MeriExalted:Kuolleilta etsintää

Kuolleilta etsintää

Ollaan Hopeahelmen majatalossa, Helmisimpukassa, Jenleissä. Diadarma saapuu hiukan vaivaantuneena, mutta Veli ottaa hänet iloisena vastaan, eikä ruveta puhumaan pitemmin anateemaisuudesta vaikka Jin olisi siihen kovasti valmis. Kertaillaan ja kertoillaan tapahtumia, Jadelaivaston lippu on tullut Diadarmallekin tutuksi. Keisarikunnan väki on ruvennut ärsyyntymään asiasta ja kyllähän Wyld Hunt taitaa haluta meidän kimppuun käydä; Pelepsin laivojakin ollaan siirretty Länteen lisää. Diadarma vaikuttaa valmiilta siirtymään palvelukseen, enimmäkseen varmaan Jadelaivastoon mutta tarvittaessa suojaamaan Velin kauppalaivojakin. Veli lukee ja Autere kovasti vakuuttaa Diadarmaa, ja pitkän illan aikana saadaan aikaan jonkunlainen työsopimus. Tuuli ja Diadarma kerää kortinpelaajien rahat, Jin epäilee että Diadarma on yhä ihastunut häneen. Yön aikana rupeaa myrskyämään, ja kun se jatkuu aamullakin, Jinin ja Autereen arvion mukaan kyseessä on yliluonnollinen tapaus. Aava lähtee lentäen uhmaamaan myrskyä, ja siltä varalta että kyseessä on Wyld Hunt, muut siirtyvät pois Jenlein kaupungista linnakkeeseen. Aava palaa takaisin kertomaan, että tulossa on isompi lössi Keisarikunnan väkeä, joten annetaan varovaisuusohjeita luotetuille paikallisille, pakkaudutaan Tuulensilmään ja lähdetään kohti kätevintä karikkoaluetta. Autere ohjastaa ensin ulos sadealueelta, sitten nähdään korkeat purjeet kaukaisuudessa, ja Aava näkee kuinka toinen kaleeri irrottautuu tenderi-trimaraanista ja lähtee vauhdilla meidän perään. Jonkun ajan päästä rauhoittavat hiukan tahtiaan mutta jatkavat perässä, joten Autereen komea matalikon ylitys huijaa kaleerin tukevasti hietikkoon. Jäädään katsomaan että mitä tapahtuu seuraavaksi...

Autereen pikaisella arviolla suurin osa lohikäärmeverisistä on läheisessä kaleerissa ja tukijoukot kauempana, ja laiva päässee pois särkältä päivän tai kahden sisään, mutta osannevat myös kikkailla sen nopeammin irti. Pysytään kausempana, lähetetään tällä kertaa Kimalle katsomaan, ja lähdetään Jenleitä sekä toivottavasti emotrimaraania kohti. Kimalle saa ensin katsella jonkun aikaa tavanomaisia korjailupuuhia, sitten ilmaantuu sakea sumu laivan ympärille ja vähän päästä laiva seilaa siinä irti särkältä ja lähtee Jenlein suuntaan; Jin kutsuu Kimalteen takaisin. Yöllä purjehditaan varovaisemmin, ja aamuyöstä rupeavat näkymään oletettavasti Jenlein valot. Tiedustelulinnut ilmoittavat, että tenderi on ankkurissa Jenlein edustalla, joten pienen neuvottelun ja pitemmän suunnittelun jälkeen hyökätään sen kimppuun. Tuuli piilottaa Autereen ja Velin varjoonsa ja he lähtevät juoksemaan vettä pitkin, Jin nousee Kimalteen selässä taivalle. Yllätyshyökkäys alkaa Autereen hypyllä kaleerin kannelle, käskien kaikkia antautumaan; paniikkia syntyy jonkun verran. Tuuli siirtyy parempaan asemaan, Diadarma ampuu imahdustykillä laivan etukylkeen kohtuullisen reiän, ja Veli sivaltaa takaosan lautoja rikki. Kimalle syöksyy kannelle rusentaen muutaman onnettoman, sitten Jin hypästää sen selästä, napsauttaa sormillaan Astran paikalle ja sitten laukaisee laavalasiperhosten pilven laivaa pitkin, mutta se pysähtyy kesken, Veli Danaderidin toimesta. Toisella laivalla merijalkaväki kokoaa itseään ja heittelee vähän keihäitä, mutta Astra lähtee salamoivan mahtivasaransa kanssa heidän kimppuunsa. Autere huomaa arvoisensa kohteen, ja syöksyy hirmuisella loikalla merikäärme mukana kimaltaen Danaderidin kimppuun kuin valtaisa ukkosenvasama! Danaderid yrittää torjua, ja kaksikin sormea työntää Aallonmurtajaa yllättävän paljon sivuun, mutta ei riittävästi, ja naginata irrottaa käsivarren ruumiista ja laudat laivan kannesta. Veli Danaderid lösähtää hölmistynyt ilme naamallaan, luultavasti kuolleena, ja valtaisa valopatsas leimahtaa taivalle. Tuuli ei näe merkittävämpää kohdetta, joten linkoaa kiviä merijalkaväkeen joka rupeaa lähestymään paniikkia, samalla kun toisesta laivasta kannelle nousee johtajan näköinen tapaus joka päättää heti perään hypätä laivasta. Veli pomppaa laivan kannelle, käskee antautumaan ja lyö käsistä aseita ja kilpiä, ja merijalkaväki päättääkin häipyä myös paikalta. Kehä rupeaa järjestelemään kaleeria upoksiin ja tenderiä lähtöön, Jin tutkii Danaderidiä ja toteaa että ehkä sen vielä saa pysymään hengissä, ja suuren valonkajon myötä onnistuukin siinä. Veli käyttää tilannetta tilaisuutena herättää väessä ymmärrystä Aurinkoisia kohtaan samalla kun Astra siirtää Danaderidin varovasti trimaraaniin. Tuuli käy kalastamassa paennutta kapteenia, mutta tyyppi näyttää uivan melkoisella vauhdilla avomerelle, joten se todetaan Vesiaspektiksi; Aava, Tuuli ja Astra lähtevät katsomaan saisiko sen kiinni, mutta pääsee mokoma karkuun. Jin käskee Hehkua pelastamaan sen verran uimataidottomia merimiehiä kuin pystyy, Autere ja Veli irrottavat kaleerista sen tykin. Jinin tuulen avulla saadaan trimaraani liikkeelle, dumpataan suurin osa miehistöstä jollekin lähisaarelle ja jatketaan avomerelle pois toisen kaleerin ulottumattomiin.

