Jumaltenranta:Elsirin laakso

Historia

Elsirin laakson asutuksen historia alkaa yli tuhannen vuoden takaa, jolloin alueella vaikutti kultakääpiövaltakunta. Aluetta halkova Aamunkoiton tie ja sitä ylittävät sillat ovat alunperin näiden kääpiöiden työtä. Kääpiöt tyytyivät asumaan vuorilla, kun taas ihmiskyliä alkoi nousta tien varteen. Matkaamiseen tietä käyttivät lähinnä Shaarin ja Faeûnin kaakkoisosien väliä liikkuvat kauppiaat.

Kääpiövaltakunnan hajottua myös ihmisasutus alueella autioitui, kun erilaiset hirviöt laskeutuivat vuorilta laaksoon. Noina aikoina Elsirin laaksossa asui lähinnä vain yksittäisiä druidiyhteisöjä, joiden jälkeensäjättämiä hautoja ja kivirinkejä voi alueelta yhä löytää.

Noin 500 vuotta sitten Elsirin laakson pohjoispuolella sijaitseva Rhestin kaupunki alkoi vaurastua ja levittää vaikutusvaltaansa laaksoon. Rhestilorin valtakunnan partiot pitivät Aamunkoiton tien jälleen käyttökelpoisena, ja sen varrelle syntyivät alueella nykyäänkin sijaitsevat kylät ja kaupungit. Rhestilor kuitenkin alkoi ennen pitkää heiketä kansalaislevottomuuksien, hirviöhyökkäysten, ja maagisten onnettomuuksien vuoksi. Lähes 200 vuotta sitten itse Rhestin kaupungin polttivat maan tasalle Wyrminsavuvuorilta tulleet goblinoidit, ja jo valmiiksi heikentynyt kuningaskunta hajosi.

Rhestilorin tuhon jälkeisinä aikoina alueen lukuisat kaupungit ovat tulleet toimeen pieninä itsenäisinä kaupunkivaltioina, mutta vanhan kuningaskunnan perintö on nähtävissä yhä siellä täällä. Leijona oli Rhestilorin symboli, ja esimerkiksi Brindolin kaupungin vaakunassa sitä vieläkin käytetään.

Ilmasto

Elsirin laakso sijaitsee subtrooppisilla leveyspiireillä. Kesät ovat kuumia ja kuivia, vaikkakin ajoittaiset ukkosmyrskyt vettä silloin tuovat. Talvet puolestaan ovat sateisia ja lämpimiä. Suuri osa alueesta on varsin karua, ja sekä etelässä että pohjoisessa sijaitsee pölyistä aroa. Metsät ovat kesällä tukahduttavan kuumia. Toisinaan aluetta vaivaavat tornadot, jotka voivat aiheuttaa suurta paikallista tuhoa.

Mielenkiintoisia paikkoja

Elsir-joki (Elsir River)

Elsir on alueen joista suurin. Se on leveä ja hitaasti soljuva virta, johon liittyy monia sivujokia. Joki on keskimäärin 200-400 jaardia leveä, ja on keskeltä noin 20-40 jalkaa syvä. Virran voi ylittää Elsirin kahlaamon pikkukaupungin kohdalla, ja Brindolissa sen poikki johtaa puinen silta. Talarissa ja Drellinin lautalla joen yli pääsee lossilla.

Jättiläisenkilpivuoristo (Giantshield Mountains)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Rathgauntin kukkuloina. Jättiläisenkilpivuoristo koostuu matalasta rivistöstä matalia, säänpieksemiä huippuja, ja niiden ansiosta Loputtoman tasangon ankara ilmasto ei ulotu Elsirin laaksoon asti. Pohjoiset rinteet ovat karuja, kuivia, ja kivisiä, ja niillä asustaa monenmoisia vaarallisia hirviöitä. Etelärinteillä kasvaa harvaa mäntymetsää, ja niitä halkovat monet pikkupurot. Vuoriston lounaisosien yksittäiset farmit ja hökkelit ovat viimeinen asuttu jäänne laaksossa ennen vaikuttaneesta druidikansasta.

Kultainen tasanko (The Golden Plains)

Elsirin laaksosta itään sijaitsee suuri, kuiva aro, jonka takana sijaitsee valtava Amtarin metsä. Dennovarin lähistöllä Kultainen tasanko on kuivaa, tasaista ruohomaata, mutta parin tusinan mailin päässä se muuttuu kivikkoiseksi aavikoksi, minkä läpi Aamunkoiton tietä kulkevien kauppakaravaanien on selviydyttävä.

Kääpiötie (The Dwarfroad)

Noin 20 mailia Kallorotkosta pohjoiseen Aamunkoiton tie jakaantuu Vanhaksi pohjoisen tieksi, joka seurailee Rhestinin järven länsirantaa Loputtomalle tasangolle ja sen takaisiin kaupunkeihin, sekä Kääpiötieksi, joka kipuaa Wyrminsavuvuorten läpi läntisille maille. Ennen tie oli karavaanien suosima itä-länsi-tie, mutta nykyään tie on lähes käyttämätön villien humanoidien ja nälkäisten hirviöiden voiman kasvaessa vuorilla. Useimmat matkaajat käyttävät huonokuntoista kärrypolkua, joka kulkee 30 mailia pohjoisempana tai uskaltautuvat Oka-aroa sivuavalle eteläisemmälle tielle.

