Ero sivun ”KoExalted:Alyssa Yksityiset:ProjektiOK” versioiden välillä
(9 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | + | ''"Me emme ole tavaran taikka rahan orjia. Tarjoan teille: hyvinvoinnin ja vapauden!"'' | |
− | + | == Tiivistelmä == | |
+ | Uus-Neudornissa ihmiset ovat vapaampia, tasa-arvoisempia ja paremmin voivia kuin nykyiset kansalaiset keskimäärin aiemmin tiesivät mahdolliseksi. | ||
+ | |||
+ | Uus-Neudornissa kansalaiset haluavat aktiivisesti osallistua yhteiskuntansa, lähimmäisensä ja itsensä parantamiseen. Uus-Neudornissa jokainen tekee itselleen mielekästä työtä, joka edistää sekä omaa että muiden hyvinvointia. Halukkaista valitaan kuhunkin työhön sopivin. Yhteiskuntaa hyödyttävistä toimista annetaan tunnustusta, ja kansalaiset jopa suorastaan kilpailevat tämän tunnustuksen suhteen. | ||
+ | |||
+ | Uus-Neudornissa vallitsee voimakkaasta yhteisöllisyydestä kumpuava me-henki. Pienet yhteisöt (vaikkapa työporukka) tapaavat vähintään kerran viikossa, kylä kenties kerran kuukaudessa. Yhteisöt tarjoavat myös tukea ja synnyttävät luottamusta. | ||
+ | |||
+ | Uus-Neudornissa ihmiset ovat terveitä, fiksuja ja oppineita. Kansalaiselta vaaditaan laajan peruskoulun suorittaminen. Lisäksi jokainen voi hakeutua ilmaiseen jatkokoulutukseen. | ||
+ | |||
+ | Uus-Neudornin kansalaiset elävät tasapainossa myös luonnon kanssa. Luonto on lähellä Neudornilaisen sydäntä, ja siitä osataan nauttia. | ||
+ | |||
+ | Uus-Neudorn toimii ilman rahaa. Valtio jakaa kansalaisille kaiken minkä he tarvitsevat, ja kansalaiset osaavat ottaa toverinsa huomioon arvioidessaan omia tarpeitaan. | ||
+ | |||
+ | Uus-Neudornia pyörittävät erilaiset tehokkaasti toimivat virastot. Kansalaiset ovat aktiivisesti mukana sekä parantamassa yhteiskuntaansa että keskustelemassa siitä millainen hyvä yhteiskunta on. | ||
+ | |||
+ | Uus-Neudornissa ihmisluonteen negatiivisia ominaisuuksia ohjataan hyödyttämään yhteiskuntaa. Lisäksi kansalaisia ohjataan tuhoisista käytösmalleista terveisiin. | ||
+ | |||
+ | Uus-Neudornissa eletään tasapainossa ja voidaan hyvin. | ||
== Yhteiskunnan tavoitteet ja periaatteet == | == Yhteiskunnan tavoitteet ja periaatteet == | ||
Rivi 8: | Rivi 25: | ||
** Positiivisten vapauksien lisääminen | ** Positiivisten vapauksien lisääminen | ||
− | * Kansalaisten | + | * Kansalaisten kannustava ohjaaminen yhteiskuntaa hyödyttäviin toimiin |
− | |||
=== Periaatteita === | === Periaatteita === | ||
Tasa-arvo:Kaikki kansalaiset ovat luonnostaan tasa-arvoisia. Ainut epätasa-arvo ihmisten välille tulisi syntyä meritokratiasta: mitä yhteiskuntaa hyödyttävää kansalainen omilla teoillaan tekee. Meritokratian kautta saattaa syntyä luokkaeroja, ja muita luokkaeroja ei ole. | Tasa-arvo:Kaikki kansalaiset ovat luonnostaan tasa-arvoisia. Ainut epätasa-arvo ihmisten välille tulisi syntyä meritokratiasta: mitä yhteiskuntaa hyödyttävää kansalainen omilla teoillaan tekee. Meritokratian kautta saattaa syntyä luokkaeroja, ja muita luokkaeroja ei ole. | ||
− | + | Voimakas yhteisöllisyys alkaen pienistä työryhmistä edeten kyliin, kaupunkeihin ja koko valtioon. Kaikki osallistuvat yhteiseen toimintaan jossa pyritään edistämään läheisen hyvinvointia. Kaikki kuuluvat aiempaa aktiivisemmin yhteisöihin. | |
− | + | Jokaisen kansalaisen oletetaan tekevän jotain yhteiskuntaa hyödyttävää. Kansalaisvelvollisuutensa lisäksi kansalainen saa pyrkiä tekemään mitä haluaa. Kansalaisia kannustetaan toteuttamaan unelmiaan, erityisesti pyrkimään juuri kansalaiselle sopivaan työhön. | |
− | + | Olettamus: kun kansalainen tekee itselleen mielekästä ja yhteiskuntaa (ja täten muita ihmisiä) hyödyttävää työtä, tämä lisää kansalaisen hyvinvointia. | |
