Ero sivun ”Absalon/16.-19. pelikerta” versioiden välillä
(välitall.) |
|||
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Lindon epäilee, että Lucien saattaa olla joutumassa oikeusmurhan uhriksi, ja haluaa selvittää onko tämä syyllinen vai syytön. Lindon päättää pyrkiä avoimesti Lucienin puheille sellaisena hetkenä, kun Alistair Esekiel ei ole kotonaan. | Lindon epäilee, että Lucien saattaa olla joutumassa oikeusmurhan uhriksi, ja haluaa selvittää onko tämä syyllinen vai syytön. Lindon päättää pyrkiä avoimesti Lucienin puheille sellaisena hetkenä, kun Alistair Esekiel ei ole kotonaan. | ||
− | == | + | == Yllättävä vierailu == |
Lindon marssii lähinnä veljiensä arvolle sopivasti pukeutuneena Esekielin kartanon paraatiovelle, kolkuttaa ja ilmoittaa hovimestarille tulleensa tapaamaan veljeään Lucienia. Hovimestari toivottaa hänet tervetulleeksi mutta pahoittelee, että Yövartion miehet eivät välttämättä päästä häntä veljensä puheille. Lindon kehottaa jättämään tämän hänen huolekseen ja jatkaa toiseen kerrokseen, jossa kaksi Yövartion miestä vartioi Lucienin ovea. | Lindon marssii lähinnä veljiensä arvolle sopivasti pukeutuneena Esekielin kartanon paraatiovelle, kolkuttaa ja ilmoittaa hovimestarille tulleensa tapaamaan veljeään Lucienia. Hovimestari toivottaa hänet tervetulleeksi mutta pahoittelee, että Yövartion miehet eivät välttämättä päästä häntä veljensä puheille. Lindon kehottaa jättämään tämän hänen huolekseen ja jatkaa toiseen kerrokseen, jossa kaksi Yövartion miestä vartioi Lucienin ovea. | ||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Koska Esekielin perhe ei tiedä Lindonin osaavan taikoa eikä Lindon halua sitä vielä heille paljastaa, käyttää Lindon totuustaikansa naamioimiseksi kynttilää, johon on raapustettu maagisen näköisiä riimuja – taitava totuuskynttilän väärennös. Yövartijan seuratessa vierestä Lindon sytyttää kynttilän, lausuu hiljaa totuustaian ja alkaa sitten kysellä Lucienilta veljensä murhasta. | Koska Esekielin perhe ei tiedä Lindonin osaavan taikoa eikä Lindon halua sitä vielä heille paljastaa, käyttää Lindon totuustaikansa naamioimiseksi kynttilää, johon on raapustettu maagisen näköisiä riimuja – taitava totuuskynttilän väärennös. Yövartijan seuratessa vierestä Lindon sytyttää kynttilän, lausuu hiljaa totuustaian ja alkaa sitten kysellä Lucienilta veljensä murhasta. | ||
+ | |||
+ | Lucien vakuuttaa syyttömyyttään ja arvelee, että Alexisin olisi saattanut murhata joku hänen liikekumppaneistaan tai kilpailijoistaan. Yövartijan läsnäollessa Lucien kuitenkin selvästi salaa asioita. Lindon lupaa tehdä parhaansa murhan selvittämiseksi ja Lucienin vapauttamiseksi syytteistä. | ||
+ | |||
+ | == Murtopuuhia ja perintää == | ||
+ | |||
+ | Alexisilla oli sisäkaupungissa pienehkö kaksikerroksinen talo omalla, aidatulla pihalla. Päätetään tunkeutua Alexisin taloon mahdollisien johtolankojen löytämiseksi. Taloa ulkoa päin ihmeteltäessä huomataan kuitenkin pieni mutka matkassa: Alexisin taloa vahtii ainakin yksi vakooja. Vakoojan työnantajasta ei ole mitään tietoa. | ||