Heti kun Veli Danaderid rupeaa tulemaan tajuihinsa, Jin koittaa hoivata loitsulla sen ajatuksia parempaan asentoon, josta Danaderid menttääkin tajunsa uudestaan. Mietitään minne myydä trireemi Aallonsyli, ja pitääkö se pilkkoa kolmeen; Denzikin kaupunkilaiva saattaisi ostaa eikä ne ole tällä hetkellä edes liian kaukana, joten lähdetään niitä kohti pohjoiseen. Veli koittaa järjestää muille lähellä oleville Jadelaivaston jäsenille huoltoa Aallonsylistä sikäli kuin mahdollista. Pohditaan matkalla mitä tehdä Wyld Huntille ja miten ohjata ne esim. Kallokivien kimppuun. Danaderid tulee seuraavana päivänä tajuihinsa mutta keinuu vaan paikallaan istuen mitään puhumatta; muutamaa päivää myöhemmin löytyy jo istuen meditoimassa sängyllä. Jin yrittää keskustella, mutta Danaderid ei halua kuulla, joten Jin päättää kertoa yleisesti suunnitelmasta käydä Kallokivien kimppuun, Hekantokaira-ongelmista ja muusta vastaavasta. Danaederid on ensin epäileväinen, mutta tuntien saatossa rupeaa kertomaan aika paljon Kallokivien organisaatioista ja mystisistä järjestelmistä; muut antavat kaksikon olla rauhassa. Seuraavana päivänä vastaan tulee Denzikin esilaiva Makrilli, ja saadaan sieltä luotsi jonka kanssa mennään itse Denzikille. Veli käy nopeasti selvittämään ostajaa Aallonsylille ja satamamestari ohjaa isomman päättäjän luokse, jotta näin arvokkaasta aluksesta päästään käymään kauppaa.

Päästään isomman pomon puheille vasta seuraavana päivänä, joten Veli rupeaa käymään kauppaa Denzikiläisten kanssa ja keräämään samalla tietoa heistä, Tuuli vakoilemaan ja Jin etsii taas parannettavia – Veli Danaderid on penseä eikä juuri puhu. Iltaan myöten Jinille kerääntyy taas parannettavia ja Tuuli huomaa vartijoita mutta ei sen kummempaa. Seuraavana aamuna Jin ehdottaa Danaderidille että tämä voi jäädä Denzikille jos haluaa, ja kyllähän se haluaa; valitettavasti muu Kehä näkee tässä huonoja puolia joten ehkä jätetään se sen sijaan johonkin autiolle saarelle. Satamapäällikön assistentti tulee hakemaan, Veli lähtee Tuulen kanssa hoitamaan trimaraanin myyntiä, Autere jää vartioimaan Danaderidiä ja Jin hoitamaaan kipeitä. Kauppaa käydään Denzik Kaimaanan kanssa, Veli ottaa maksun enimmäkseen Denzikin osakkeina. Vielä loppupäivä tyhjennetään trimaraania, seuraavana aamuna lähdetään sitten viemään Danaderidiä sopivalle autiosaarelle. Jin opettaa Danaderidille selviytymistaitoja ja selittää ettei kaikki Anateemat ole pahoja, Autere etsii Aavan kanssa sopivan saaren, ja jätetään se sinne riittävien selviytymistarvikkeiden kanssa.

Pohditaan taas että mitäs seuraavaksi tehtäisiin; Veli oli kerännyt tietoa perässä olevan Wyld Huntin henkilöllisyyksistä, mutta sai vaan etunimiä; viisi niitä kuitenkin oli. Jinillä oli suunnitelma tehdä oikotie pajansa ja Jenlein välille, Kallokiville tarttis tehrä jotain, Tuhannen Peilin Särön laatikko pitää taas mennä vartioimaan Kalibraationa, mutta ei mitään selkeää... joten lähdetään Jenleihin katsomaan että kaikki on kunnossa. Aava käy vähän edeltä katsomassa, näyttää olevan paikallaan, sitten Tuuli käy vakoilemassa, pienen kuuntelun jälkeen Nappisilmä antaa ymmärtää että satamaan vaan. Keisarikunnan väki on käynyt olemassa ylimielisiä mutta lähteneet sitten; eivät vaikuttaneet suuremmin paikallisiin. Jin rupeaa suunnittelemaan rituaalia, jolla voisi nostaa Särön kuution luomakuntaan, rikkoa sen ja jotta sitten voitaisiin kenties tuhota Särö.