− | + | Keskustelunvapaus ja sananvapaus | |
Hallinnon läpinäkyvyys ja avoimmuus | Hallinnon läpinäkyvyys ja avoimmuus | ||
− | |||
− | |||
Peruskoulutus on pakollista ja suhteessa Luomakuntaan varsin kattavaa | Peruskoulutus on pakollista ja suhteessa Luomakuntaan varsin kattavaa | ||
Kansalaisten sivistäminen (ml. filosofian ja etiikan saralla) | Kansalaisten sivistäminen (ml. filosofian ja etiikan saralla) | ||
+ | |||
+ | Kaikki sukupuolet ovat tasa-arvoisia. | ||
Orjuutta ei ole. Ihmisten omistaminen tuomitaan epäeettisenä toimintana. | Orjuutta ei ole. Ihmisten omistaminen tuomitaan epäeettisenä toimintana. | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
== Asenteiden muokkaaminen == | == Asenteiden muokkaaminen == | ||
− | Eli: Miten kansaa | + | Eli: Miten kansaa autetaan ajattelemaan, jotta järjestelmä toimisi? |
− | ( | + | (Esimerkkejä, näistä saanee kiinni ideasta) |
"Kunkin kansalaisen kuuluu toimia yhteiskuntansa hyväksi, ja myös muiden kansalaisten hyväksi" | "Kunkin kansalaisen kuuluu toimia yhteiskuntansa hyväksi, ja myös muiden kansalaisten hyväksi" | ||
Rivi 80: | Rivi 78: | ||
Lisäksi hyvinvointia pyritään lisäämään ohjaamalla sosiaalisia käyttäytymistapoja (ohjaamalla haitallisista käytösmalleista parempiin): | Lisäksi hyvinvointia pyritään lisäämään ohjaamalla sosiaalisia käyttäytymistapoja (ohjaamalla haitallisista käytösmalleista parempiin): | ||
* "mieltä painavat asiat pitäisi selvittää (yleensä keskustelemalla)", "katkera ihminen aiheuttaa vain itselleen haittaa" | * "mieltä painavat asiat pitäisi selvittää (yleensä keskustelemalla)", "katkera ihminen aiheuttaa vain itselleen haittaa" | ||
− | * | + | * |
+ | |||
+ | === Yhteisöllisyys ja yhteisöjen tapaamiset === | ||
+ | Vanhaan Neudorniin verrattuna kansalaiset ovat enemmän yhteiskunnan eri yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Yhteinen ja läheisen hyvä asetetaan aiempaa tärkeämmäksi, mutta toisaalta kansalaiset tietävät että paras tapa edistää omaa hyvinvointia on edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia. | ||
+ | |||
+ | Pienimmät yhteisöt tapaavat pari kertaa viikossa. Jokainen tapaaminen alkaa lyhyellä rukouksella Voittamattomalle Auringolle. Tapaamisessa pyritään yhdessä käsittelemään, jakamaan ja edistämään asioita jotka liittyvät yhteiskunnan parantamiseen. Työporukassa tämä voi tarkoittaa toimintatapojen parantamista, tähän liittyvää ideointia, aiempien uudistusten seurantaa. Oleellisena osana on myös se, että kukin voi purkaa sydäntään myös kohtaamistaan henkilökohtaisista haasteista ja ongelmista, ja saada tukea ja apua ryhmältä. Avautumiseen kannustetaan. Tapaamisissa myöskin jaetaan virallista palautetta ja tunnustusta yhteiskunnan edistämisestä. Tapaamiset järjestetään kelivarauksella lähellä luontoa. | ||
+ | |||
+ | Esimerkkejä isommista yhteisöistä on esim. kylä, useampien kylien muodostama kokonaisuus, kaupunki ja valtio. Suurin osa vanhoista juhlista yhdistetään uuden valtion tapaamisiin. Juhlatapaamiset ovat viikottaisia tapaamisia rennompia ja vapaampia, ja siellä lähinnä kerrotaan tulevista isoista uudistuksista ja jaetaan tunnustusta yhteisön suurimmille vaikuttajille. Vanhat juhlatavat säilyvät. | ||
+ | |||
+ | Kyläkokonaisuuksien (tai kokonaisten kaupunkien) konventteja järjestetään abt neljä kertaa vuodessa, ja koko valtion kattavia mega-konventteja ehkä kerran vuodessa. | ||
+ | |||