+ | |||
+ | Päätetään tunkeutua iltahämärissä taloon reilut kaksi metriä korkean kiviaidan reunustaman takapihan kautta. Tätä varten Emilio ja Charlees pukeutuvat kuljettajiksi ja pysäköivät Alexanderin vankkurit Alexisin talon takana kulkevalle sivukujalle. Vankkureita apuna käyttäen paikalle omia teitään saapuvat Alexander, Amy ja Lindon kiipeävät takapihalle. | ||
+ | |||
+ | Amy avaa takaoven salvan ja jää vahtimaan takapihaa hämärässä näkevien Lindonin ja Alexanderin tutkiessa talon. Talo on jo pengottu läpikotaisin työhuoneen lattiassa olevaa piiloluukkua myöten. eikä sieltä ensin vaikuta löytyvän mitään mielenkiintoista. Yhtäkkiä Lindon kuitenkin huomaa Alexisin työhuoneessa pöydänjalan takana jotain kiiltävää ja onkii sieltä kullasta ja hopeasta taidokkaasti valmistetun sormuksen, jonka hän nappaa mukaansa. Alexisin makuuhuoneen lattialta löytyy epämääräinen paperi jolle on kirjoitettu ilmeisesti tapaamispyyntö – nimi "Martin" ja kellonaika, ei päivämäärää eikä paikkaa. | ||
+ | |||
+ | Paljastuu, että Martin on yksi neljästä kuolleesta yövartijasta. Perintätoimisto Karhunraudan verukkeella Oikeamielisyyden seuran jäsenet puhuvat itsensä tämän asuntoa tutkimaan. Edesmenneen Martinin vuokraemännältä ja tupatoverilta selviää, että tällä on ollut viimeisinä elinviikkoinaan oudon runsaasti rahaa, ja että tätä on kuolemansa jälkeen käynyt kyselemässä yövartijatovereiden lisäksi joku "parempi ihminen" parin korston kanssa. | ||
+ | |||
+ | == Kuvaava otsikko == | ||
+ | |||
+ | Emmuista enää miksi, mutta jostain syystä aletaan epäillä kaikesta pahasta Päivävartion päällikköä nimeltä Anton Merkurius. Tälle järjestetään ansa: Ajatustenlukutaitoiset asettuvat väijyyn, ja Viitta tömähtää käsiksi Merkuriukseen kadulla karjuen "Missä on Malakian kirja?". Merkurius ajattelee toimistonsa takaseinällä olevaa piilolokeroa, jonka ajatuksenlukijat rekisteröivät. Viitta pakenee Sotilaan ja Amyn asettaman viivytyksen läpi, ja Merkurius törmää viivytykseen. Alexander social engineeraa itsensä Merkuriuksen työhuoneeseen, tyhjentää salakätkön ja teleporttaa takaseinän läpi kadulle ennen kuin vartiotuvassa tajutaan mistä on kyse. | ||
+ | |||
+ | Malakian kirjan eli hautaluettelon lisäksi salakätköstä lootattiin rahaa, (arvokasta) pikkurihkamaa sekä pitkulainen, lounaslaatikon muotoinen esine, joka paljastuu varsin maagiseksi kokoontaittuvaksi veneeksi. Toisesta päästä vetäessä laatikko aukeaa parin hengen mentäväksi soutuveneeksi; toisesta päästä vetäessä pieneksi purjelaivaksi, johon mahtuu kymmenkunta henkeä (?). | ||
[[Luokka:Absalon|16.-19. pelikerta]] | [[Luokka:Absalon|16.-19. pelikerta]] |
Nykyinen versio 19. tammikuuta 2010 kello 23.53
Absalonin 16.-19. pelikerrat pelattiin seuraavasti:
- 16. pelikerta 30.6.2009
- 17. pelikerta 9.7.2009
- 18. pelikerta 13.7.2009
- 19. pelikerta 20.7.2009
Näiden pelikertojen aikana Japsulla ei ollut läppäriä käytössään eikä quest logia syntynyt reaaliajassa, joten ihan samaa tarkkuutta on turha odottaa.
