenään.
Varpunen on huolissaan, jos keijuherra saa lisää hiisiä ja organisoi ne paremmin.
2024-09-26
Syksy.
Joku hiisiakka (luultavasti Raadonsyöjä) tulee Varpusen luo, kun hän on partioimassa. Heidän seikkailijaryhmänsä jäi ansaan, joku aavejoku, lumous? Pyytää meitä pelastamaan heidän soturiryhmänsä. Sillä lienee variseläinkumppani pari.
Varpunen palaa kylään ja kerää muut Markardin luo. Markard on sitä mieltä, että voisi ehkä mieluummin napata sen ja kuulustella. Muut taas mieluusti
Mennään hiiden luo. Se kertoo, että heidän seikkailijaryhmänsä meni vanhaan ihmisten raunioon. Kuului aaveääniä. Ääni tarjosi hopeista juoma-astiaa. Ja peliä/kisaa. Hieno aarre?
Ilpo kysyy, miten jumiin jääneet hiidet tietävät, että olemme pelastamassa. Hiisi tekee meille sauvan, jossa on merkkejä. Varpunen kysyy muutaman sanan hiideksi, jotta voimme ohjata hiisiä.
Käymme hakemassa varusteita kylästä. Varis johdattaa meidät perille parissa päivässä.
Olemme noin päivän matkan päässä toisesta ihmisten kylästä. Täällä näyttää olleen jotain asutusta. Kivijalka jossain, kaadettuja puita.
Outo kumpu, jonka päällä on kivirakennelma. Siellä on kaivon kaltainen. Siellä on pimeää. Varpunen toteaa, että putki on sen verran nokinen, että kyllä se on savupiippu.
Andronicus tutkii ympäristöä. Ikähaarukka 50–500 vuotta. Näyttää olleen rakennettu maan alle tarkoituksella. Oli alun perin piilotettu. Vanhemmista puista muodostuu yli 100 jaardin ympyrä suunnilleen savupiipun ympärillä.
Tarpa laskee Varpusen köydellä alas. Kivet ovat karkeita. Olemme hieman nokisia matkan jälkeen. Huone näyttää komealta takkahuoneelta, koristeellinen takka. Varpunen näkee hiisien jälkien johtavan molemmille oville.
Keskellä huonetta on hieno pöytä, kiillotettu. Sen päällä on kaksi isoa kynttilää, jotka palavat. Ja peli. Pelilauta on pyöreä, tummasta ja vaaleasta puusta.
Andronicus jatkaa tutkimista. Kivet ovat siistimipiä kuin savupiipussa. Varmaan 80–100 vuotta sitten, ihmistekoa. Lienee jonkinlainen suojapaikka.
Ilpo tutkii taikuutta. Peli ja peili. Kynttilätkin lievästi: ei paljoa hukkalämpö, palavat hitaasti.
Tarpa torspoilee peilin kanssa. Hänen mielestään siinä on viivettä. Ja hyvin taikaisa. Muuttaa hänen mielestään kuvan lelumaisemmaksi. ”On tekojemme heijastettava herramme tahtoa.”
Pelin yksi nappula on puinen koppakuoriainen. Lasinen hämähäkki. Pihkamainen hiisi. Norsunluinen sotilasjoukko. Ne melkein alkavat elää, kun niihin koskee. Jossain kohtaa sotilasryhmä on yhtäkkiä siirtynyt seuraavaan sektoriin. Tarpa tulee ja laittaa hiiden napakymppiin. Se pyörähtää pois ja takaisin alkuperäiseen sektoriinsa (mutta reunalle).
Sivulle vievästä oviaukosta kuuluu melua. Tarpa menee sinne. Sieltä on tulossa nytkähtelevä hiisi. Tarpa estää sen etenemisen ja sitten ottaa sen kiinni. Se pyrkii kohti lyhyemmän sivun ovea (napakymppiä kohti?).
Hiisinappula siirretään kutoshuoneeseen. Hiisi alkaa pyrkiä viereiseen huoneeseen. Sitten nappula ykköshuoneeseen. Hiisi lopettaa pyrkimisen ja rupeaa ihmettelemään.
Siirretään hiisinappula taas kutoshuoneeseen. Hiisi alkaa pyrkiä sinne, annetaan mennä.
Toisessa huoneessa on iso läjä polttopuuta.
Ilpo avaa lyhyemmällä sivulla olevan oven. Lattia on erittäin kulunut. Seinissä raapaisuja. Kivi, jossa on tekstiä.
Hämähäkkinappula plopsahtaa ykköshuoneeseen ja yhtäkkiä Tarpan päälle hyppää jättihämähäkki.
Varpunen käy katsomassa kutoshuoneessa. Siellä on useita hiisiä ryyppäämässä pikareilla tynnyristä. Varpunen palaa, kun takaa kuuluu taistelua.
Tarpa halkaisee hämähäkin kahtia. V menee katsomaan pelilautaa ja siirtää sotilasryhmän D-sektorista E-sektoriin. Se vastustaa vähän, mutta menee sinne.
Ilpo lukee lisää tekstiä: ”kuoleman tuh-”
Varpunen tiristää hämähäkin myrkkyä pussiin. Joutuu ottamaan hampaankin…
Levätään hetki. Ilpon käsi paranee hieman.
V tutkii. Sisäreunan yläosassa on jonkinlainen pieni käytävä. Menee varmaan neloshuoneeseen.
A siirtää sotilasjoukon D:stä F:ään. Kohta ne juoksevat ohi.
Ilpo tutkii taas peiliä.
A siirtää koppakuoriaisen kutoshuoneeseen.
V menee A-sektoriin ja telkeää oven sinne auki. Ohi kävelee humanoidi B:stä F:ään. Kuivettuneen näköinen, syvä huppu, jotenkin epäinhimillinen. Vilkaisee hieman Varpuseen, mutta menee ohi. Avaa oven ja sulkee sen perässään. Varpunen menee ovelle ja kurkistaa sinne. Näkyy vähän valoa ja outoa komentelua.
Tarpa katsoo kutoshuoneeseen. Sinne tulee samanlainen outo humanoidi, jonka Varpunen näki. Katselee tynnyreitä. Se puhuu. Kuoleman tunti ei koittanut Tarpan kädelle. Tarpa käskee Andronicuksen rikkoa kovakuoriaisnappulan. Vasara vain kimpoaa.
Koppakuoriaistyyppi sanoo, että häntä sanotaan Lekuriksi. Se ottaa yhden tynnyrin erilleen. Ottaa jemmasta kivisen pullon.
Peili antaa liikkua läpi jonnekin.