Pari päivää menee kun Jin tutkii Särö-juttuja. Autere kouluttaa, Veli järjestää kauppaa, Tuuli pohtii yllätystarkastuksia. Iivar tulee sitten kertoamaan että voisi löytyä vanha aave, Sigvald, joka oli rakentamassa Särön laatikkoa. Valitettavasti tyyppi on kauempana etelässä, Aallonharjan saaristossa, muinaisessa Varjojen Saaren varjomaassa. Päätetään lähteä etelään; Veli järjestää huoltoa ja kauppatavaroita ja sitten hetken pohdinnan jälkeen vauhdilla matkaan alamaailman puolella. Testataan siis Iivarin uusia voimia, joilla laiva saa paljon vauhtia kunhan ollaan alamaailmassa ja Iivar pysyy ruorissa. Jin käskee Kimalteen lähteä hiljalleen lentelemään etelää kohti luomakunnan puolella kun alamaailmassa ei riitä metsästettävää. Neljän ja puolen vuorokauden kiitämisen jälkeen ruvetaan pääsemään perille ja päästetään Iivar lepäämään. Jin kertoo, että Varjojen Saari on syntynyt jonkun aiemman Keijuinvaasion ison lopputaistelun seurauksena, jota sitten Suuri Rutto pahensi. Autere osoittaa taas mestarillista purjehdustaitoa, päästään pääkallonaamisten koralliriuttojen ohi ja auringonvaloon, joka miehistöä suuresti helpotuttaa. Saari pohjoispuoli vaikuttaa ensin kivikkoiselta, mutta lähempää raunioiselta; mitään asutuksen kaltaista ei kuitenkaan näy. Veli päättelee että luodepuolelta saarta voisi löytyä kauppapaikka, joten lähdetään purjehtimaan siihen suuntaan; lyhyehkön purjehtimisen jälkeen löytyykin edes osittain ehjä satama, jossa on myös yksi ektoplasminen laiva. Veli, Jin ja Iivar lähtevät maihin vähän tutkimaan, mutta paikalliset taitavat olla enimmäkseen lepäämässä näin päiväsaikaan, joten parin tunnin jälkeen takaisin laivalle lepäilemään. Illan tullen kummituksia rupeaa näkemään, joten mahtava tietäjä Jin ja hänen avustajansa Veli lähtevät kysymään rakentaja Sigvaldia tai hänen nykyistä olinpaikkaansa. Kukaan ei tiedä suoraan, mutta saadaan vinkkejä että kaupungin suunnalta, sisämaasta, voisi löytyä. Tuulensilmä miehistöineen jätetään satamaan ja Kehä, Iivar sekä Diadarma lähtevät seuraavana aamuna kohti saaren keskustaa; Jin ilahtuu kun Kimalle saapuu paikalle vähän ennen lähtöä. Saari on täyttä 1. Ajan rauniota, kasvit ovat vähän vallanneet paikkoja mutta aika heikosti kun varjomaalla ollaan. Kohtuuttoman kokoinen on ollut, Autere tylsistyy marssiessa ja Jin osoittelee historiallisia yksityiskohtia. Alkuillasta ruvetaan lähestymään "kaupunkia", matalempien raunioiden takaa rupeaa näkymään rakennuksia, kunnes tien sulkee rautainen portti kivimuurissa. Koputetaan, vähän ajan päästä portti avataan, ja aseistetut kummitukset kyselevät että mitä väkeä ollaan. Selitetään asiamme, sitten toteavat että portit pidetään kiinni päivällä ja laittavat ne kiinni, joten jäädään odottmaan auringonlaskua. Kun portti sitten avataan, saadaan aseistettu saattue Yliherran luokse, hienoon torniin, erilaisten komeiden käytävien läpi hienoon valtaistuinsaliin. Istuimelle materialisoituu pitkä tumma aaveherra, vanhalla tavalla tyylikäästi pukeutunut. Yliherra käy nopeasti asiaan, ja vaikuttaa aika penseältä, joten Veli yrittää rauhoittaa tilannetta samalla kun valo syttyy otsaan. Hiukan pitemmän puhuttelun jälkeen Veli saa lopulta suostuteltua Kehälle mahdollisuuden etsiä Sigvaldia, Yliherra määrää Kehälle saattueen ja katoaa valtaistuimeensa. Jonkun aikaa kuluu, puhutetaan useampaa vanhaa aavetta joille on vaikea puhua, mutta löydetään lopulta vanha puuseppä Sigvald.

Kävellään sisään, Veli ensimmäisenä, asetellen kohteliaisuudet kohdalleen, ja sitten Jin rupeaa selittämään kuutiosta, mutta Sigvald kavahtaa ja väittää ettei tiedä mitään. Jin toteaa että ei sitten ja lähtee, muut hetkeä myöhemmin perässä; kuiskaa ulkona ettei halua päällystakin kuulevan. Lähdetään katsomaan muita potentiaalisia tapauksia, vaikka saattueen pomo jää katsomaan etteikö Kehä muka tajunnut Sigvaldin tietävän jotain. Tuuli yrittää liueta tarkkailemaan Sigvaldia, mutta ei onnistu, ja muiden läpikäynnin jälkeen jäädään pohtimaan asiaa. Jin on sitä mieltä että lähdetään ja hiivitään takaisin, muut epäilevät että helpompaa vaan puhua vaikka paikalliset kuulisivatkin, joten palataan Sigvaldin luo. Jin onnistuu pienen suostuttelun jälkeen pitämään päällystakin ulkona, muun kehän jäädessä myös odottamaan pihalle. Vastaansanomattomalla kuulustelulla Sigvald kertoo tekosistaan ja enemmän tietävistä; laatikon suunnitteli Pronssikeisarinna mutta muuten sen rakenteesta tai suunnitelmista Sigvald ei kovin paljoa tiedä. Palattuaan ulos Jin kertoo muulle Kehälle nimen ja että tunnistaa sen jostain, muttei tiedä miten. Lähdetään poistumaan, Jin vähän menee möläyttämään että saatiin nimi, mutta ei sentään enempää. Veli käy vielä vähän kauppajuttuja, sitten palataan Tuulensilmälle ja lähdetään käymään nopeasti Helmessä. Helmi on rehevää ja lämmintä seutua; käydään vähän aikaa Tuulenportissa kauppaa, toimitetaan viestejä ja kerätään tietoja. Sitten taas Iivarin navigoimana takaisin pohjoiseen päin, kohti Jenleitä; Autereella on tylsää mutta Diadarma osaa viihdyttää miehistöä. Noin puolentoista vuorokauden jälkeen Iivar yhtäkkiä huomaa, että ollaan keskellä pääkallomaista riuttaa; Autere ottaa ruorin ja varmistaa että selvitään matalikoista. Jonkun matkan luovimisen jälkeen pääkallot rupeaa houkuttelemaan kaikkia tulemaan niiden luokse. Kehä enimmäkseen kestää, mutta miehistö on jo hyppäämässä veteen kun ensin Nappisilmä murisee väkeä pois ja sitten Veli leimahtaa kultaiseen valoon, vedoten vahvemmin miehistön uskollisuuteen ja pitäen heidät kannella. Miehistöä pelastettaessa vedestä on ilmaantunut korallisia käsivarsia jotka työntävät Tuulensilmää kohti korallin keskustaa, joten Autere pyytää tuulta ja singahtaa ruoriin, Jin istahtaa ja kutsuu tuulen. Autereen valot leimahtavat myös, kun hän voimallisesti ohjaa Tuulensilmän poispäin, korallikäsivarsien rutistessa kappaleiksi ja kasvojen valittaessa poistuvia. Päästään seilaamaan takaisin Jenleihin, kaikki näyttää olevan kunnossa.