+ | Tarkoituksena on, että tapaamisisten ja niiden voimakkaiden sosiaalisten aspektien kautta yhteisöstä tulee kansalaiselle aiempaa tärkeämpi. Yhteisön ja sen tapaamisten tullessa kansalaisille yhä tärkeämmiksi, väistämättä syntyy jonkin verran sosiaalista painetta osallistua tapaamisiin. Alusta lähtien kuitenkin tehdään selväksi, että osallistuminen kaikkiin tapaamisiin on vapaaehtoista, ja asiaa valvotaan. Kilpailua voi tapahtua (hyvässä hengessä) yhteisön sisällä, "kuka hyödyttää eniten yhteiskuntaa", "kuka auttaa eniten lähimmäistään". Yhteisöllisyydestä syntyy myös luottamusta koko järjestelmän toimintaan. | ||
+ | |||
+ | (Toim. Huom: Yhteisöjen tapaamiset pyrkivät tarkoituksella lainaamaan reaalimaailman uskontojen ja kulttien tapaamisista ja niistä keinoista joilla ) | ||
+ | |||
+ | === Ohjaus pitkällä tähtäimellä === | ||
+ | Ideana on, että alkukuukausina yhteiskuntaa muokataan voimakkaasti tenhoilla, mutta niin että sen jälkeen ohjausta ei tarvittaisi kovinkaan paljoa. Hyvinkoulutetut ja sivistetyt kansalaiset on sitoutettu voimakkaasti mukaan hyvinvoinnin kasvattamiseen ja yhteiskunnan parantamiseen. Tämän pitäisi auttaa siinä, ettei yhteiskunta lähde kovin helposti väärille teille, vaikka ylevöitetty ei olisikaan jatkuvasti ohjailemassa sitä. Tavoitteita: | ||
+ | * ensimmäisen vuoden ajan yhteiskunta selviää ilman merkittäviä mullistuksia jos ylevöitetyt jättävät sen rauhaan kuukaudeksi | ||
+ | * sen jälkeisten kolmen vuoden aikana yhteiskunta selviää vastaavasti jos ylevöitetyt jättävät sen rauhaan vuodenajaksi | ||
+ | * sen jälkeiset kolme vuotta, puoli vuotta | ||
+ | * sen jälkeiset kolme vuotta, vuosi | ||
+ | * sen jälkeiset kymmenen vuotta, kolme vuotta? | ||
+ | * ... | ||
+ | |||
+ | (Olettaen ettei yhteiskuntaa muuttamaan tule mitään kuolevaista kummempaa) | ||
+ | |||
+ | == Omistaminen == | ||
+ | Valtio omistaa suurimman osan asioista. | ||
+ | |||
+ | Valtiolla ei ole sisäistä rahaa. | ||
+ | * ''"Ihminen luo rahan, mutta muuttuu sitten sen käskyläiseksi."'' (Marx) | ||
+ | |||
+ | Valtio omistaa ainakin: | ||
+ | * kaikki valtion luonnonvaraiset resurssit, ns. "raakaresurssit" | ||
+ | * kaikki tuotantovälineet | ||
+ | |||
+ | Kansalainen voi omistaa ainakin: | ||
+ | * vaatteet etc | ||
+ | * henkilökohtaisia tarpeitaan (miten tämä määritellään?) | ||
+ | * rajoitetun määrän esim. taidetta | ||
+ | |||
+ | Valtio antaa kansalaisen käyttöön: | ||
+ | * kalustetun asunnon | ||
+ | * jokapäiväisen ruuan etc perustarpeet | ||
== Hallintoelimiä == | == Hallintoelimiä == | ||
Rivi 143: | Rivi 184: | ||
* Kuolemanrangaistus on olemassa, mutta sitä käytetään erittäin harvoin? | * Kuolemanrangaistus on olemassa, mutta sitä käytetään erittäin harvoin? | ||
* UMIa: hakataan tyypin mieli sellaiseen kondikseen, että henkilöstä ei ole vaaraa, ja voi tulevilla teoillaan osittain hyvittää menneitä? | * UMIa: hakataan tyypin mieli sellaiseen kondikseen, että henkilöstä ei ole vaaraa, ja voi tulevilla teoillaan osittain hyvittää menneitä? | ||
+ | |||
+ | == Uus-Neudorn vs. muut yhteiskuntamallit == | ||
+ | === Uus-Neudorn vs. kommunismi === | ||
+ | Miksi Uus-Neudorn toimii vaikka kommunismi ei toimi reaalimaailmassa? Kommunismi ei toimi, koska ihmiset ovat itsekeskeisiä, itsekkäitä, laiskoja ja ahneita. Uus-Neudornissa kansalaiset ohjataan tenhoilla toimimaan fiksusti. Peruskoulusta lähtien kansalaisia sivistetään yhteiskuntaopin ja filosofian saralla, joka johtaa siihen että kansalaiset itsekin näkevät toimiensa järkevät perusteet. Lisäksi ihmisten negatiivisia puolia ohjataan rakentavasti edistämään yhteiskuntaa siinä missä mahdollista. | ||
+ | |||
+ | === Uus-Neudorn vs. kapitalismi, erityisesti ahneus === | ||
