Xekoi

Xekoi Ni'etre on angstinen mutta hyvää (omalla tavallaan) tahtova psioninen shadar-kai.

Ulkonäkö: Xekoi on 180 senttiä pitkä, 60-kiloinen, valkotukkainen ja harmaaihoinen shadar-kai.

Persoonallisuus:

Tausta: Xekoi syntyi ja kasvoi Kaln-nimisessä shadar-kai-kaupungissa, joka oli ollut kuolemassa jo vuosisatojen ajan. Kalnissa eli sen kokoon nähden erittäin vähän porukkaa, ja suurin osa asunnoista oli täysin elottomia. Xekoi oli ensimmäinen Kalnissa syntynyt lapsi moneen sataan vuoteen. Hänellä ei ollut ikätovereita ja hän sai osakseen varsin "tylsän" lapsuuden – itse asiassa hänen vanhempansa olivat seuraavaksi nuorimmat henkilöt kaupungissa.

Kun Xekoi oli suurin piirtein aikuinen, kaupungissa ei ollut jäljellä kuin ryhmä maageja ja toinen taisteljoita. Maagit pitivät yllä illuusioita suojellakseen kaupunkia ja taistelijat partioivat kaupungin ulkopuolella, tappaen kaiken, mikä tuli liian lähelle. Tuskallisen aikuistumisriittinsä eli Gal-Ralanin saamisen jälkeen Xekoi liittyi taistelijoiden joukkoon partioimaan.

Vähitellen muut eivät enää jaksaneet turhien ponnistelujensa kanssa – mitä he oikein olivat suojelevinaan, kun koko Kalnin kaupunki oli eloton ja sen ainoilla asukkailla ei ollut aikaa mihinkään muuhun? Noin puolet Kalnin asukkaista tappoi itsensä lyhyen ajan sisällä, monet muut tappelivat keskenään kunnes menettivät tajuntansa ja Xekoi katseli vierestä kolmen muun kanssa. Kaksi heitä kuoli ennen pitkää partioreissulla. Kolmas, maagi, kyllästyi ennen pitkää Xekoihin ja omaan elämäänsä, ja eräänä yönä Xekoi heräsi Kalnin autiokaupungista yksin.

Parin päivän katkeroitumisen ja angstaamisen jälkeen Xekoi päätti, että hänellä oli vielä jotain syitä elää, ja hänen ehkä kannattaisi lähteä kaupungista löytääkseen ne. Xekoi matkasi päin seuraavaa lähintä kaupunkia, joka oli yli viikon kävelymatkan päässä. Kaupunki, vaikka olikin ihmisten, oli lähes yhtä kullut kuin Kaln, ja Xekoi ei siellä kauaa pysynyt.

Xekoi tapasi matkoillaan erään usean eri rodun edustajista kootun seikkailija-ryöstelijäryhmän, joka otti hänet mieluusti jäsenekseen. Yksi ryhmän jäsenistä kertoi hänelle psioniikasta ja Xekoi kiinnostui. Sattui kuitenkin niin, että jonkin ajan kuluttua silmitön ryöstely ei jaksanut enää innostaa Xekoita, ja niinpä hän jätti ryhmän.

Xekoi oli matkalla taas seuraavaan kaupunkiin, kun ryhmä droweja yllätti hänet laajassa, pimeässä metsässä juuri auringonnousun aikaan, kun hän oli menossa nukkumaan. Drowit veivät hänet orjaksi kaupunkiinsa, paiksimaan töitä jossain kaivoksessa. Xekoi yritti paeta pari kertaa, muttei onnistunut, joten hän päätti sen sijaan päästä drowien hyvälle puolelle ja alkoi tehdä vartijoiden hommia komentelemalla ja inspiroimalla muita työläisiä. Droweista se oli sen verran mukavaa, että Xekoi ylennettiin vartijaksi. Monen uskollisuudenosoituksen ja vuosikymmenen jälkeen drowit olivat sitä mieltä, että Xekoin saattoi päästää ulos partioimaan. Xekoi hoiti hommansa ihan hyvin – ainakin nyt hänellä oli elävä kaupunki suojeltavanaan, vaikka häntä ei toisaalta erityisesti siihen tarvittu.

Eräänä päivänä Xekoi ja hänen partiotoverinsa lähetettiin pysäyttämään vaarallista lohikäärmeenpoikasta, joka uhkasi kaupunkia. Lohikäärmeestä päästäisiin lopulta eroon joka tapauksessa, mutta jos sitä ei juuri nyt saataisi hengiltä, sen tappaminen veisi sietämättömän paljon drowien henkiä. Lohikäärme huiputettiin kauas kaupungin läheltä ennen kuin taistelu alkoi. Xekoi ja drowit taistelivat pitkään, ja lopulta taistelijoista oli jäljellä vain noin kolme kasaa tomua, kuusi elotonta ruumista ja pahasti haavoittuneet Xekoi ja lohikäärme. Xekoi sai lohikäärmeen tapettua, ja levättyään hetken metsässä ja todettuaan kaikki muut kuolleiksi, hän totesi, että nyt olisi hyvä tilaisuus livistää paikalta. Xekoi häipyi vähin äänin ja jatkoi matkaansa, päätyen lopulta Uuteen Traverniin, jossa oli viime aikoina tapahtunut jos jonkinmoisia mielenkiintoisia asioita.