Hopeahelmeltä löytyy jadeteräinen taltta, joten lainataan sitä ja lähdetään sitten käymään Särön laatikon luona tavanomaista reittiä saaren toisen pään varjomaan kautta. Laatikon luona on tyypillisen rauhallista, joten ruvetaan irroitamaan siitä palaa. Autere lyö valtaisan valonväläyksen saatteleman ensin taltan kiinni laatikkoon ja lekan talttaan, ja toisella iskulla ekan lekan kappaleiksi ja pienen palan laatikkoa irti. Tuuli laittaa sirun talteen, käydään katsomassa että Alamaailma-Jenlein puolella kaikki on hyvin ja palataan Luomakunnan Jenleihin (ja palautetaan taltta Hopeahelmelle). Kartta reagoi siruun … kummallisesti. Yksi pala esittää hyvin sileän pyöreää saarta, muut palat vaihtelevat koko ajan. Jin ja Tuuli arvioi että kohde lienee Villeydessä, ja sen verran kaukana ettei liene ihan Luomakunnan vieressä. Katsotaan että projektit Jenleissä pyörii, ja lähdetään purjehtimaan Vesi-Vesi-Ilman suuntaan.

Matkanteko sujuu reippaasti muttei superkiireellä, ja viimeisellä isomalla eli Petrayan saarella täydennetään varannot ja kysytään että mitä voi tulla vastaan. "Tavanomaisempien" petomiesten lisäksi on paksumpaa ja ohuempaa vettä, myrskyjä joissa sataa kaikkea kummaa tai sitten myrsky voi yrittää syödä laivan; Helmen keijuhovi on tällä päin vahvin tekijä. Joitain päiviä Villeyden reunamailla seilattuamme Autere huomaa kaukaisuudessa laivan, joka näyttää olevan merihädässä, joten lähestytään sitä varovaisesti. Laiva näyttää olleen jo jonkun aikaa autio, ja Tuuli päättää nousta siihen. Nimeä tai muuta tunnistettavaa ei näy, mallin perusteella vaikuttaisi ehkä Niskalaiselta, ja purjeita lukuunottamatta ihan käyttökelpoiselta. Tuuli ei löydä lokikirjaa, vain vanhoja jälkiä taistelusta, ehkä kalamiesten kanssa, mutta kun Jin pääsee sitä tutkimaan, hän toteaa että kalamiehet olivat itse asiassa laivan väkeä ja hyökkääjät uivat paikalle ja nousivat laivaan, ja joku hyökkääjistä lienee purenut isolla leveällä suulla riippumattoon. Samalla Autere tuntee, kuinka joku rapisee hänen laivaansa vastaa ja tekee hälytyksen. Kun hainpäinen tyyppi nousee katsomaan kaiteen yli, hän saa vastaansa Aallonmurtajan sivalluksesta, mutta lisää puskee laidan yli joka puolelta. Jin nousee toisen laivan kannelle, sytyttää toisen kätensä tuleen ja sinkoaa tulta haita päin, mutta se ei tunnu vaikuttavan. Veli kiepsahtaa kohti toista laitaa ja sivaltelee haimiehiä kiduksiin, hidastaen laivaannousua. Tuuli sinkoaa kiviä mutta ei tunnu saavan kunnon osumaa. Haimiehet tökkivät keihäillä ja harppuunoilla, mutta eivät osu erityisesti kehenkään, mutta sitten vedestä loikkaa toiselle laivalle muita isompi haimies joka yrittää puraista Jiniä! Autere siirtyy pomoa lähemmäksi haimiehiä matkalla sivallellen, Veli kultaista valoa hohkaten uhkailee ensin pois osan haijoukosta ja sitten lyö rohkeampia jäljelle jääneitä, ja pomoon Tuuli sentään saa hyvän lingon osuman. Jin yrittää paeta pomolta, mutta ei ihan onnistu, joten kutsuu Astran paikalle ja onnistuu vielä torjumaankin pomohain iskun. Epäonninen Haipomo ei tajua vaaraansa, joten taas kerran Aallonmurtaja muuttaa vastustajan kappaleiksi – tällä kertaa parhaita hain selkäfileitä! Tuuli nousee mastoon etsiäkseen muita hyökkääjiä mutta ei näe, Veli karkoittaa viimeiset Tuulensilmältä. Haimiehiä ei kiinni jäänyt, miehistöä Jin joutuu jonkun verran parantamaan. Mitään merkittävämpää ei haimiehiltä löytynyt, pomon miekka oli tosin ison kalan ruoto. Merihaudataan muutama kuollut miehistönjäsen ja tehdään sitten muutaman päivän koukkaus takaisin että saadaan toinen laiva talteen.