+ | (seuraava on kirjoitettu varsin aikaisessa vaiheessa, ja siinä puhutaan siksi YK-ehdotuksesta eikä esimerkiksi Uus-Neudornista) | ||
+ | |||
+ | Kapitalismi kannustaa ahneuteen, jos ei jopa ihannoi sitä. Kapitalismissa ahneella toiminnalla saa itselle enemmän, itselleen parempaa toimeentuloa ja viihdykkeitä sekä yhteiskunnallista vaikutusvaltaa että yhteiskunnallista ihailua. | ||
+ | |||
+ | YK-ehdotus ei pyri poistamaan ahneutta ihmisestä. Siinä missä kapitalismi ohjaa useita ihmisen (negatiivisia että positiivisia) luonteenpiirteitä ahneeseen toimintaan, YK-ehdotus kanavoi nämä piirteet paremmin: | ||
+ | * Kapitalismissa ahneella toiminnalla voidaan tavoitella yhteiskunnallista valtaa. YK-ehdotuksessa yhteiskunnallista valtaa voi hankkia (pääasiallisesti) nousemalla virastossa (tai muuten päätymällä työhön jossa voi vaikuttaa yhteiskuntaan) tai saavuttamalla suosiota yhteiskuntakeskustelufoorumissa. | ||
+ | * Kapitalismissa ahneella toiminnalla voidaan tavoitella yhteiskunnallista ihailua ja tunnustusta. YK-ehdotuksessa näitä molempia saa, kun hyödyttää yhteiskuntaa | ||
+ | * Kapitalismissa ahneella toiminnalla voidaan tavoitella parempaa toimeentuloa ja viihdykkeitä. YK-ehdotuksessa kullekin taataan perustoimeentulo, ja yhteiskunta myöntää sitä enemmän lisää tavaroita, parempaa kotia jne mitä enemmän on hyödyttänyt yhteiskuntaa. | ||
+ | * Kapitalismissa ahneella toiminnalla voidaan tavoitella yksinkertaisesti sitä, että jollakulla muulla olisi vähemmän, ja sitä kautta kurjempaa. YK-ehdotuksessa tuomitaan viheliäisenä käytöksenä toiminta, jonka tarkoituksena on aiheuttaa toiselle kansalaiselle kurjuutta. Jos halutaan yrittää valjastaa tällainen tarve hyötykäyttöön, tällaisen ihmisen voi yrittää sijoittaa esim. Kauppavirastoon tai Armeijaan töihin, jolloin kurjuus ohjattaisiin muiden valtioiden kansalaisiin. | ||
+ | |||
+ | * Lisäksi Työvoimaviraston tehtävänä on varmistaa, että kuhunkin työtehtävään halukkaista valitaan pätevin. Tällöin otetaan huomioon paitsi henkilön kykyjä myös vaikutteita. Esim. vastuulliseen päättävään virkaan ei yksinkertaisesti kannata valita henkilöä, jota pääasiallisesti kiinnostaa varmistaa että itse saa koko ajan enemmän lisää, koska tällainen henkilö on paitsi helposti lahjottavissa, myös tuskin tekisi sellaisia päätöksiä, jotka hyödyttäisivät yhteiskuntaa (koska tyypillä on jatkuvasti lähinnä oma napa mielessä). Työvoimaviraston oikeellista (sekä tehokasta) toimintaa ja korruptiota valvoo Toimiva Byrokratia. | ||
== Avoimia kysymyksiä == | == Avoimia kysymyksiä == |
Nykyinen versio 30. toukokuuta 2011 kello 15.17
"Me emme ole tavaran taikka rahan orjia. Tarjoan teille: hyvinvoinnin ja vapauden!"
Sisällysluettelo
Tiivistelmä
Uus-Neudornissa ihmiset ovat vapaampia, tasa-arvoisempia ja paremmin voivia kuin nykyiset kansalaiset keskimäärin aiemmin tiesivät mahdolliseksi.
Uus-Neudornissa kansalaiset haluavat aktiivisesti osallistua yhteiskuntansa, lähimmäisensä ja itsensä parantamiseen. Uus-Neudornissa jokainen tekee itselleen mielekästä työtä, joka edistää sekä omaa että muiden hyvinvointia. Halukkaista valitaan kuhunkin työhön sopivin. Yhteiskuntaa hyödyttävistä toimista annetaan tunnustusta, ja kansalaiset jopa suorastaan kilpailevat tämän tunnustuksen suhteen.
Uus-Neudornissa vallitsee voimakkaasta yhteisöllisyydestä kumpuava me-henki. Pienet yhteisöt (vaikkapa työporukka) tapaavat vähintään kerran viikossa, kylä kenties kerran kuukaudessa. Yhteisöt tarjoavat myös tukea ja synnyttävät luottamusta.
Uus-Neudornissa ihmiset ovat terveitä, fiksuja ja oppineita. Kansalaiselta vaaditaan laajan peruskoulun suorittaminen. Lisäksi jokainen voi hakeutua ilmaiseen jatkokoulutukseen.