Sisällysluettelo
Outoja murhia
Emilion ja Charleesin iloinen taikaesinebisneksen suunnittelu keskeytyy, kun Oikeamielisyyden seuran alati tarkkaavaisiin korviin kantautuu huolestuttavia huhuja useiden yövartion vartijoiden kuolemasta kuluneina öinä sisämuurin pohjoisportin lähistöllä ulkokaupungissa. Seuraavana yönä käydään katsomassa löytämättä mitään ihmeellistä – törmätään kyllä kierroksella olevaan yövartijaan, joka vaikuttaa epäluuloiselta.
Seuraavana päivänä huhut saavat vielä huolestuttavamman käänteen, kun kuullaan että samalla suunnalla on murhattu myös joku korkea-arvoisempi henkilö. Pian selviää, että viimeisin murhattu on, kukas muukaan kuin, Lindonin vanhempi pikkuveli Alexis Mathom Esekiel. Lindon lähettää kirjallisen surunvalittelun isälleen ja pohditaan Oikeamielisyyden linnakkeen turvajärjestelyitä.
Pian selviää, että Lindonin nuorempaa pikkuveljeä, Lucien Arystyx Esekieliä, epäillään Alexisin murhasta. Lucien on pidätetty, mutta Alistair Esekiel on rahansa ja vaikutusvaltansa peliin laittaen saanut Yövartion myöntymään siihen, että Lucienia pidetään Yövartion putkan sijasta kotiarestissa Alistair Esekielin kaupunkikartanossa. Lucienilla olisi murhaan ainakin motiivi – Lindon epäilee jäävänsä itse perinnöttömäksi Alistair Esekielin testamentissa, jolloin ensimmäisenä perimysjärjestyksessä olisi Alexis, sitten Lucien ja lopulta heidän pikkusiskonsa Ricen Mandelion Esekiel.
Lindon epäilee, että Lucien saattaa olla joutumassa oikeusmurhan uhriksi, ja haluaa selvittää onko tämä syyllinen vai syytön. Lindon päättää pyrkiä avoimesti Lucienin puheille sellaisena hetkenä, kun Alistair Esekiel ei ole kotonaan.
Yllättävä vierailu
Lindon marssii lähinnä veljiensä arvolle sopivasti pukeutuneena Esekielin kartanon paraatiovelle, kolkuttaa ja ilmoittaa hovimestarille tulleensa tapaamaan veljeään Lucienia. Hovimestari toivottaa hänet tervetulleeksi mutta pahoittelee, että Yövartion miehet eivät välttämättä päästä häntä veljensä puheille. Lindon kehottaa jättämään tämän hänen huolekseen ja jatkaa toiseen kerrokseen, jossa kaksi Yövartion miestä vartioi Lucienin ovea.
Yövartion miehet pysäyttävät Lindonin, kun tämä on marssimassa sisään Lucienin ovesta, ja vaativat selitystä. Lindon ilmoittaa olevansa Alistair Esekielin poika ja tulleensa tapaamaan veljeään. Toinen vartijoista päästää hänet sisään jääden itse sisäpuolelle odottamaan eikä suostu poistumaan Lindonin tätä vaatiessa vaan ilmoittaa, että "pomo" on kieltänyt jättämästä Lucienia kahden kenenkään muun kanssa.
Lindon kyselee selvästi hämmentyneen Lucienin vointia. Lucien ihmettelee, miksi Lindon on tullut tapaamaan tätä. Lindon selittää haluavansa auttaa Lucienia, mikäli tämä on syytön. Lindon haluaa kuitenkin varmistaa taikakeinoin, että Lucien puhuu totta.
Koska Esekielin perhe ei tiedä Lindonin osaavan taikoa eikä Lindon halua sitä vielä heille paljastaa, käyttää Lindon totuustaikansa naamioimiseksi kynttilää, johon on raapustettu maagisen näköisiä riimuja – taitava totuuskynttilän väärennös. Yövartijan seuratessa vierestä Lindon sytyttää kynttilän, lausuu hiljaa totuustaian ja alkaa sitten kysellä Lucienilta veljensä murhasta.