Matka villeyteen menee aika odotetusti eli koko ajan hiljalleen oudompaan mennään. Joidenkin päivien päästä huomataan meressä enemmän sininen joki, joka virtaa melkoisella vauhdilla horisonttiin. Autere ei pelkää vaan ohjaa Tuulensilmän jokeen, joka jonkun ajan päästä rupeaa nousemaan irti merestä. Joessa näkyy myös tavallisia maaeläimiä, mutta Tuuli saa vain vesijäniinin, ei -hirveä. Hiljalleen joki ensin irtoaa kokonaan merestä, mutta noin päivän purjehduksen jälkeen se on laskenut alas ja sukeltanut merenpinnan alle, jättäen kuitenkin mukavan ilmatunnelin ympärille. Jin huomaa, että Iivar on ruvennut näyttämään kokonaan eikä vaan puolikuolleelta; diagnoosi on että kyseessä on Alamaailman kaukaisuudesta johtuva olemusvähyys, ja Jin empaattisena lainaakin kaulakäätyään Iivarille, joka hiukan sen ansiosta toipuu. Seuraavana päivänä ollaan päästy taas pinnalle, kun huomataan että kartan mukaan kohde rupeaa olemaan eri suunnalla kuin minne virta veisi. Siirrytään virran reunalle ja lähdetään lyhintä reittiä kohti kartan kohdetta, ja aika pian keulan tarkkailija huomaakin jotain. Meri rauhoittuu normaalimmaksi, ja edessä päin näkyy täysin pyöreä ja sileä saari, reilut sata jaardia halkaisijaltaan ja noin jaardin korkeudella merenpinnasta. Laiva liikkuu hiukan, mutta Jin hypähtää rohkeasti saarelle eikä mitään tapahdu. Tuuli ja Veli tulevat myös katsomaan, ja Tuuli huomaakin Velin luistelusta että kastelemalla rupeaa näkymään merkintöjä, ja muutaman vesiämpärillisen jälkeen löydetään vanhan valtakunnan teksti, jossa kerrotaan paikan olevan Loistavaan Auringonlaskun Pronssiin Puetun Keisarinnan hauta ja että pitäisi pysyä poissa. Velin arvio on että teksti on Anastuksen ajoilta, kun taas Jin arvioi että tämä kelluva jättihautakivi on demesnen päällä kiinnittyneenä. Se on luultavasti muotoiltu muualla, irroitettu ja sitten siirretty tänne tai vaan laitettu ajelehtimaan Villeyden suuntaan, ja siinä on taikuusefektinä kunnossapitoa, Villeyden vastustusta ja demesnenhakua. Tuuli käy sukeltamassa, ja altapuolelta löytyykin ihan komea linna, ja merenpohja mammutteineenkin jonkun matkaa alempana. Lisäsukellukset paljastavat, että linnan sisätilat ovat kuitenkin oikein päin, ja avoimet etuovetkin ovat päästäneet jonkun verran vettä sisään. Tuuli käy raportoimassa pinnalla muille, jotka hengitystarpeisina toivovat että löytyy alueita joissa olisi ilmaa. Seuraavalla sukelluskerralla löytyy sisäpiha ja käytävän reunalta syötyjen kalojen jäänteitä, mutta ei mitään isompaa joka olisi syömistä tehnyt. Kaikki muut ovet ovat kiinni, ja ulko-ovet voisivat itseasiassa toimia jonkunlaisina ilmalukkoina, mutta ne on rikottu, joten Tuuli tulee taas pinnalle raportoimaan. Pohditaan jonkun aikaa miten muut voisivat päästä myös tutkimaan, mutta ei ole mitään nopeita ratkaisuja. Tuuli huomaa että valtava rapu liikkuu pinnan alla kohti linnaa, nappaa pari harppuunaa ja menee houkuttelemaan sen pesästään. Ensimmäinen harppuuna osuu mutta ei uppoa, joten rapu tulee kylki edellä ja vähän toisella saksella haroo Tuulen suuntaan. Tuuli perääntyy ja heittää toisen harppuunan muttei saa aikaan muuta kuin ravun jatkamaan peräänsä, ja tällä kertaa se onnistuu ottamaan saksella kiinni Tuulen jalasta ja puristaa ilkeästi, mutta Tuuli saa kuitenkin kiemurreltua jalkansa irti. Kolmaskaan harppuuna ei satuta, mutta Tuuli ja rapu pääsevät pintaan, joten nyt pääsevät muutkin lyömään sitä.

Kuten yleensä, Autere ehtii hypätä ensimmäisenä vihollisen kimppuun, ja salamana kerrassaan käy iskemään Aallonmurtajalla rapua, jonka kuoreen tuleekin iso reikä sinisen veren roiskuessa ympäriinsä. Tuuli toteaa heittoaseidensa puutteen, menee ilkkumaan ravulle ja päättää huvikseen huitaista sitä nyrkilläkin, joka yllättäen osuukin ihan kivuliaasti rapua ulkonevaan silmään. Jin kerää olemusta loitsua varten ja Veli hyppää juoksemaan veden päällä sitä kohti, mutta rapu mokoma sukeltaa alaspäin pakoon jättäen peräänsä ison verivanan. Muita ei kiinnosta lähteä perään, mutta Tuuli sukeltaa ja nopeilla kauhaisuilla saa sen kiinni ja onnistuu kiinnittämään köyden rapuun; Tuulensilmä hiukan heilahtaa mutta kiinni on rapu. Autere perääntyy takaisin laivalle, Jin jatkaa voimien keräystä ja Veli juoksee köyttä pitkin laivalle. Rapu valitettavasti tajuaa köyden olemassaolon ja katkaisee sen, jatkaen pakoaan syvemmälle, ja Velikin onnistuu väistämään takaisin napsahtavaa köyttä.

Tuuli menee takaisin tutkimaan linnan sisäpihaa, ja pienen pohdinnan jälkeen päätetään hakea ovi tutkitavaksi, joka onnistuu vähän pitemmän työn jälkeen. Käsityöläisosasto eli laivan puuseppä, Astra ja Aava pohtivat vähän aikaa, arvioivat että ehkä ovien korjaaminen onnistuu ja käyvät sitten työhön. Aikaa kuluu seuraavaan aamuun, ja sitten päästään vaikeampaan osaan, eli oven viemiseen takaisin. Autere ottaa syvän henkäyksen ja vie ensin yhden oven paikalleen, sitten toisen ja vääntää vielä saranat paikoilleen. Ovet kun ovat suurin piirtein paikoillaan, Tuuli ja Autere menevät tutkimaan paikkaa tarkemmin; vipuja tai muita käteviä mekanismeja ei löydy, mutta vanhan valtakunnan teksti kylläkin. Pienen työn jälkeen saadaan käännettyä teksti, ovat komentosanoja joilla sisäpihan saa tyhjennettyä vedestä, ja täytettyäkin. Veli antaa vähän ääntämisohjeita, sitten Autere ja Tuuli käyvät testaamassa ja onnistuvat käyttämään laitetta, joten hakevat Jinin ja Velin mukaan, ja Diadarma ja Iivarikin päättävät tulla.