Uus-Neudornin kansalaiset elävät tasapainossa myös luonnon kanssa. Luonto on lähellä Neudornilaisen sydäntä, ja siitä osataan nauttia.
Uus-Neudorn toimii ilman rahaa. Valtio jakaa kansalaisille kaiken minkä he tarvitsevat, ja kansalaiset osaavat ottaa toverinsa huomioon arvioidessaan omia tarpeitaan.
Uus-Neudornia pyörittävät erilaiset tehokkaasti toimivat virastot. Kansalaiset ovat aktiivisesti mukana sekä parantamassa yhteiskuntaansa että keskustelemassa siitä millainen hyvä yhteiskunta on.
Uus-Neudornissa ihmisluonteen negatiivisia ominaisuuksia ohjataan hyödyttämään yhteiskuntaa. Lisäksi kansalaisia ohjataan tuhoisista käytösmalleista terveisiin.
Uus-Neudornissa eletään tasapainossa ja voidaan hyvin.
Yhteiskunnan tavoitteet ja periaatteet
Tavoitteet
- Kansalaisten hyvinvointi
- Positiivisten vapauksien lisääminen
- Kansalaisten kannustava ohjaaminen yhteiskuntaa hyödyttäviin toimiin
Periaatteita
Tasa-arvo:Kaikki kansalaiset ovat luonnostaan tasa-arvoisia. Ainut epätasa-arvo ihmisten välille tulisi syntyä meritokratiasta: mitä yhteiskuntaa hyödyttävää kansalainen omilla teoillaan tekee. Meritokratian kautta saattaa syntyä luokkaeroja, ja muita luokkaeroja ei ole.
Voimakas yhteisöllisyys alkaen pienistä työryhmistä edeten kyliin, kaupunkeihin ja koko valtioon. Kaikki osallistuvat yhteiseen toimintaan jossa pyritään edistämään läheisen hyvinvointia. Kaikki kuuluvat aiempaa aktiivisemmin yhteisöihin.
Jokaisen kansalaisen oletetaan tekevän jotain yhteiskuntaa hyödyttävää. Kansalaisvelvollisuutensa lisäksi kansalainen saa pyrkiä tekemään mitä haluaa. Kansalaisia kannustetaan toteuttamaan unelmiaan, erityisesti pyrkimään juuri kansalaiselle sopivaan työhön.
Olettamus: kun kansalainen tekee itselleen mielekästä ja yhteiskuntaa (ja täten muita ihmisiä) hyödyttävää työtä, tämä lisää kansalaisen hyvinvointia.
Keskustelunvapaus ja sananvapaus
Hallinnon läpinäkyvyys ja avoimmuus
Peruskoulutus on pakollista ja suhteessa Luomakuntaan varsin kattavaa
Kansalaisten sivistäminen (ml. filosofian ja etiikan saralla)
Kaikki sukupuolet ovat tasa-arvoisia.
Orjuutta ei ole. Ihmisten omistaminen tuomitaan epäeettisenä toimintana.
Asenteiden muokkaaminen
Eli: Miten kansaa autetaan ajattelemaan, jotta järjestelmä toimisi?
(Esimerkkejä, näistä saanee kiinni ideasta)
"Kunkin kansalaisen kuuluu toimia yhteiskuntansa hyväksi, ja myös muiden kansalaisten hyväksi"
"Kunkin kansalaisen tulee etsiä ja edistää omaa hyvinvointiaan"
"Jos mahdollista, pyri yhdistämään omaa hyvinvointia edistävä toiminta ja yhteiskuntaa hyödyttävä toiminta"
"Yhteiskuntaa tulee pyrkiä parantamaan"
"Yhteiskunnan parantamiseen tulee käyttää yhteiskunnan sisäisiä (ja yhteiskunnan hyväksymiä) vaikutuskeinoja"
"Kullakin kansalaisella on oikeus sivistää itseään"
"Kunkin kansalaisen tulisi pyrkiä kehittämään itseään (itselle mielekkäillä tavoilla)"
"Rahaa ja yksityisomistamista tulee välttää, sillä nämä ottavat yhteiskunnassa liian helposti vallan"
Käytännön toteutus lähinnä Taboo Inflicting Diatribella. Tenho aiheuttaa siis kompulsion, joka muuttaa yhteiskunnan toimintaperiaatteita, ja sitä kautta yhteiskunnan jäsenten toimintaa. Tenho ei siis pakota ajattelemaan asiasta suuntaan eikä toiseen (minkä taas tekisi Wise-Eyed Courtier Method).
Pidetään myös huolta siitä, että kaikkien tiedoksi toimitetaan perustelut kaikille näille asenteille. Filosofian kursseilla kannustetaan keskustelemaan näistä asioista, jopa haastamaan nykyinen järjestelmä.