Loputon tasanko (Endless Plains)

Tämä valtaisa ruohotasanko tunnetaan Faerûnissa yleisimmin Shaarin nimellä. Shaaria asuttavat ihmisnomadit, gnollit, thri-kreenit, wemicit, ja loxot. Lisätietoa Shaarista löytyy kirjasta Shining South.

Länsikorpi (The Westdeep)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Sumuisena laaksona. Metsä tiedetään ennen kaikkea ksenofobisista villihaltioistaan, jotka välttävät kosketusta kaikkiin muihin kansoihin. Mustaleton haltiat ovat perimätiedon mukaan täältä peräisin.

Marthin metsä (Marth Forest)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Channathin metsänä. Marthin metsä on rikkonaista villiä metsämaata, joka kipuaa Jättiläisenkilpivuoriston eteläisille aluskukkuloille. Metsän eteläosissa sijaitsee lukuisia laakson muinaisen druidikansan hautakumpuja ja kivirinkejä. Korkeammalla metsässä asustaa ihmisbarbaariheimoja, joiden edustajia nähdään vain harvoin Elsirin laaksossa.

Mustaletto (The Blackfens)

Rhestinin järven itärantaa on vaikea määrittää, sillä järvi muuttuu asteittain suureksi suoalueeksi, joka tunnetaan Mustalettona. Suurin osa Mustaletosta on puutonta avoimen veden, ruovikoitten, ja ruohomättäiden muodostamaa labyrinttiä. Yksittäisillä saarekkeilla kasvaa tiheää pensaikkoa tai puita. Suo on kasvanut Rhestilorin valtakunnan kaaduttua, ja siellä täällä suosta pilkistää puoliuponneita maataloja, latoja, ja kiviaitoja. Suolla asustaa runsaasti villihaltioita, jotka jättiläispöllöjen selässä partioiden pitävät suota suhteellisen puhtaana hirviöistä.

Noitametsä (The Witchwood)

Noitametsä on Elsirin laakson länsiosissa sijaitseva suuri metsä, joka on itä-länsisuunnassa noin 80 mailia pitkä ja pohjois-eteläsuunnassa noin 40 mailia leveä. Puusto koostuu enimmäkseen tammista ja subtrooppisista havupuista. Aluskasvillisuutta on runsaasti. Metsää halkoo koko sen pituudelta Elsir-joki, minkä tuntumassa sijaitsee metsän sisällä useita märkiä suoalueita. Metsän länsiosissa sen läpi kulkee Aamunkoiton tienä tunnettu kivetty kauppatie, ja itä-länsisuunnassa metsän läpäisee Vanha metsätie, joka on näinä päivinä melko umpeenkasvanut polku. Aamunkoiton tieltä poikkeaminen ei ole turvattomille matkaajille viisasta, sillä metsän siimeksessä asuu monia vaarallisia olentoja manticoreista kuristajaköynnöksiin. Paikalliset ihmiset eivät juuri uskalla metsässä liikkua, sillä he pelkäävät muinaisten druidien yhä kummittelevan siellä.

Oka-aro (The Thornwaste)

Wyrminsavuvuorista etelään sijaitsee valtava karu maa, joka tunnetaan Oka-arona (muualla Faerûnissa bandiittiarona). Oka-aro on rikkonaisten kukkuloiden, orjantappuran täyttämien halkeamien, ja kuivan, pölyisen pensasmaan sokkeloa. Lännempänä se muuttuu aidoksi aavikoksi. Oka-aro on pitkään ollut leijonien, sfinksien, ja muiden nälkäisten hirviöiden asuttamaa aluetta. Tuhansia vuosia vanhan käärmekulttuurin raunioita piilee aron kätköissä.

Rhestinin järvi (Lake Rhestin)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Lhespenin järvenä. Järvi on pohjois-etelä-suunnassa lähes 100 mailia pitkä, ja se on varsin matala ja rämeinen. Ennen vanhaan sen rannoilla oli lukuisia Rhestilorin kuningaskunnan kyliä ja huviloita, mutta valtakunnan hajottua ihmiset ovat hylänneet järven seudun.

Vahtivan wyvernin vuoristo (Wyvernwatch Mountains)

Tunnetaan muualla Faerûnissa Pohjoismuurina. Tämä vuoristo sijaitsee Elsirin laaksosta etelään. Sen huiput ovat korkeita ja sen ylittäminen on erittäin hankalaa. Vahtivan wyvernin vuoristo erottaa Elsirin laakson Halruaasta, tuosta vähän tunnetusta velhojen valtakunnasta.

Wyrminsavuvuoret (Wyrmsmoke Mountains)

Tunnetaan Faerûnissa yleisemmin Wyrminluuvuorina. Elsirin laakson asukkaat ovat antaneet vuoristolle oman nimensä näiltä rikkonaisilta matalilta vuorilta usein nousevan savun vuoksi. Savu syntyy tulisissa kalderoissa, mutta jotkut väittävät punaisen lohikäärmeen sitä vuorten kätköissä myös syöksevän. Wyrminsavuvuorilla asuu lukuisia goblinoidi-heimoja, minkä vuoksi mineraalien louhiminen on siellä ollut lähes mahdotonta.