Ovet tosiaan vuotavat hiukan reunoilta, arviolta sen verran että tunnin kuluttua on jo polveen asti. Tuuli avaa kosketuksella pääoven ja päästään eteiseen, josta näyttää olleen irtaimisto poistetun ja vain kiinteät rakenteet jätetty. Sisätilat ovat kartanon kaltaiset, kivi on sentään hienompaa ruusugraniittia verrattuna ulkopintojen harmaaseen. Jin tutkii paikkoja ja arvelee että paikka on siivottu jo kauan sitten. Tuuli avaa seuraavan oven, jonka takaa paljastuu isompi halli; keskellä on suihkulähde jonka keskellä on tuplasti elämää suurempi naisen patsas ja reunoilla sohvia ja muita seurustelutiloja, ja kolme ovea kardinaalisuuntiin. Keskimmäisten isompien ovien takana on kaksikerroksinen tanssiaissali, ja seinillä isoja maisematauluja; seinillä on useampia pienempiä ovia ja toisessa kerroksessa taas isommat ovet, joiden takana iso pyöreä huone. Siellä on lattiassa syvä kuoppa, jossa näkyy katto; Autere arvioi sen mausoleumiksi. Sivuoven takaa löytyy olohuone ja sen takaa useista pienistä huoneista muodostuva huoneisto, yhtä siististi tyhjennety kuin kaikki muut paikat. Lähdetään alas mausoleumiin ja päädytään pienen oven eteen. Ovea tutkiskeleva Autere toteaa että kovasti on sitä yritetty sitä jumittaa, Jin taas että taikakin siinä on, eli joku kultainen käärme joka puree jos ovea yrittää avata; kummatkin vaikuttavat olevan jälkiasenteisia. Jin arvioi että ainakin vähintään päivä menee jos tuota yrittää varovammin purkaa, joten päätetään että voimalla mennään. Peräännytään vähän kauemmas, Veli lähimpänä, sitten Laavalasin Perhosia loitsiva Jin, ja hänen takanaan Aallonmurtajan kanssa Autere. Perhoset syöksyvät päin ovea ja silppuavat sekä sen että käärmeen, mitä nyt tarvitsee vähän potkia että aukeaa. Tuuli menee kurkkaamaan, onko enempää ansoja, mutta ei; sen sijaan on monikerroksinen (sekä ylös että alaspäin) pyöreä työhuone, ja ihan alhaalla ikkunat jolla voi nähdä mereen. Keskellä alhaalla on iso työpöytä, jonka päällä makaavat koristeellisessa pronssihtavassa haarniskassa oletettavasi Pronssikeisarinnan jäänteet. Tutkitaan paikkaa; muuten on kaikkea työpajamaista, mutta suunnitelmia tai edes mitään piirrustuspöydän kaltaista ei ihme kyllä löydy. Kierommalla silmällä Tuuli tajuaa seinästä näkymättömästi kirjoitetun taian, joka Jinin mukaan liittyy jotenkin asioiden näyttämiseen. Muut ovat varovaisen valmistautuneita, sitten Jin käynnistää taian ja huone rupeaa humisemaan, valot syttyy, ja lattiasta nousee valokirjaimilla hallintolaitteisto sekä kortisto josta voi ruveta etsimään muistiinpanoja. Kaavioita ja suunnitelmia löytyy melkein mihin vaan mundaaniin, mutta etsinnän jälkeen Jin ja Veli löytävät Tuhannen Peilin Särön säilöntäyksikön tiedot. Jin osaa onneksi nopeasti kopioida kaiken olennaisen talteen: laatikon voi avata joko isolla uhrausmäärällä tai sitten tunkemalla siihen paljon olemusta; kummassakaan tapauksessa emme liene riittävän voimakkaita, mutta Kalibraation aikaan vähän vähäisempikin saattaa riittää. Helppoja ohjeita kuinka estää moinen ei löydy, mutta Jin saa kyllä jotain ideoita aiheeseen liittyen. Katsellaan läpi paikkoja ja tutkitaan muistiinpanoja, mutta ei löydetä mitään erityisen helposti käytettävää. Pohditaan että pitäisikö koittaa kutsua haarniskan omistajan aavetta paikalle, mutta hiukan se myös epäilyttää...

Jin miettii, miten kutsua muinainen aave paikalle, Veli kutsuu Iivarin paikalle ja kysyy, onnistuisiko. Iivar ja Jin lyövät viisaat päät yhteen ja Iivar koittaa meditoida itselleen jotain sopivaa kykyä. Jin, Veli ja Tuuli tutkivat paikkoja pari tuntia, kunnes Iivar on valmis aloittamaan. Ihan täyttä varmuutta homman toiminnasta ei ole, mutta Iivar menee pöydän päähän, ympärille ilmestyy seitsemän harmaata symbolia ja puhuttelee Keisarinnaa Vanhalla Kielellä. Veli yrittää puhua sille, mutta Iivar kertoo, että ilmestys ei ole aave tavanomaisessa mielessä vaan pikemminkin eräänlainen jäänne. Kun sitä ei voikaan puhuttaa, Veli turhautuu ja jättää Jinin kyselemään lisätietoja. Valitettavasti ei oikein keksitä hyviä kysymyksiä, kun ei ole ideaa että mitä loppujen lopuksi tehdä laatikolle tai Katarinan todennäköisille aikeille ensi Kalibraationa. Wyld Huntin houkutellu paikalle rituaaliin on kiehtova idea, mutta toteutus lienee haastavaa. Loppujen lopuksi päätetään jatkaa suunnitelmalla, jossa rikotaan sinetti ilman tarvittavaa rituaalia; Jin kyselee tästä mahdollisimman paljon ja tarkkaan. Tuuli selvittää myös, miten Mansen voisi kääntää ympäri. Pakataan sitten kamamme, kerätään pieni määrä potentiaalisesti hyödyllisiä tarvikkeita ja palataan Tuulensilmälle. Miehistö näyttää olevan kunnossa, joten lähdemme kohti Luomakuntaa; merivirta vie taas kätevästi siihen suuntaan johon haluamme mennä. Luomakuntaan päästyämme todetaan että oltiin poissa pari viikkoa ja paikkakin on suurin piirtein sama mistä lähdettiin. Käydään hakemassa aiemmin haltuun otettu laiva ja siirretään se Jadelaivaston käyttöön; käydään läpi myös Jinin paluumatkalla kehittämää tarvikelistaa. Kylässä ollessa yhtäkkiä tulee painostava olo ja ympärillä rupeaa hämärtämään; paikalliset painuu piiloon ja satamasta kuuluu jotain ääniä, joten lähdetään sinne. Satamassa näkyy veden alla valoja, ja sieltä nousee pian laiva, jonka kannella Autere ja Tuuli näkevät epäkuolleita, sekä aineettomia ja aineellisia. Laiva lipuu laituriin, sieltä nousee Varjojen Saaren Yliherra saattueineen, joka saapuu Kehän luokse ja ilmoittaa että Kehän hekatonkaira kuuluu hänelle. Veli yrittää vähän selvittää että mistäs tämä tieto on, mutta herra Yliherra ei kerro, sanoo vaan että mennääs; Autere sanoo että eikun pitää ensin varustautua matkaan, Yliherra uskoo ja palaa laivaansa.