Alkuvaiheessa osallistumisen innoitteena varsinkin vähiten suosittujen (kuitenkin yhteiskunnalle tarpeellisten) töiden suorittamisesta voisi saada erityisesti pisteitä, ja pisteitä voisi käyttää kuntoutus/koulutus-jonossa etuiluun (koska ei kuitenkaan ehditä hoitamaan kaikkia).
Lisäksi hyvinvointia pyritään lisäämään ohjaamalla sosiaalisia käyttäytymistapoja (ohjaamalla haitallisista käytösmalleista parempiin):
- "mieltä painavat asiat pitäisi selvittää (yleensä keskustelemalla)", "katkera ihminen aiheuttaa vain itselleen haittaa"
Yhteisöllisyys ja yhteisöjen tapaamiset
Vanhaan Neudorniin verrattuna kansalaiset ovat enemmän yhteiskunnan eri yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Yhteinen ja läheisen hyvä asetetaan aiempaa tärkeämmäksi, mutta toisaalta kansalaiset tietävät että paras tapa edistää omaa hyvinvointia on edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Pienimmät yhteisöt tapaavat pari kertaa viikossa. Jokainen tapaaminen alkaa lyhyellä rukouksella Voittamattomalle Auringolle. Tapaamisessa pyritään yhdessä käsittelemään, jakamaan ja edistämään asioita jotka liittyvät yhteiskunnan parantamiseen. Työporukassa tämä voi tarkoittaa toimintatapojen parantamista, tähän liittyvää ideointia, aiempien uudistusten seurantaa. Oleellisena osana on myös se, että kukin voi purkaa sydäntään myös kohtaamistaan henkilökohtaisista haasteista ja ongelmista, ja saada tukea ja apua ryhmältä. Avautumiseen kannustetaan. Tapaamisissa myöskin jaetaan virallista palautetta ja tunnustusta yhteiskunnan edistämisestä. Tapaamiset järjestetään kelivarauksella lähellä luontoa.
Esimerkkejä isommista yhteisöistä on esim. kylä, useampien kylien muodostama kokonaisuus, kaupunki ja valtio. Suurin osa vanhoista juhlista yhdistetään uuden valtion tapaamisiin. Juhlatapaamiset ovat viikottaisia tapaamisia rennompia ja vapaampia, ja siellä lähinnä kerrotaan tulevista isoista uudistuksista ja jaetaan tunnustusta yhteisön suurimmille vaikuttajille. Vanhat juhlatavat säilyvät.
Kyläkokonaisuuksien (tai kokonaisten kaupunkien) konventteja järjestetään abt neljä kertaa vuodessa, ja koko valtion kattavia mega-konventteja ehkä kerran vuodessa.
Tarkoituksena on, että tapaamisisten ja niiden voimakkaiden sosiaalisten aspektien kautta yhteisöstä tulee kansalaiselle aiempaa tärkeämpi. Yhteisön ja sen tapaamisten tullessa kansalaisille yhä tärkeämmiksi, väistämättä syntyy jonkin verran sosiaalista painetta osallistua tapaamisiin. Alusta lähtien kuitenkin tehdään selväksi, että osallistuminen kaikkiin tapaamisiin on vapaaehtoista, ja asiaa valvotaan. Kilpailua voi tapahtua (hyvässä hengessä) yhteisön sisällä, "kuka hyödyttää eniten yhteiskuntaa", "kuka auttaa eniten lähimmäistään". Yhteisöllisyydestä syntyy myös luottamusta koko järjestelmän toimintaan.
(Toim. Huom: Yhteisöjen tapaamiset pyrkivät tarkoituksella lainaamaan reaalimaailman uskontojen ja kulttien tapaamisista ja niistä keinoista joilla )
Ohjaus pitkällä tähtäimellä
Ideana on, että alkukuukausina yhteiskuntaa muokataan voimakkaasti tenhoilla, mutta niin että sen jälkeen ohjausta ei tarvittaisi kovinkaan paljoa. Hyvinkoulutetut ja sivistetyt kansalaiset on sitoutettu voimakkaasti mukaan hyvinvoinnin kasvattamiseen ja yhteiskunnan parantamiseen. Tämän pitäisi auttaa siinä, ettei yhteiskunta lähde kovin helposti väärille teille, vaikka ylevöitetty ei olisikaan jatkuvasti ohjailemassa sitä. Tavoitteita:
- ensimmäisen vuoden ajan yhteiskunta selviää ilman merkittäviä mullistuksia jos ylevöitetyt jättävät sen rauhaan kuukaudeksi
- sen jälkeisten kolmen vuoden aikana yhteiskunta selviää vastaavasti jos ylevöitetyt jättävät sen rauhaan vuodenajaksi
- sen jälkeiset kolme vuotta, puoli vuotta
- sen jälkeiset kolme vuotta, vuosi
- sen jälkeiset kymmenen vuotta, kolme vuotta?
- ...
(Olettaen ettei yhteiskuntaa muuttamaan tule mitään kuolevaista kummempaa)
Omistaminen
Valtio omistaa suurimman osan asioista.
