Absalon:Emilio

Ulkonäkö

Emilio on hiukan tanakanpuoleinen puolituinen, josta ensimmäisenä huomaa voimakkaasti elehtivät kädet ja loputtomasti käyvän suun. Hänen ihonsa on vaaleanruskea, silmät kellertävän ruskeat, tukka tummanruskea ja kihara, ja naama eloisa. Pukeutuminen on tyylikästä, antaen kuvan varakkaasta ja toimekkaasta puolituisesta, käyttäen aina jotain vähän erikoisia vaatekappaleita tai koristeita. Tarkoitus on herättää huomiota mutta ei paheksuntaa. Puhuessa ääneen muodostuu aavistuksen kaikua, sanoja painotetaan, ja silmät kulevat yli yleisön, ottaen kontaktia jokaiseen ja antaen kuvan siitä kuinka tämä asia on heillekin tärkeä.
Ei ole aamuihminenpuolituinen.

Tausta

Vanhemmilla oli Absalonissa 18 vuotta yhteinen tuontifirma; Emilio on syntynyt etelän konnuilla mutta ei muista siitä mitään. Isä, Samuel (60), oli kessun tuoja, ja äiti, Valentsia (54), viiniasiantuntija. Kauppa kävi hyvin reilut 16 vuotta, kunnes eräs paikallinen kauppias nimeltä Rakham Naurmas onnistui jotenkin tekemään sopimuksen, jonka avulla hän ryhtyi tuomaan suuria määriä tuotteita konnuista. Parin vuoden yrittämisen jälkeen vanhemmat päättivät palata takaisin kontuihin (5 vuotta sitten). Emilio ja hänen pari vuotta nuorempi siskonsa Alisia (24) tulivat muiden mukana, mutta alle vuoden sisään totesivat Kontujen elämän olevan liian rauhallista kaupungin vilskeeseen tottuneille nuorille ja he muuttivat takaisin Absaloniin; sisko rupesi kokiksi, hoitaen sivutoimisesti kauppaa muutaman uskollisimman vanhan asiakkaan kanssa, ja on siirtynyt nyt erikoisempiin ja korkealaatuisempiin tuotteisiin. Vanhempi sisko Giulia (33) ja nuorempi veli Tomas (15) asuvat vanhempien kanssaan etelässä.

Eräs Samuelin läheisiä kumppaneita oli paikallinen ihmismies nimeltä Marek, hyvin sosiaalinen ja miellyttävä miekkonen. Marek toimi usein auttajana ja välikätenä, joka hoiti ne ärsyttävät asiakkaat jotka luulivat että Absalonin ulkopuolelta kotoisin olevaa puolituista olisi helppo huijata (ei ollut, mutta Samuelia ärsytti alentuva asenne), etsi uusia asiakkaita ja mainosti tuotteita. Valitettava seikka hänessä oli viha rutiineja kohtaan, siitä johtuva epäluotettavuus, sekä maankiertelijän maine; niin Granariassa kuin Mesoniassakin oli useampia kyliä ja kaupunkeja, joissa häntä sekä ylistettiin ja kirottiin. Huomattuaan Emilion luontaiset myyjänlahjat, Marek otti tämän oppiinsa, ja jalosti Emilion taitoja. Kun Emilio vaikutti vastaanottavaiselta, Marek myös opetti Emiliota kuuntelemaan maailmankaikkeutta, ja kuinka sopivalla rytmeillä ja soinnuilla maailmaa sai taivutettua haluamiinsa suuntiin. Perheen muutettua pois Marek hoiti vähän yhteyksiä, mutta oli tyytyväinen kun Alisia palasi ottamaan hommat hoitoonsa. Pian tämän jälkeen Marek totesi Emilion pärjäävään jo omillaan, ja kertoi lähtevänsä vähän pitemmälle rannikkokierrokselle. Emilio ensin vähän aikaa auttoi Alisiaa kaupankäynnissä, mutta siirtyi hiljalleen myymään puheenlahjojaan yleensä.

Suhteet muihin:

• Lindon on arvostettava pomo, hyvä ja kunnioitettava tyyppi. Emilio ei tosin ymmärrä, miksi muut niin usein ärsyttävät Lindonia kertomalla tälle kaikkea sellaista, jota hän ei halua kuulla. Lindonin moraalinen selkäranka tuntuu olevan erittäin (ehkä vähän liiankin) jäykkä, mutta onhan se periaatteessa hyvä että joku yrittää pitää jöötä.
• Sotilas on selvästi väkivallan ammattilainen, mutta haluaa liian herkästi käyttää kovaa voimaa. On kuitenkin älykäs, ja osaa ottaa rennosti ei-sotilaallisissa asioissa, ja arvostaa Emilion kykyjä sosiaalisissa tilanteissa.
• Alexander on selkeästi osaava kauppias, ja se, jonka kanssa on helpointa tulla toimeen; ajatusmaailma on sopivan samanlainen. Rahan kiertäminen on ehkä vähän hassu periaate, mutta mikäs siinä, kunhan sitä riittää Emiliollekin.
• Charlees tuntuu kyllä osaavan taikuusasiat, mutta on kovin väkivaltainen. Luulisi velho-opiskelijan osaavan ja haluavan käyttää suurta loitsuvalikoimaansa enemmän erilaisiin tarkoituksiin...
• Eimi selkeästi kunnioittaa perinteisiä perhearvoja ja on kiinnostunut keijupuolestaan. Toisaalta välillä tuntuu poissaolevalta, ja usein näkee maailman hyvin eri tavalla kuin muut.
• Viitta osaa asiansa, koska on onnistunut pitämään motiivinsa ja tarpeensa niin hyvin piilossa. Luotettavuus tosin myös sen takia hiukan kyseenalainen, mutta vaikuttaa tähän asti hyvältä.

