Jokimetsän laulu:Samara
Sisällysluettelo
Sijainti
Samara sijaitsee Sanazalajärveen laskevan Pohjanhopeisenjoen varrella. Merkittävimmät naapurit ovat Linowan lounaassa ja Halta kaakossa. Pienempiin naapureihin kuuluu ainakin Kaheijan kylät koilisessa.
Samara hallitsee pinta-alaltaan noin 8000 neliömailin kokoista aluetta, joka alkaa suunnilleen 60 mailia Sanazalasta pohjoiseen ja kattaa suunnilleen 100 mailia Pohjanhopeisen jokilaaksoja koiliseen ja 80 mailia Sadejoen jokilaaksoa luoteeseen.
Talous
- maanviljely
- vilja
- juurekset
- mustamarjapensaat
- "metsätalous"
- puutavara
- metsästys
- keräily (marjat, sienet ja lääkekasvit)
- karjankasvatus (lihakarja hyvin harvinaista)
- pitkäkarvaiset lampaat pääosin hienon villansa takia
- nyalat maidon takia ja työjuhdiksi, hirvaita mahdollista käyttää myös ratsuina
- kalastus
- kaivostoiminta
- kaupankäynti ja palvelualat
Samara on perustarpeiden suhteen varsin omavarainen. Melko vähäisen viennin tärkeimmät tuotteet ovat hyvälaatuinen villa, mustamarjasta valmistetut alkoholituotteet ja eräät harvinaisemmat yrtti- ja maustekasvit. Tuonti koostuu pääosin erilaisista ylellisyystavaroista.
Luonto
Vain noin 22% Samaran pinta-alasta on asuttua. Asutus keskittyy pääosin alaviin hedelmällisiin jokilaaksoihin. Muuta aluetta peittävät laajat seka- ja havumetsät, vesistöt ja suot, merkittävimpänä näistä mystinen Harmaasuo. Alueella vallitsee lauhkea mannerilmasto.
Kasvisto
Samaran alue on pääosin havupuupainotteista sekametsävyöhykettä. Metsät ovat tiheitä, korkeita ja nopeakasvuisia. Valtalajeina ovat havupuut, kuten kuusi ja mänty. Kuusta esiintyy hieman mäntyä runsaammin, mänty kasvaa lähinnä siellä missä kuusi ei viihdy, eli karuilla paikoilla. Havupuiden seassa kasvaa myös lehtipuita, kuten haapaa, leppää ja koivua. Jalot lehtipuut ovat melko harvinaisia, vaikkakin jalavaa ja lehmusta esiintyy kaikkialla Samaran alueella. Eteläosissa kasvaa harvassa myös vaahteraa, pähkinäpensasta ja tammea.
Kenttäkerroksen lajisto vaihtelee voimakkaasti metsätyypin mukaan. Kuusimetsissä valtalajina ovat yleensä erilaiset sammaleet, kuivissa mäntymetsissä jäkälät ja varvut ja lehdoissa esimerkiksi kielot ja saniaiset. Soita on runsaasti. Kesä on riittävän pitkä ja lämmin, että maa ehtii lämmetä hyvin, ikiroutaa ei esiinny alueen maaperässä lainkaan.
Samaran alueen erikoisuus on alunperin villinä kasvanut, mutta nyt pääosin viljelty ja jalostettu mustamarjapensas. Kasvia ei tiedettävästi kasva missään muualla Luomakunnassa. Mustamarjapensaan lehdet ovat tummanvihreitä ja lehtisuonet ovat syvän violetit. Pensaan kukinta alkaa yleensä nousevan puun alussa ja satoa kerätään pääosin kukoistavan tulen aikana. Kukat ovat hennon violetteja ja tuoksuvat miellyttäviltä, tummanvioletit, lähes mustilta näyttävät marjat ovat suunnilleen sormenpään kokoisia ja kasvavat suurina terttuina. Mustamarjasta valmistetaan sekä mietoja että väkeviä viinejä sekä tislaamalla väkeviä viinoja. Mustamarjabrandy voidaan valmistaa joko mustamarjaviinistä, marjojen puristusjätteestä tai käytetystä mustamarjamehusta. Viiniä on saatavissa ainakin noin 6, 14 ja 24 tilavuusprosenttisena. Laadukkaan marjabrandyn alkoholipitoisuus on yleensä noin 42 tilavuusprosenttia.
Eläimistö
Samaran alueen eläimistö on melko vähälajinen, mutta hyvin runsas. Riistaeläimistä suurin on hirvi. Sen pienemmät sukulaiset peurat viihtyvät erityisesti Samaran pohjoisosissa. Petoeläimistä tyypillisimpiä ovat karhu, susi, ilves, ahma ja näätä. Jyrsijöistä sopulit ja myyrät ovat tavallisempia kuin rotat ja hiiret, joita esiintyy lähinnä asutuksen läheisyydessä. Muita yleisiä nisäkkäitä ovat metsäjänis, kärppä, lumikko, saukko, majava, orava, liito-orava ja pohjanlepakko.
Suuri osa osa linnustosta koostuu pikkulinnuista. Tyypillisiä edustajia ovat muun muassa tiaiset, kertut, rastaat ja tikat. Petolinnuista tavallisia ovat esimerkiksi pieni- ja keskikokoiset haukat sekä pöllöt. Soilla viihtyvät kurki, teeri sekä useat viklot ja sorsat.
Ihmiset
Historiaa ja lukuja
Samaran aluetta on jo viitisensataa vuotta hallinnut viiden paikallisen suurtilallissuvun muodostama Neuvosto. Suvut ovat vaikutusvaltaisuusjärjestyksessä seuraavat: Korkia, Hanka, Kaukama, Vaimio ja Nera. Asukkaita alueella on suunnilleen 320 000, näistä suunnilleen 10 000 pääkaupungissa.