Lucien vakuuttaa syyttömyyttään ja arvelee, että Alexisin olisi saattanut murhata joku hänen liikekumppaneistaan tai kilpailijoistaan. Yövartijan läsnäollessa Lucien kuitenkin selvästi salaa asioita. Lindon lupaa tehdä parhaansa murhan selvittämiseksi ja Lucienin vapauttamiseksi syytteistä.
Murtopuuhia ja perintää
Alexisilla oli sisäkaupungissa pienehkö kaksikerroksinen talo omalla, aidatulla pihalla. Päätetään tunkeutua Alexisin taloon mahdollisien johtolankojen löytämiseksi. Taloa ulkoa päin ihmeteltäessä huomataan kuitenkin pieni mutka matkassa: Alexisin taloa vahtii ainakin yksi vakooja. Vakoojan työnantajasta ei ole mitään tietoa.
Päätetään tunkeutua iltahämärissä taloon reilut kaksi metriä korkean kiviaidan reunustaman takapihan kautta. Tätä varten Emilio ja Charlees pukeutuvat kuljettajiksi ja pysäköivät Alexanderin vankkurit Alexisin talon takana kulkevalle sivukujalle. Vankkureita apuna käyttäen paikalle omia teitään saapuvat Alexander, Amy ja Lindon kiipeävät takapihalle.
Amy avaa takaoven salvan ja jää vahtimaan takapihaa hämärässä näkevien Lindonin ja Alexanderin tutkiessa talon. Talo on jo pengottu läpikotaisin työhuoneen lattiassa olevaa piiloluukkua myöten. eikä sieltä ensin vaikuta löytyvän mitään mielenkiintoista. Yhtäkkiä Lindon kuitenkin huomaa Alexisin työhuoneessa pöydänjalan takana jotain kiiltävää ja onkii sieltä kullasta ja hopeasta taidokkaasti valmistetun sormuksen, jonka hän nappaa mukaansa. Alexisin makuuhuoneen lattialta löytyy epämääräinen paperi jolle on kirjoitettu ilmeisesti tapaamispyyntö – nimi "Martin" ja kellonaika, ei päivämäärää eikä paikkaa.
Paljastuu, että Martin on yksi neljästä kuolleesta yövartijasta. Perintätoimisto Karhunraudan verukkeella Oikeamielisyyden seuran jäsenet puhuvat itsensä tämän asuntoa tutkimaan. Edesmenneen Martinin vuokraemännältä ja tupatoverilta selviää, että tällä on ollut viimeisinä elinviikkoinaan oudon runsaasti rahaa, ja että tätä on kuolemansa jälkeen käynyt kyselemässä yövartijatovereiden lisäksi joku "parempi ihminen" parin korston kanssa.
Kuvaava otsikko
Emmuista enää miksi, mutta jostain syystä aletaan epäillä kaikesta pahasta Päivävartion päällikköä nimeltä Anton Merkurius. Tälle järjestetään ansa: Ajatustenlukutaitoiset asettuvat väijyyn, ja Viitta tömähtää käsiksi Merkuriukseen kadulla karjuen "Missä on Malakian kirja?". Merkurius ajattelee toimistonsa takaseinällä olevaa piilolokeroa, jonka ajatuksenlukijat rekisteröivät. Viitta pakenee Sotilaan ja Amyn asettaman viivytyksen läpi, ja Merkurius törmää viivytykseen. Alexander social engineeraa itsensä Merkuriuksen työhuoneeseen, tyhjentää salakätkön ja teleporttaa takaseinän läpi kadulle ennen kuin vartiotuvassa tajutaan mistä on kyse.
Malakian kirjan eli hautaluettelon lisäksi salakätköstä lootattiin rahaa, (arvokasta) pikkurihkamaa sekä pitkulainen, lounaslaatikon muotoinen esine, joka paljastuu varsin maagiseksi kokoontaittuvaksi veneeksi. Toisesta päästä vetäessä laatikko aukeaa parin hengen mentäväksi soutuveneeksi; toisesta päästä vetäessä pieneksi purjelaivaksi, johon mahtuu kymmenkunta henkeä (?).