Kontakteja

(Yllä mainittujen lisäksi.)

• Idän Ihme-laivan kapteeni Antonio.
• Astralian kuningatar, tai ainakin tämän vouti
• Huutajien killan väkeä
  • _todo_

Muistiinpanoja tähänastisesta

Lähdin mukaan auttamaan kaveria nimeltä Lindon, kaupunki tarvitsee kuulemma auttamista tai pelastusta tai jotain. Mukana kulkeva "Sotilas" vaikuttaa epäilyttävältä.
Mukaan on tullut muutakin väkeä, aika sekalainen seurakunta olemme. Silti, mielenkiintoista vaihtelua ainaiseen torilla paasaamiseen.
No hyvin menee, murhia ja murtautumisia. Olisi voinut toivoa vähän kunniallisempia keinoja edistää asioita.
Kekseliästä haittaelukoiden hyötykäyttöä ja tilojen hankinta kunnon huijauksella. Tämä on enemmän mieleen.
Vähän kummaa epäkuolleiden kanssa tappelua, mutta oli kait se tärkeää. "Seurakunta" saattaa olla oikea termi, kummallista kyllä...
Satamaan saapui kauan sitten kadonneen taikavaltakunta Astralian laiva, kyydissä monia keijuja. Eimi paljastu iniiden kaukaiseksi sukulaiseksi, ja niille hankittiin lupa tutkia yliopiston kirjoja yhden vierailuluennon hinnalla. Vierailevaa luennoitsijaa, lohikäärmettä (kuulemma, esiintyi vain kauniina naisena) nimeltä Abraxas ei ihan uskaltanut täysillä hurmata kun se oli kuulemma niin vanha. Vasta ihan lopuksi paljastui että se oli kuitenkin lohikäärmeeksi aika nuori. Pahus.
Kääpiöiden ovikaupunki, matka Tileaan kessudiilejä tekeen. Sotilas kuoli, mutta palasi myöhemmin. Kummaa.
Sotilas päätti perustaa oman jengin, nimellä Kansanvartiosto. Autoin paikoitellen. Itse päätin perustaa Huutajien Killan.
Matka Astraliaan omalla taitettavalla veneellä, Eimin veli kipparina. Opittiin kaikenlaista, hankittiin hienoja keiju-esineitä, tehtiin hyviä kauppoja, sain selitettyä Abraxasille tunteeni. Sotilas haluaa käyttää sitä raakalaismaisesti vain joukkotuhoaseena, pah. Nähtiin myös kuningatar, ja jos saamme selvitettyä kumman tavan jolla Charlees saapui paikalle, voimme jossain määrin väittää olevamme Absalonin Astralian-lähettiläitä.
Palattuamme kävimme Konjuraatio-laitoksen kellarissa selvittämässä Charleesin siirtymistä, ja löysimme basiliskeja vartioimassa paikkaa. Poistettuamme ne päiviltä saimme irti jostain hoitajanklopista tietoa; Oppaiden ja Viestinviejien killassa oleva voimakas velho oli kai jutun takana. Myöhemmin kävimme hetken mielijohteesta myös Illuusio-laitoksen kellarissa tutkimassa, ja otimmemukaan vähän maagista kamaa. Valitettavasti Lindon ja Charlees jäivät kiinni, ja laitosten johtajien kokouksessa (jossa kävin toki puhumassa kuinka ovat vain nuoria ja että kaikki on väärinkäsitystä ja vahinkoa) päättivät että ne potkitaan pois. Pari päivää myöhemmin tuli paketissa demoni, joka ensin otti haltuunsa Charleesin, sitten ajettiin pois ja lopulta tapettiin puistoon.

Expat:

1. 2000 (4 ekaa pelikertaa)
2. + 300 + 150 + 300 + 300 + 500 + 500 + 500 + 500 => 5050
3. + 700 + 500+67 + 1200+300 + 500 + 500 + 600 => 9417
4. + 700 + 600 + 600+100 + 700 + 1000 + 1000 + 500 + 1000 => 15 617
5. + 1000 + 1500 + 800+500 + 2000 + 500 + 1000 + 1000 => 23 917
6. + 2000 + 1000 + 1000 = 27 917, seuraava 35 000

Koukkuja

(Eli tiivistetysti ylempää:)

• Perhe yleensä asuu etelässä, joten he varmaan harvemmin pääsevät vaikuttamaan asioihin.
  • Alisia, Absalonissa asuva sisko, jolle voi tapahtua juttuja.
  • Perheeltä elannon vienyt kauppias Rakham. Emilio ei ohita hyviä tilaisuuksia haitata miehen bisneksiä.
• Opettajaansa Marekiin Emiliolla on ollut läheinen ja lämmin suhde, joten on valmis auttamaan häntä hyvinkin pitkälle.
• Kiinnostunut Astralialaisista. Taikuus, kulttuuri, historia ja väki (tähän mennessä nähty keijuja ja lohikäärme, mmm...).
  • Vaikka suhde on vielä aluillaan, Abraxas erityisesti on nyt Emiliolle läheinen.

Pääsivu