Jin lähtee etsimään kylpymahdollisuutta, joka onnistuukin kunhan paikallisia on ensin hiukan rauhoiteltu; Autere ilmoittaa miehistölle että lähtö on tuntia tavanomaista myöhemmin. Seuraavana aamuna aavelaivaa ei näy ja lähdetään rauhallisesti purjehtimaan Jenlein suuntaan; vähän ajan jälkeen huomataan että aavelaiva näyttää matkaavan Tuulensilmän varjossa. Jinin hankintalistalla on ainakin Sieluterästä ja Hukkuneiden Helmiä; jälkimmäinen on jonkun legendan mukaan hukkuneiden merimiesten silmiä. Pohditaan missä päin olisi tunnettuja haaksirikkopaikkoja; Tuuli ja Veli arvioivat että Kerkeisin ja Merimetson välissä on varmaan hyvä paikka etsiä. Pari päivää matkustetaan, Jin kehittelee etsintämenetelmiä, sitten ruvetaan etsimään: Autere arvioi otollisia paikkoja, sitten heitetään Tuuli veteen ja purjehditaan näiden paikkojen ohi. Jotain vähän näkyy, mutta Aava-delfiini löytää paremman paikan josta löytyy lukuinen määrä eri hajoamisasteissa olevia hylkyjä ja raatoja. Päivän sukeltelun jälkeen ei ole löydetty yhtään Hukkuneiden Helmiä, mutta auringonlaskun laskun jälkeen aavelaiva pullahtaa pintaan ja Yliherra tulee kysymään että mitäs nyt puuhataan. Jin selittää että näitä tarvitaan sinetin rikkomiseen, Yliherra palaa laivaansa ja sitten sen laivalta lähtee sukeltamaan läjä kummituksia. Vähän ennen aamua muutama kiinteämpi aave laskee kulkusillan laivojen väliin, sitten luurankomerimies tulee ja antaa Tuulelle pienen pussin, josta löytyy kuusi tummanharmaata helmeä, joissa on yhdellä puolella kuvio joka tuo mieleen silmän. Juuri ennen auringonnousua Yliherran laiva katoaa taas Tuulensilmän varjoon. Käydään läpi listan muita tarvikkeita; hyviä kauppapaikkoja on ainakin Amphirolla Umpikuori ja Merimetsolla Päiväntasaus. Päätetään lähteä ensin Kallokivillä, joten vaihdetaan uuteen laivaan ja purjehditaan sitten Yltäkylläiseen Aamunkoittoon käymään kauppaa. Veli arvioi, että sieluteräksellä ei juuri käydä kauppaa, mutta voidaan kuitenkin koittaa etsiä. Tuuli auttaa naamioimaan Velin ja Autereen, sitten Veli lähtee kaupoille ostamaan muita juttuja ja Tuuli koittaa selvitellä, löytyisikö sattumalta sieluterästä jostain. Muuten vaikuttaa köyhältä, mutta on yksi rahoja keräävä kauppias, jolla taitaa olla sieluteräs-oboleja; Tuuli siirtyykin vakoilemaan tyypin taloa. Tehokkaan tiedonkeruun jälkeen Tuuli tekee ryöstösuunnitelman: muut poistuvat jo päivällä ja Tuuli seuraavana yönä tekee keikan ja juoksee sitten odottavalle laivalle. Homma sujuu ammattimaisen nopeasti; Tuuli löytää nopeasti lukitusta laatikosta oikean kolikkokokoelman, nappaa sen ja pari muutakin settiä, ja saapuu sitten sovittuun tapaamispaikkaan. Käydään vielä kääntymässä Umpikuoressa hakemassa lisää tarvikkeita, sitten kohti Jenleitä, jonne päästään 1. Nousevaa Maata. Matkalla pohdittiin, mitä tehdä Yliherralle ja kuinka pitkään Jinin rituaalissa menee, mutta ei keksitä mitään hienoa joten mennään suoraan varjomaan kautta alamaailmaan ja sieltä vankilakuutiolle katsomaan mitä Yliherra oikein aikoo tehdä.

Yliherra tulee katsomaan kuutiota, mutta ei tee sen enempää; kysyy että kuinka pitkään menee ja Jin vastaa että varmaan pari päivää ainakin. Autere kysyy että pitäiskö hankkia apuvoimia, mutta todetaan ettei taida ketään erityisen sopivia olla. Jin rupeaa sitten rikkomaan sitomistaikaefektiä, muut pitävät vartiota. Jin messuaa kummia sanoja, polttelee jänniä aineita, piirtelee kummia kuvioita ja tekee maagisia eleitä, kunnes kolmen päivän jälkeen sinetti rupeaa hehkumaan violettia valoa ja halkeaa sitten pamahtaen, ja koko saari tärähtää. Yliherra kävelee oven eteen, osoittelee sitä ja määräilee jotain, mutta ei ainakaan heti tapahdu mitään. Kun Yliherra yrittää kovempaa, koko laatikko rupeaa tärisemään ja Jin sanoo "En voi antaa sinun tehdä tuota", ja on tarttumassa hänestä kiinni.

