Absalon/10. pelikerta

Sunnuntai x.7.1248

Tukikohdan ympäristössä hiippailee tutunnäköinen kaapuhemmo, jonka Emilio kutsuu teelle. Tämä pitkä humanoidi on pukeutunut viittaan, kaapuihin, kasvot peittävään huiviin ja hansikkaisiin siten, että hänen ihostaan ei näy neliösenttiäkään.

Vieras ei puhu sanaakaan ja vastaa epäröiden Amyn hänelle osoittamiin kysymyksiin korkeintaan päätään nyökkäämällä tai pudistamalla. Amyn yrittäessä viestitaikaa vieraaseen saa hän vastaukseksi hämäriä mielikuvia.

Keijut ovat selvästi asettaneet vieraan tarkkailemaan Amya, joten vieras päätetään kutsua asumaan Oikeamielisyyden linnakkeeseen. Toivottaessaan tämän tervetulleeksi taloon Lindon kättelee tätä ja saa tietää, että vieras on...

Vahva, ketterä kuin pieni eläin, huomiokykyinen, vähän tyhmä. Immuuni: mind affecting, myrkyt, uni, paralysis, stunni, taudit, kuolema, nekromantia yleensä, critskut, subdual damage, ability damage, ability drain, energy drain, kuolema massiivisestä vahingosta. Hiukan herkkä kylmälle ja kuumalle. Ei osaa puhua, ei osaa parantua. Joitain loitsun kaltaisia ominaisuuksia. Tekee kritskuja ihan jatkuvasti. Spell resistancea. Ei ole undead, ei ole elossa. Epämääräinen uhka-arvio: "Hui."

Vieras pysyttelee talossa ollessaan yleensä näköetäisyyden päässä Amysta. Kun Amy menee huoneeseensa tai vessaan, jää vieras ulkopuolelle odottamaan.

Sotilaan ehdotuksesta Lindon kokeilee Lore Keeperiä Amyynkin, ja Charlees ja Emilio haluavat myös koekaniineiksi.

Amy

Ihminen; ei kovin vahva, kohtalaisen ketterä, karismaattinen. Sisäsyntyistä magiaa. Pieni spell-like ability. Epämääräinen uhka-arvio: "Joo, se on about samaa tasoa."

Charlees

Ihminen, taikoo. Ei kovin vahva, ketterä, kestävä, tosi älykäs, suhteellisen huomiokykyinen, ei se nyt kovin ärsyttäväkään ole. Semmosta vähän erilaista taikomiskykyä. Epämääräinen uhka-arvio: "Joo, se on about samaa tasoa."

Emilio

Puolituinen. Ei todellakaan vahva, melkoisen ketterä, huomiokykyinen, tosi mukava, muutenkin täyspäinen. Sisäsyntyistä magiaa. Osaa esiintyä maagisesti. Epämääräinen uhka-arvio: "Joo, se on about samaa tasoa."

Sotilas

kieltäytyy.

Maanantai x+1.7.1248

Ankheg-tehdas päätetään siirtää Oikeamielisyyden linnakkeen kellariin. Tätä varten tehdään kaalimössö, keskustellaan päivävartion kanssa ja palkataan vankkuri kuskeineen. Siirto sujuu ongelmitta.

Tiistain x+2.7.1248 ja keskiviikon välinen yö

Aamuyöllä Sotilas heittää ämpärillisen vettä Amyn päälle. (+10 unen muistamiseen)

Amy muistaa unestaan seuraavaa:

Laivan kannella, purjehtii sumussa ("hernerokassa, suunnilleen sattumia seassa"), epämääräisiä hahmoja seassa, jäävuoria.

Tässä vaiheessa unta Amy huomasi olevansa merimies. Uni hyppää eteenpäin; nousemassa rantaan, merellä sumuista ("valkoinen seinämä"), siinä missä ollaan paistaa aurinko, kesäpäivä, perhosia. Vihreitä kukkaniittyjä suunnilleen veteen asti.

Henkilö vaihtuu jonkin sortin naispuoleiseen keijulapseen. Siivet, joilla on vähän vaikea lentää, mutta niitä voi läpsytellä. Katselee etäältä, kun (tavallinen kaksimastoinen, ei lohikäärme-) laiva kelluu rannan lähistöllä. Ilmeisesti uteliaisuuttaan menee tonkimaan, illalla palloilee laivan kannella ja kiipeilee siellä. Merimiehet joko eivät ole paikalla tai nukkuvat. Tämä katkelma toistuu useamman kerran, kuin lapsi kävisi laivalla useita kertoja eri päivinä tai iltoina.

Herää unen sisällä. Tuntee itsensä hätääntyneeksi. Palloilee laivassa, väistelee merimiehiä, selkeästi päivä. Kannella joka puolella on synkkää ja sumuista, paitsi että sumu tekee "tunnelin" laivan eteen. Suunnilleen tässä vaiheessa päälle heitetään vettä.

Keskiviikko x+3.7.1248

Lähdetään keijujen laivalle kertomaan Amyn unesta. Saavuttaessa laivan hyttiin siellä oleva pöytä on kattamassa itseään – astiat lentelevät ilmassa, ja Mirella puhuu nopeaan tahtiin (Lindon ymmärtää kyvyillään (comprehend languages), että Mirella antaa ohjeita kattauksesta astioille). Nähtävästi pöydässä on paikat koko seurueelle. Mirella toivottaa heidät tervetulleeksi ja Emilio esittää lyhyen kohteliaisuuden.

Istutaan pöytään. Astiat tarjoilevat ruokaa ja syödään lounasta.

Lounaan jälkeen Amy kertoo unestaan Mirellalle.

Amy ja Mirella keskustelevat unestaan. Mirella epäilee, että unessa esiintyvä lapsi on Amyn esivanhempia, mutta pitää mahdottomana että tavallinen laiva olisi voinut purjehtia Astraliaan ("Koska se ei ole... täällä." "Se on jollain eri <lohikäärmekieltä: olevaisuuden tasolla>.").

"Miten päädyitte... sinne?" "Pakenimme. Oli suuri sota. Liian suuri sota." "Sota?" "Suuri Sota. Meitä ja muita astralian asukkaita vastaan sotivat syvinkäiset ja vuorten lohikäärmeet."

"Mutta nyt olemme tuoneet Astralian takaisin."

Historiaa

• Nykyisen Granarian paikalla on menneisyydessä ollut suuri valtio nimeltä Gernia.

Sanottua

"Nuku, nuku turvaisasti, muista unesi aamuun asti"