Ero sivun ”Absalon/28. pelikerta” versioiden välillä

Kohteesta ExcaliburWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Rivi 17: Rivi 17:
  
 
Panemme merkille, että meitä vaikuttaa seurailevan jatkuvasti aseistautunut keiju tai pari. Vaikutamme myös olevan suurehko nähtävyys, kunhan sana saapumisestamme leviää: lapsikeijut parveilevat ihmettelemään meitä, ja heidän vanhempansa yrittävät pitää heitä loitolla ihmetellen meitä samalla itse. Pian vanhemmat vakuuttuvat, että emme syö heidän lapsiaan, ja Emilio pääsee opettamaan lapsille absalonilaisten katulapsien loruja, kuten ''Laiska yövartija ja viekas varas''.
 
Panemme merkille, että meitä vaikuttaa seurailevan jatkuvasti aseistautunut keiju tai pari. Vaikutamme myös olevan suurehko nähtävyys, kunhan sana saapumisestamme leviää: lapsikeijut parveilevat ihmettelemään meitä, ja heidän vanhempansa yrittävät pitää heitä loitolla ihmetellen meitä samalla itse. Pian vanhemmat vakuuttuvat, että emme syö heidän lapsiaan, ja Emilio pääsee opettamaan lapsille absalonilaisten katulapsien loruja, kuten ''Laiska yövartija ja viekas varas''.
 +
 +
Samaan aikaan Mirella yrittää sisarpuheen avulla opettaa Amya puhumaan astraliaa, mutta tässä ongelmaksi muodostuu se, että he tuntuvat sisarpuhetta käyttäessään ymmärtävän toisiaan kielestä riippumatta.
  
 
[[Luokka:Absalon|28. pelikerta]]
 
[[Luokka:Absalon|28. pelikerta]]

Versio 21. joulukuuta 2009 kello 16.36

Absalonin 28. pelikerta pelattiin 21. joulukuuta 2009.

Rantautuminen

Yövytään laivassa lähellä rannikkoa. Tämän jälkeen jatketaan matkaa etelään ohi tulivuorisaaren ja törmätään eteläsaaren rannikkoon. Koska ei tiedetä, kumpaan suuntaan saarta pitäisi lähteä kiertämään, Amy soittaa Mirellalle. Puhelun aikana selviää, että Mirellan mainitsema satama sijaitsee eteläsaaren keskellä olevan saaren rannalla ja sinne purjehtiminen mereltä käsin on siten lievästi haasteellista.

Mirella opastaa Etelän henkäyksen eteläsaaren pohjoisrannikolla sijaitsevaan satamaan. Satamakylä, jonka nimeksi myöhemmin paljastuu Illon, on pienehkö ja koostuu pääasiassa matalista, vaaleista kivirakennuksista. Satamassa on kivilaitureita, ja Simon kommentoi sataman olevan erinomainen syväsatama – heti laiturin vieressä on parisataa metriä syvää.

Kun Etelän henkäys lähestyy satamaa, eräästä rakennuksesta tulee ulos lyhyehkö, suippokorvainen, hintelä keijumies, joka alkaa huudella keijuksi. Emilio vastaa lohikäärmekielellä, jolloin keiju menee hiljaiseksi, palaa takaisin sisälle ja hakee sieltä toisen keijun, joka osaa lohikäärmekieltä.

Tämän toisen toimiessa tulkkina ensimmäinen keiju kyselee mistä olemme kokoisin, mikä on matkamme tarkoitus, mihin olemme matkalla ja niin edelleen. Emilio saa keijun vakuutettua siitä, että aikeemme ovat kunnialliset.

Satamapäällikkö Lortai
Keiju. Suunnilleen samaa tasoa. Keijuominaisuuksia.

Laituriin laskettua neuvotellaan satamapäällikön kanssa ja tehdään seikkaperäisemmin selkoa matkan tarkoituksesta. Neuvotellaan alustavasti varastosta satamassa. Illonissa on majatalo, johon asetumme.

Panemme merkille, että meitä vaikuttaa seurailevan jatkuvasti aseistautunut keiju tai pari. Vaikutamme myös olevan suurehko nähtävyys, kunhan sana saapumisestamme leviää: lapsikeijut parveilevat ihmettelemään meitä, ja heidän vanhempansa yrittävät pitää heitä loitolla ihmetellen meitä samalla itse. Pian vanhemmat vakuuttuvat, että emme syö heidän lapsiaan, ja Emilio pääsee opettamaan lapsille absalonilaisten katulapsien loruja, kuten Laiska yövartija ja viekas varas.

Samaan aikaan Mirella yrittää sisarpuheen avulla opettaa Amya puhumaan astraliaa, mutta tässä ongelmaksi muodostuu se, että he tuntuvat sisarpuhetta käyttäessään ymmärtävän toisiaan kielestä riippumatta.