Autere singahtaa kohti Yliherraa, yrittäen läppäistä sitä Aallonmurtajalla, kun hänen mieleensä tunkeutuu ajatus Jinin epäluotettavuudesta. Autere kuitenkin päättäväisesti arvaa tunteen vääräksi ja hiukan saa tönäistyä Yliherraa, ja varoittaa muita mieleen vaikuttavasta taikuudesta. Nurkan taakse piiloutunut Tuuli ilmestyy ja tärskäyttää kivellä Yliherraa takaraivoon niin että kruunu soi. Veli yrittää vielä suostutella Yliherraa siirtymään takaisin laivaan, mutta mokoma tuhahtaa eikä usko. Jin kutsuu Kimalteen kohti taistelua, Diadarma syöksyy tehokkaasti sota-aaveiden kimppuun, Astra manifestoituu ja Jin käskee senkin sota-aaveiden kimppuun, eikä Aavakaan malta pysyä poissa niiden lyömisjuhlasta. Jin yrittää sitoa Yliherraa hihoillaan muttei ihan saa otetta. Yliherra menee puhumaan pahoja sanoja, ylläolevista tähdistä osa muuttuu kirkkaammiksi ja osa hiipuu, sota-aaveet hurraa ja Kehälle tulee synkkä mieli. Auteretta ärsyttävät mieleen hiipivät hallusinaatiot ja synkistely, joten hän syöksähtää merivesipisarat räiskyen Aallonmurtaja-merikäärmeen kanssa Jinin takaa, nostaen Yliherran panssareineen Aallonmurtajalla ilmaan sitä kuitenkaan lopullisesti tappamatta. Veliä myös masennuksen lonkerot koittaa painaa, mutta ylväästi yrittää hän ajaa Yliherraa pois laatikon luota, mutta Yliherra mokoma torjuu kädellään huitelut. Tiimi Diadarma, Astra & Aava jatkaa sota-aaveiden rökittämistä, samalla kun Kimalle syöksyy taivaalta Yliherran kimpuun sitä repien, lopuksi pyörähtäen suojelemaan Jiniä; ei ketään näistäkään oksettavista optimisteista yliluonnollinen pimeys masenna. Jiniin Yliherran masentava vaikutus iskee ja hän pakenee pois unenomaisesti raahustaen; Tuulikin saa masennusefektistä, mutta yrittää silti singota kivellä; valitettavasti Yliherra nappaa sen ilmasta kiinni. Yliherra valahtaa maahan, sitten leväyttää ympärilleen koko saaren alueelle pimeyttä, josta nousee vielä lisäksi aavekäsiä häiritsemään liikettä; pimeydestä rupeaa kuulemaan epäilyttävää messuamista. Veli rupeaa turhautumaan, sivaltelee aavekäsiä ja lopulta Yliherraan sen verran että mokoma joutuu vähän pahaan paikkaan. Astra ja Diadarma pistää sota-aaveet pakettiin, mutta Kimalle ei valitettavasti nyt saa osuttua Yliherraan. Autere jatkaa Yliherran sivaltelua, ja Tuulikin onnistuu osumaan sitä kivellä. Yliherra turhautuneena hyökkää Velin kimppuun ja onnistuukin vähän työntämään mokomaa pois. Jinin ympäriltä lentää teräksistä harsoa Yliherraa viillellen. Turhautunut Veli sivaltaa lopuksi Yliherran ektoplasmaisiksi kappaleiksi, pimeys imeytyy takaisin maahan ja katoaa, ja Veli lösähtää polvilleen maahan turhautuneena. (Ja kaikki on vähällä sokaistua hetkeksi kun animat loistaa.)

Jin nopeasti käy tutkimaan laatikon ovea; siinä on koko oven halki oleva vähän Y:n muotoinen halkeama, mutta ovi itsessään ei ole juuri liikkunut. Tuuli menee tutkimaan Yliherran jäänteitä, löytyy jotain vanhoja kaapuja ja diadeemi sekä hyvin vanhanmallinen sieluteräksinen panssari. Rannasta kuuluu räiskettä ja pauketta kun Yliherran laiva hajoaa itsekseen kappaleiksi, osa aavemiehistöstä sentään onnistuu pelastautumaan rantaan, mutta Jin on sitä mieltä että ne kannattaa hoidella pois ja Tuuli rupeaa toteuttamaan. Autere pyytää Jiniltä jotain hälytystaikuutta, että huomataan jos joku tulee tutkimaan laatikkoa.

Henkilöitä

Mukana:

• Jin: Kimalle, jättiharaptori; Astra, ukkoslintu (ihmismuoto tummaihoinen nainen)
  • Horisontin Hehku: Kyyditsevä merihevoselementaali
• Tuuli: Nappisilmä, musta leopardi
• Autere: Aava, 1. perämies & Kuinen; Tuulensilmän miehistö
• Iivar Pelagios:
  • Defining Tie: "Jin pelasti henkeni, joten palvelen häntä uskollisesti vuoden ja päivän."
  • Minor Principle: "Tietoni Alamaailmasta, Varjomaista ja Kallokivistä auttavat huolehtimaan Luomakunnasta."
• Diadarma
  • Aiemmin keisarikunnan leivissä ollut tuliaspekti
  • Major Principle: Kunniallisen sotilaan periaatteet
  • Minor Principle: Epäluottamus auktoriteetteihin, Minor Tie: Kehä

Kohdattu:

• Hopeahelmi, merenjumalan tytär & menestyvä majatalonpitäjä Jenleissä
• Veli Danaderid, Virheettömän Veljeskunnan tutkija
  • Asettui Jinin loitsua vastaan, Autere melkein pisti hengiltä käden irroittaen, Jin kuitenkin piti hengissä. Kertoi Jinille paljon Kallokivien rakenteesta.
• Denzik Kaimaana
  • Denzikin klaanin matriarkan tytär; ei ihan huipulla mutta lähellä
  • Intimacies: Denzik, voitontavoittelu
  • Veli selvittänyt myös muun johtajiston
• Sigvald
  • Särön laatikkoa muinoin rakentanut puuseppä-aave
• Solveig, alamaailma-Jenlein pormestari
• Pronssikeisarinna, Särön laatikon pääsuunnittelija. Kuollut Anastuksessa, jäänteet komeassa haarniskassa.
  • Koko nimi: Loistavaan Auringonlaskun Pronssiin Puettu Keisarinna
• Varjojen Saaren Yliherra
  • Hekatonkairaa halajava aave, melkoisen itseriittoinen. Kerran lyöty kappaleiksi.

Nähty:

Tiedetty:

• Hekatonkairan vangintalaatikko, Malli ¤-#-? (sisältää Tuhannen Peilin Särön)
  • Sinetti; avaamisrituaali vaatii paljon kuolleiden ja elävien sielujen uhraamista sekä Ess 5, jälkimmäisestä voi luistaa kalibraation aikaan. Rituaali myös antaa samalla sisällä olijan rituaalin tekijän kontrolliin. Sinetin voi rikkoa, sitten Hekatonkairaa ei saa enää sidottua ja laatikko rupeaa hajoamaan.
  • Laatikko itsessään on tehty kivestä ja metalleista plus vähän maagisia metalleja, kestävyys artefaktiluokkaa niin kauan kuin loitsut siinä on kunnossa.

• Muistiinpanot