Valtiolla ei ole sisäistä rahaa.
- "Ihminen luo rahan, mutta muuttuu sitten sen käskyläiseksi." (Marx)
Valtio omistaa ainakin:
- kaikki valtion luonnonvaraiset resurssit, ns. "raakaresurssit"
- kaikki tuotantovälineet
Kansalainen voi omistaa ainakin:
- vaatteet etc
- henkilökohtaisia tarpeitaan (miten tämä määritellään?)
- rajoitetun määrän esim. taidetta
Valtio antaa kansalaisen käyttöön:
- kalustetun asunnon
- jokapäiväisen ruuan etc perustarpeet
Hallintoelimiä
Hyvinvoivat Kansalaiset
- Pohtii kansalaisten hyvinvointia
- Tekee muutoksia koko yhteiskuntaan (tavoitteena kansalaisten hyvinvointi)
- Asettaa tavoitteita muille elimille
- Käyttää paljon valtaa
Toimiva Byrokratia
- Elin joka tutkii ja valvoo muita elimiä
- Oikeudet penkoa mitä tahansa
- Puuttuu rötöksiin, voi viedä tuomioistuimeen
- Tavoitteet: korruption kitkeminen ja yleinen byrokratian toimivuuden edistäminen
- osa elimen henkilöistä toimii salaisen sisäisen poliisin roolissa
Koulutus (& Kuntoutus)
Kuntoutukseen käytetään ainakin laajalti tenhoja
Kuinka paljon Training-tenhoja käytetään koulutukseen?
- peruskoulutasolla?
- jatkokoulutustasolla?
Työvoima (:n Hallinnointi)
- Tarpeiden jatkuva kartoittaminen
- Työvoiman jakaminen
- Varmistaa, että työtehtävään halukkaista valitaan pätevin
- Halukkaat testataan, usein myös haastatellaan
- Testit ja haastattelut riippuvat työstä
- Testien luomisessa yhteistyötä koulutusosaston kanssa
Materiaalisten resurssien hallinnointi
- saa ehdottaa parempaa nimeä
Lakien Valvonta
- poliisi
- menee osittain toimivan byrokratian kanssa ristiin. pitäisikö yhdistää Toimiva Byrokratia tämän alaisuuteen?
Tuomioistuin
Teknologinen kehitys
- tärkeä osuus yhteiskuntaa
Ulkopolitiikka
Armeija
- ikävä kyllä pakollinen paha
- sukupuolten tasa-arvoisuus toimii myös täällä (training-charmit takaavat fyysisen tasa-arvoisuuden)
Kaupankäynti
Joudumme tulemaan ulkomaailman kanssa toimeen, ja muut käyttävät rahaa.
Koko valtion kaupankäynti ulkomaailman kanssa käydään keskitetysti tämän elimen kautta.
Lait ja rangaistukset
Yleisesti ottaen rikollisuuteen erheytyvät kansalaiset pyritään kuntouttamaan yhteiskunnan jäseniksi.
Vakavista rikkomuksista yleisin rangaistus on valvottua yhteiskuntapalvelua, vakavimpana jatkuvasti vartioitua raskasta pakkotyötä.
Mitä pitäisi tehdä erityisen kauheissa rikoksissa, esim. joku sairas sadistinen joukkomurha(polttoraiskaus)?
- Kuolemanrangaistus on olemassa, mutta sitä käytetään erittäin harvoin?
- UMIa: hakataan tyypin mieli sellaiseen kondikseen, että henkilöstä ei ole vaaraa, ja voi tulevilla teoillaan osittain hyvittää menneitä?
Uus-Neudorn vs. muut yhteiskuntamallit
Uus-Neudorn vs. kommunismi
Miksi Uus-Neudorn toimii vaikka kommunismi ei toimi reaalimaailmassa? Kommunismi ei toimi, koska ihmiset ovat itsekeskeisiä, itsekkäitä, laiskoja ja ahneita. Uus-Neudornissa kansalaiset ohjataan tenhoilla toimimaan fiksusti. Peruskoulusta lähtien kansalaisia sivistetään yhteiskuntaopin ja filosofian saralla, joka johtaa siihen että kansalaiset itsekin näkevät toimiensa järkevät perusteet. Lisäksi ihmisten negatiivisia puolia ohjataan rakentavasti edistämään yhteiskuntaa siinä missä mahdollista.
Uus-Neudorn vs. kapitalismi, erityisesti ahneus
(seuraava on kirjoitettu varsin aikaisessa vaiheessa, ja siinä puhutaan siksi YK-ehdotuksesta eikä esimerkiksi Uus-Neudornista)
Kapitalismi kannustaa ahneuteen, jos ei jopa ihannoi sitä. Kapitalismissa ahneella toiminnalla saa itselle enemmän, itselleen parempaa toimeentuloa ja viihdykkeitä sekä yhteiskunnallista vaikutusvaltaa että yhteiskunnallista ihailua.
YK-ehdotus ei pyri poistamaan ahneutta ihmisestä. Siinä missä kapitalismi ohjaa useita ihmisen (negatiivisia että positiivisia) luonteenpiirteitä ahneeseen toimintaan, YK-ehdotus kanavoi nämä piirteet paremmin:
- Kapitalismissa ahneella toiminnalla voidaan tavoitella yhteiskunnallista valtaa. YK-ehdotuksessa yhteiskunnallista valtaa voi hankkia (pääasiallisesti) nousemalla virastossa (tai muuten päätymällä työhön jossa voi vaikuttaa yhteiskuntaan) tai saavuttamalla suosiota yhteiskuntakeskustelufoorumissa.
- Kapitalismissa ahneella toiminnalla voidaan tavoitella yhteiskunnallista ihailua ja tunnustusta. YK-ehdotuksessa näitä molempia saa, kun hyödyttää yhteiskuntaa
- Kapitalismissa ahneella toiminnalla voidaan tavoitella parempaa toimeentuloa ja viihdykkeitä. YK-ehdotuksessa kullekin taataan perustoimeentulo, ja yhteiskunta myöntää sitä enemmän lisää tavaroita, parempaa kotia jne mitä enemmän on hyödyttänyt yhteiskuntaa.
- Kapitalismissa ahneella toiminnalla voidaan tavoitella yksinkertaisesti sitä, että jollakulla muulla olisi vähemmän, ja sitä kautta kurjempaa. YK-ehdotuksessa tuomitaan viheliäisenä käytöksenä toiminta, jonka tarkoituksena on aiheuttaa toiselle kansalaiselle kurjuutta. Jos halutaan yrittää valjastaa tällainen tarve hyötykäyttöön, tällaisen ihmisen voi yrittää sijoittaa esim. Kauppavirastoon tai Armeijaan töihin, jolloin kurjuus ohjattaisiin muiden valtioiden kansalaisiin.
- Lisäksi Työvoimaviraston tehtävänä on varmistaa, että kuhunkin työtehtävään halukkaista valitaan pätevin. Tällöin otetaan huomioon paitsi henkilön kykyjä myös vaikutteita. Esim. vastuulliseen päättävään virkaan ei yksinkertaisesti kannata valita henkilöä, jota pääasiallisesti kiinnostaa varmistaa että itse saa koko ajan enemmän lisää, koska tällainen henkilö on paitsi helposti lahjottavissa, myös tuskin tekisi sellaisia päätöksiä, jotka hyödyttäisivät yhteiskuntaa (koska tyypillä on jatkuvasti lähinnä oma napa mielessä). Työvoimaviraston oikeellista (sekä tehokasta) toimintaa ja korruptiota valvoo Toimiva Byrokratia.
Avoimia kysymyksiä
Kuka säätää lait ja tarkalleen ottaen miten?
- Hyvinvoivat Kansalaiset-b?
Miten meriitit kirjataan, ja kuka siitä pitää huolta?
- OK-b, vai joku muu?
Mitä eroavaisuuksia on yhteiskunnan toiminnassa kaupungissa ja maaseudulla?
- oletettavasti jotain, koska on järkevää että järjestelmä lokalisoidaan
Halutaanko toimintakausien maksimeja? Ei oikeastaan estä korruptiota -> what's the point?
Kilta
Entä kun syntyy useita tällaisia yhteiskuntia? tekevätkö ne yhteistyötä? -riippuu pitkälti Kehästä
Pohjustus muille pelaajille
Wikiin erilliselle sivulle teemoja, ja pyytää muita pelaajia miettimään niitä
Seuraavat teemat liittyvät yhteiskuntaan ja valtioon. Ei ole mitenkään tarkoitus, että hakisitte vastauksia kaikkiin kohtiin. Lista on pelkästään valtioon ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä, tietyssä mielessä näkökulmia, joiden pohtiminen voi avata asiaa. Listaan todellakin saa lisätä kysymyksiä.
Mieti hahmon näkökulmasta:
Millainen on hyvä (tai huono) yhteiskunta?
Millaisia tavoitteita hyvällä (tai huonolla) yhteiskunnalla on?
Millaisia periaatteita hyvällä (tai huonolla) yhteiskunnalla on?
Mitä oikeuksia ja mitä velvollisuuksia kansalaisella kuuluisi olla?
Mitkä asiat edistävät (yhteiskuntaan kuuluvan) ihmisen hyvinvointia?
Millainen on hyvä hallinto?
Mitä mieltä olet demokratiasta? diktatuurista? monarkiasta? tasavallasta? liittovaltiosta? teokratiasta? totalitarismista? fasismista? kansallissosialismista?
Miten ja millä periaatteilla resurssit tulisi jakaa yhteiskunnassa?
Mitä mieltä olet uskonnon ja valtion yhdistämisestä?